Viikko 2: Uutta opittavaa

Toisella kurssikerralla tavoitteena oli saada vastaukset ongelmiin, joita kohtasin kotona datan lisäyksessä projektiin. Tavoite onnistui ja QGIS:sin käyttö tuntuikin jo sujuvammalta kuin ennen. Toisella kurssikerralla opimme lisää datan käsittelystä varsinkin eri projektioiden kautta. Tunnilla onnistuin tekemään pari virhettä datan muokkauksessa, vaikka työt tehtiinkin opettajan johdattamana. Näiden virheiden takia jouduin tunnilla tekemään suurimman osan harjoituksesta pariinkin kertaan, mutta tulipahan ainakin kertausta.

Harjoituksena tunnilla oli tehdä kartta, joka havainnollistaa Mercator- sekä ETRS-35MTFIN-projektioiden eroja väreillä. Karttaa varten laskimme kuntien pinta-alat molemmilla projektioilla, sen jälkeen laskimme prosenttiluvun projektioiden suhteesta. Prosenttiluokkien perusteella kunnat jakautuivat eri väreihin, tummempi väri kartassa tarkoittaa isompaa eroa projektioiden välillä.  Kartan teko oli hyvin teknistä, periaatteessa vain laskemista ja uusien kolumnien luomista. Lopputulos alhaalla osoittaa mielestäni tarpeellisen tiedon, mikä kartalta vaadittiin.

 

Kuva 1: Tunnilla tehty kartta, joka havainnollistaa kahden projektion eroja.

Projektio voi esittää tarkasti vain tietyn osa-alueen todellisuudesta, sillä palloa ei voi täydellisesti jäljentää 2D-kuvaksi.  Tilastokeskuksen mukaan koko maapallon kattavissa aineistossa on usein käytössä WGS84-koordinaattijärjestelmä. Suomea kartoittaessa käytetään nykyisin ETRS89-koordinaattijärjestelmää ja sen tutuksi tullutta kansallista toteutumaa, ETRS-TM35FIN-järjestelmää.  Tässä koordinaattijärjestelmässä pinta-alat ovat hyvin tarkkoja. Mercator-projektiossa taas on keskitytty oikeakulmaisuuteen, siksi projektio soveltuu hyvin navigointiin. Kuten tehdyissä kartoissa näkyy, pinta-aloja esittäessä Mercator-projektio vääristää pinta-alaa.

Oli yllättävää huomata harjoitusta tehtäessä, kuinka iso ero projektioilla todellisuudessa on pituuden ja pinta-alan suhteen. Eron huomasi varsinkin verrattaessa Mercator-projektiota muihin tuttuihin projektioihin. Tätä havainnollistimme tunnilla myös aiemmin mittaustyökaluilla. Kuten kuvassa 1 näkyy, vääristys kasvaa pohjoiseen mentäessä.

Kuva 2: Kotona tehty kartta, joka havainnollistaa ensimmäisen kartan tavoin projektioiden eroja.

Kotona tein tunnilla annetun lisätehtävän (kuva 2). Vertasin ETRS-LAEA-projektiota ensimmäisen kartan mukaisesti Mercator-projektioon. Tulos oli hyvin samanlainen, sillä ETRS-LAEA ja ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmät eivät eroa pinta-ala laskelmissaan suuresti. Kartan teko itsenäisesti sujui tällä kertaa hyvin, sillä asiat olivat vielä tuoreena mielessä.  Lisäsin toiseen karttaan hieman enemmän luokkia ja kokeilin uutta väriskaalaa. Olen tyytyväinen tähän kurssikertaan, sillä opin oppitunneilla tehdyistä virheistä ja itsenäinen tehtävä onnistui.

Lähteet: Tilastokoulu – 2.4. karttaprojektiot. Tilastokeskus. (https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=2&subject_id=4)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *