Kurssikerta 6: Nyt ulkoillaan & opetetaan!

Aktivoiva alku kuudennelle kurssikerralle! Jakaudutaan ryhmiin, GPS:t käteen ja ulos hus! Siirryimme keräämään pisteaineistoa Kumpulan kampuksen lähiympäristöön. Tällä kerralla opeteltiin myös muokkaamaan verkkojen verkosta löytyvää aineistoa siten, että se voidaan visualisoida kartalle.

Keräsimme alun ulkoiluharjoituksessa 10 GPS-pistettä ympäristöstä. Päädyimme valitsemaan kohteiksemme liikunta/harrastuspaikkoja. Toimintaa havainnollistava kuva ryhmämme GPS:n käytöstä löytyy Hanna Parrin (2016) blogauksesta. Korkeudet merenpinnasta tuntuivat heittelevän laitteessa melkoisesti, mutta tämä ei ryhmän toimintaa haitannut. Palattuamme luokkaan teimme kerätyistä pisteistä Excel-taulukon, jonka avasimme MapInfoon. Ohjelman asetusten ja näppäilyjen kirjoittaminen auki ei ole blogireflektoinnin kannalta mielekästä, mutta kirjaan seuraavaksi oman muistin virkistämiseksi joitain ydinkohtia auki. Lukijana voit siis hypätä seuraavat ohje-osiot yli, jos tekniset yksityiskohdat eivät erityisesti kiinnosta.

Homma sujui jouhevasti näin: 1) Open –> .xls, 2) Table –> Create Points –> Projection –> Category: Finnish Coordinate Systems, KKJ (2003), Category Members: Finnish KKJ Zone 3 (EPSG 2393), 3) Table List –> drag & drop kartalle. Tadaa. Keräämämme pisteet ilmestyivät Kumpulaan.

Excelistä tuomisen lisäksi toimme tiedot myös suoraan GPS-laitteesta. Tämäkin toistettuna oman muistin virkistämiseksi: 1) Windows Start –> FME Quick Translator –> Translate –> Format: Mapinfo TAB, Dataset: omasta GPS:stä Garmin –> tiedostonnimi.gpx, Coord. System: LL-WGS84, 2) Dataset: mihin tallennetaan ja millä nimellä, Coord. System: Same as source, 3) OK.

Toimii. Mukava ja käytännönläheinen harjoitus.

GPS-pelailun jälkeen siirryttiin tarkatselemaan pääkaupunkiseudun pelikoneiden sijainteja. Tämäkin oli mukava harjoitus, mutta siitä ei löydy liikaa raportoitavaa. Muistamisen arvoista on, että ensimmäisellä yrittämällä kaikki pelikoneet eivät löytäneet tietään kartalle (82 not geocoded). Kun asetuksia muutettiin hieman ( [X] Use a Match Found in a Different Boundary), tulos oli sama: 82 not geocoded. Ei auttanut.

Parannukset löytyivät kuitenkin seuraavilla asetuksilla: 1) Table –> Geocode –> Refine Search with Table: none. Pelikoneita löytyi 34 lisää. 2) Table –> Geocode –> (O) Interactive –> OK. Näin saatiin loputkin puuttuvat (not geocoded) pelikoneet paikalleen! Interactive-toiminnon juju piilee sen insinöörihenkisessä ratkaisukeskeisyydessä: Interactive ehdottaa aina ratkaisua, kun se kohtaa ongelman. Esimerkiksi onko ”Tennispalatsin aukio” sama kuin datassa oleva ”Tennispalatsinaukio”? OK tähän, ja ongelma ratkeaa. OK-painikkeen näppäilyn kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä joissain kohteissa toiminto ehdottaa vääriä ratkaisuja; näin kävi esimerkiksi Ylä-Malmin torin ja Puistolanraitin tapauksissa. Tarkkana siis ja korjaamaan!

Pelailtuamme aikamme pelikonedatan kanssa siirryimme tämän kurssikerran harjoitustyöhön. Tavoitteena oli luoda kolme karttaa maanjäristyksistä, tulivuorista tai jostain muusta hasardista siten, että karttoja voisi käyttää oman opetuksen apuna. Harjoituksessa sovellettiin aiemmissa kohdissa opittuja taitoja (Create points ym.).

Toteutin harjoitustyön ohjeen ehdottamalla tavalla siten, että kolme karttaani esittävät eriasteisia maanjäristyksiä ja tulivuorten sijainteja. En kuitenkaan aloittaisi opetusmielessä suoraan näillä kartoilla. Oman kurssikertani aloittaisin opiskelijoiden herättelyksi ja aktivoimiseksi tyhjällä kartalla: missä päin maailmaa maanjäristyksiä esiintyy? Entä tulivuoria? Rohkeasti vain, ei tarvitse viitata, saa huudella paikkojen nimiä. Katsotaan minne päin karttaa tulee arvauspisteitä. (Ohjeiden Google Maps -vinkki oli muuten todella hyödyllinen. Hyvä että tällaisia sisällytetään harjoituksiin.)

Tämän jälkeen johdatteluna aiheeseen esittäisin kartan, jossa on pistemuodossa esitettynä kaikki >8 richterin maanjäristykset vuodesta 1980 nykypäivään (Kuva 1). ”Mut ope, miksi 1980?”. Koska 80-luku merkitsee monen suuren, kauniin ja tärkeän ilmiön alkamista.

BLOGIIN_8richter
Kuva 1. Maailmassa havaitut yli 8 richterin maanjäristykset vuodesta 1980 nykypäivään.

Opiskelijoiden kanssa voitaisiin pohtia, miltä kartta (Kuva 1) näyttää. Osuivatko aluksi tyhjään karttaan esitetyt arvaukset samoille kohdille kuin tämän kartan pisteet? Jos, niin millä alueilla? Mitä alueita ei arvauksissa mahdollisesti esiintynyt?

Kuten kuvasta havaitaan, voimakkuudeltaan rajut maanjäristykset ovat keskittyneet kovasti mm. Japanin, Kaakkois-Aasian, Tyynenmeren ja Etelä-Amerikan länsirannan alueille. Vaikuttaa siltä, että ne eivät ole sattumanvaraisissa paikoissa ympäri maailmaa. Miksi näin, opiskelijat hyvät?

Entä mitä tapahtuu, kun karttaan lisätään edellisten kylkiäisiksi myös kaikki >7 richterin voimakkuuden maanjäristykset? Joko arvaatte, mihin nämä sijoittuvat? Ilmestyykö johonkin päin maapalloa kokonaan uusi maanjäristyskeskittymä? Tämä nähdään seuraavasta kartasta (Kuva 2).

BLOGIIN_7richter
Kuva 2. Maailmassa havaitut yli 7 richterin maanjäristykset vuodesta 1980 nykypäivään.

Johan tuli pisteitä! Ensimmäisenä opiskelijat varmaan huomaavat, että näitä kooltaan hieman pienempiä pisteitä on huomattavasti enemmän. Mitä tämä tarkoittaa? Eikö kukaan halua viitata? No, tietysti sitä että voimakkuudeltaan suurimmat maanjäristykset ovat myös harvinaisempia kuin lievemmät, tämänhän varmasti tiesittekin. Kartasta ilmenee kuitenkin myös muita mielenkiintoisia ja huomionarvoisia havaintoja: maanjäristysten painopisteet ovat edelleen samat, mutta Oseania, Pohjois-Amerikan länsirannikko ja jossain määrin Keski-Aasia nousevat esiin uusina maanjäristysten hotspoteina. Mielenkiintoista. Jos vastausta ei tullut edellisen kartan kohdalla, voitaisiin pohtia uudelleen mistä tällainen alueellinen jakautuminen voisi kertoa? Ja tulevathan ne avainsanat sieltä esiin: mannerlaatat, niiden reuna-alueet ja liikunnot. Hyvä.

Tehdään vielä kerta kiellon päälle, ja lisätään voimakkuudeltaan yli 6 richterin maanjäristykset karttaan (Kuva 3).

BLOGIIN_6richter
Kuva 3. Maailmassa havaitut yli 6 richterin maanjäristykset vuodesta 1980 nykypäivään.

Nyt maanjäristyspisteitä alkaa olemaan jo melkoiset määrät. Useat uusista (pienimmistä) pisteistä ovat myös ihan uusilla alueilla: esille nousevat mm. Atlantti ja Balkanin niemimaa. Näistä huolimatta ensimmäisen kartan (Kuva 1) todella voimakkaiden maanjäristysten painopisteet näkyvät kartassa edelleen: niillä alueilla joilla oli voimakkaimmat järistykset, on myös eniten järistyksiä. Tämä käy mukavasti järkeen, kun mannerlaattoja pohdiskellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa lämmintä dialogia henkivässä vuorovaikutuksessa.

Hypätään maanjäristyksistä hieman toiseen aiheeseen. Missä maailman tulivuoret mahtavat sijaita? Ai että samoilla alueilla kuin maanjäristykset? Katsotaanpa.

BLOGIIN_tulivuoret
Kuva 4. Maapallon kaikki tunnetut tulivuoret kautta aikain.

Kyllä vain, tulivuoret sijaitsevat pitkälti samoilla alueilla kuin maanjäristyskeskittymätkin. Tässä vaiheessa olisi hyvä kysyä, mitä mieltä opiskelijat ovat kartasta? Herääkö tästä kysymyksiä? Jos ei, niin minäpä kysyn: onko kartta luotettava? Mitä arvelette Länsi-Euroopan tulivuorista? Kartat voivat johdattaa harhaan ja niillä voi myös tietoisesti hämätä. Tämä on tärkeää muistaa. Saman suuntaisia ajatuksia on esittänyt myös Vesa Nousiainen (2016) blogissaan: ”Ongelma kartoissani legendan puutteen lisäksi on aikaskaalan puuttuminen. – – Tulivuorista en tiedä, mitkä kaikki ovat aktiivisia ja mitkä jo kauan sitten sammuneita.” Tästä huolimatta kartta (Kuva 4) on mielenkiintoinen ja sitä voisi hyvinkin käyttää opetustarkoituksessa. Huonot ratkaisut ja niistä heräävät ahaa-elämykset ne vasta opettavaisia ovatkin.

Laitetaanpa kurssikertaa yhteen, ja niputetaan sekä kaikki edellä esitetyt maanjäristykset että tulivuoret yhteen karttaan:

BLOGIIN_tulivuoret_ja_6_7_8_richter
Kuva 5. Kaikki maailman tulivuoret kautta aikain (punaiset kolmiot) ja yli 6 richterin maanjäristykset (oranssit pallot) vuodesta 1980 nykypäivään.

Kuten kartasta nähdään, kyllähän maanjäristysten ja tulivuorten sijainnit pitkälti toisiaan noudattavat, mikä käy oppimamme perusteella hyvin järkeen. Kartasta on syytä huomata, että tulivuoret peittävät alleen monia maanjäristyksiä, minkä lisäksi oranssit pallot kasautuvat päällekkäin: esimerkiksi >6 richterin maanjäristysten luokka (pienet pallot) näyttävät MYÖS yli 8 richterin järistykset. Tämä ei kuitenkaan muuta kartan välittämää viestiä dramaattisesti. Opetuksellisessa mielessä tunnin sisältö olisi ollut tähän asti puhdasta luonnonmaantiedettä, mutta mukaan olisi mielenkiintoista heittää hieman ihmistoimintaa. Katsotaanpa siis seuraavaa kuvaa:

DSC_3322
Kuva 6.
Joukkio kiipeämässä aktiiviselle tulivuorelle.

Kuvassa näkyy turisteja matkalla Mt. Merapin huipulle. Jaavan saarella sijaitseva Mt. Merapi on Wikipedian mukaan Indonesian aktiivisin tulivuori. Siitä huolimatta – tai kenties juuri siksi? – se on erittäin suosittu kohde alueella matkailevien ulkomaalaisten keskuudessa. Merapin purkaukset eivät toki ole Krakataun vertaisia räjähdyksiä, mutta ne muodostavat joka tapauksessa merkittäviä riskejä lähiympäristön ihmisille. Merapi oli purkautunut edellisen kerran viikko ennen kuin aloitimme kiipeämään sen huipulle huhtikuussa 2014. Viimeaikaisen aktiivisuuden takia ei ollut takeita siitä, voiko kiipeämistä edes jatkaa huipulle asti, vai joudummeko pysähtymään välietapille. Kiinnostus oli kuitenkin valtava ja vaarantunne toi kiipeämiseen vain pientä lisäpotkua. Mt. Merapin esimerkki lukuisten muiden tulivuorien tavoin osoittaa, kuinka ihmiset tekevät valintoja ja päätöksiä luonnon hasardeista huolimatta, tai toisinaan jopa niiden rohkaisemina. Hasardit pelottavat ja kiehtovat useita ihmismieliä.

