Geoinformatiikan menetelmät-kurssi käynnistyi 16.1. Kurssin ensimmäisellä viikolla tutustuimme QGIS-ohjelmaan, jolla kurssin työt tullaan tulevaisuudessa tekemään. Ensin tutustuimme ohjelman käyttöliittymään, joka muistutti hieman aiemmalla kurssilla käytettyä CorelDraw-ohjelmaa. Nopeasti kuitenkin huomasi, että QGIS oli toiminnoiltaan erilainen, sillä ohjelmassa ei ole niinkään kyse karttojen piirtämisestä, vaan karttojen tekemisestä yhdistämällä tietokantoja. Käyttöliittymä oli hieman monimutkainen, mutta varmasti opittavissa.
Kurssin ensimmäinen työ oli oppitunneilla tehty kartta, joka havainnollisti eri valtioiden osuutta typpipäästöistä, jotka saastuttavat Itämerta. Kartan teko onnistui seuraamalla tarkasti ohjeita, joita opettaja kurssilla antoi. Lopputulokseni oli mielestäni ohjeiden mukainen ja kartta esitti tarpeellisen tiedon. Kokeilin itse säätää kartan värimaailmaa eri vaihtoehdoilla, mutta päädyin alkuperäisiin punaisiin väreihin. Värit ovat mielestäni hieman räikeitä, mutta punainen soveltuu hyvin esittämään kartan tietoa. Kartalta näkee nopealla silmäyksellä, mitkä valtiot ovat pahimmat Itämeren saastuttajat ja mitkä taas ovat onnistuneet paremmin.
Kartta esittää Puolan valtioista pahimpana Itämeren saastuttajana. Puola onkin ainoa kartan valtio, jonka päästöosuus on 13.30-33.70% luokassa. Puolan osuus on hyvin merkittävä myös siitä syystä, että rantaviivaa Puolalla ei ole läheskään yhtä paljoa, kuin esimerkiksi Suomella tai Ruotsilla. Vähiten päästöjä kartan mukaan taas on Virolla (3.20%). Suomen osuus on kartassa samalla tasolla Latvian kanssa 3.20-7.00% luokassa. Sitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, sillä Latvian väkiluku on huomattavasti Suomea pienempi ( noin 2 milj.) ja Suomella on huomattavasti enemmän rantaviivaa Latviaan verrattuna. Silti päästömme ovat samalla tasolla Latviaan verrattuna.
Ensimmäisten oppituntien jälkeen uskoin hallitsevani ainakin perusteet QGIS-ohjelman käytöstä. Kuitenkin vähän alle viikkoa myöhemmin, kun yritin tehdä ohjeistuksessa annettuja tehtäviä kotona, uskoni omaan taitoihin hävisivät. Vaikeudet alkoivat, kun QGIS-ohjelman lataaminen Mac-koneelleni oli yllättävän haastavaa. Ohjelma ei suostunut latauksen jälkeen avautumaan, vaan ilmoitti virhekoodia. Lopulta etsittyäni netistä ratkaisuja, sain ohjelman sekä tarvittavien lisäosien oikeat versiot ladattua oikein ja ohjelman toimimaan. Kaikki ensimmäisellä kurssikerralla oppimani kuitenkin tuntui hävinneen päästäni täydellisesti, ja en saanut lisättyä edes tarvittavia Kunnat-2015 tasoja projektiini. Ehkä parempi ratkaisu olisi ollut tehdä tehtävät heti kurssikerran jälkeen, jolloin opitut asiat olisivat olleet tuoreena mielessä. Päätin lopulta luovuttaa tehtävien suhteen.
Kokonaisuudessaan tunnelmat QGIS-ohjelman käytöstä ovat ensimmäisen viikon jälkeen aika samankaltaiset kuin Alex Naumasella blogissaan (Alex Naumanen, 2019). Opettajan ohjeistus ohjelman käytössä on vielä tällä hetkellä välttämätöntä, itsenäinen käyttö tuntui omalta kohdaltani tuskaiselta. Seuraavan kurssikerran tavoitteeni onkin löytää vastaukset ongelmiini ohjelman käytössä, joita kohtasin yrittäessäni tehtäviä kotona. Vielä olo koko tulevasta kurssista ei ole hirveän toiveikas, mutta ehkä perusteet opittuani työ alkaa toivottavasti sujumaan. Only time will tell..
Lähteet:
Naumanen, Alex. Ekat faceplantit (https://blogs.helsinki.fi/alexnaum/) (Luettu 22.1.2019)