Matkailu ei kuitenkaan ole ainoa ihmistoiminnan muoto, jossa riskit ovat läsnä. Kurssikerran karttojen avulla voisi opetusmielessä tarkastella, miten väestöntiheys maapallolla sijoittuu suhteessa tulivuoriin ja maanjäristyksiin: asuuko suuren maanjäristysriskin alueilla vähemmän ihmisiä?

BLOGIIN_World_population_density_1994_Wikipediasta
Kuva 7. Väestöntiheys maapallolla 1994 (Wikipedia).

Kartta on hieman vanhentunut, mutta sillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Huomionarvoista on, että korkean tulivuori- ja maanjäristysriskin esiintymisalueet eivät suinkaan ole asutuksesta tyhjiä – lähes päinvastoin. Tästä voisi viritellä keskustelua siitä, mitkä tekijät oikeastaan vaikuttavat ihmisen asuinpaikan valintaan: maanjäristykset? Laskennalliset todennäköisyydet elämälle ja kuolemalle? Sattuma (syntymäpaikan muodossa)? Vaiko kenties sittenkin työpaikka, perhe ja suku..? Mikä määrittää muuttoliikettä ja asuinpaikan valintaa? Muistan omasta lapsuudestani hyvin keskustelun, jossa sukulaiseni totesi Japanista seuraavanlaisesti: ”onko ihmekään jos maanjäristys voi tuhota kodin kun asuu mannerlaattojen reunalla, miksi asua tuommoisella alueella?”. Silloin en osannut vastata kysymykseen. Nykyään kysymys huvittaa – niin, miksiköhän? Tätä voitaisiin opetusmielessä miettiä yhdessä.

Samaan hengenvetoon voisi tarkastella vielä eliniän odotetta maapallolla:

BLOGIIN_Life_expectancy_2012_Targetmapista
Kuva 8. Eliniän odote 2012 (TargetMap 2012).

Ihan alkuun voisi tarkastella karttaa ja sitä, kuinka järkevästi tai typerästi se on tehty ja värikoodattu. Noniin, sitten asiaan. Tulivuoret ja maanjäristykset saattavat tuntua niihin tottumattomille todella pelottavilta – mutta onko näillä riskialueilla matala eliniän odote? Kuten kartasta (Kuva 8) huomataan, näin ei systemaattisesti ole. Jälleen opiskelijoiden olisi hyvä miettiä ja antaa omia ehdotuksia siihen, mitkä tekijät vaikuttavat eliäniän odotteeseen ratkaisevasti. Määrittäisivätkö sitä maailman mittakaavassa merkittävästi sosiaaliset ja taloudelliset tekijät? Kenties maanjäristyksiä ja tulivuoria ratkaisevampia muuttujia ovatkin globaali politiikka, resurssien jakautuminen valtioiden kesken, (epä)oikeudenmukaisuus, terveydenhuolto tai ravinnon laatu ja määrä? Noniin, kello alkaakin olemaan jo varttia vaille. Jatketaan ensi kerralla. Kiitos oppitunnista!

Erittäin mielekäs kurssikerta käytännön GPS-kiertelyä, MapInfon käyttöä ja valmiiden tuotosten esitystä myöten.

 

Lähteet:

Nousiainen, V. 2016. Hasardeja. Eturivin paikkatietoa. <https://blogs.helsinki.fi/vmnousia/2016/03/22/hasardeja/> Luettu 9.6.2016.

Parri, H. 2016. Kurssikerta 6. Minustako tuntiopettaja? Karttablogi/Hanna. <https://blogs.helsinki.fi/hparri/2016/03/08/kurssikerta-6-minustako-tuntiopettaja/> Luettu 9.6.2016.

Targetmap 2012. Life expectancy 2012 report. <http://www.targetmap.com/ThumbnailsReports/23844_THUMB_IPAD.jpg> Luettu 10.6.2016.

Wikipedia 2016. Population density. <https://en.wikipedia.org/wiki/Population_density#/media/File:World_population_density_1994_-_with_equator.png> Luettu 10.6.2016.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *