Kolmannen viikon kurssikerralla opettelimme hallitsemaan erilaisia aineistoja ja tekemään niistä erilaisia karttoja.
QGIS-ohjelma tuntuu jo loogisemmalta kuin aikaisemmin, mutta ei tehtävissä ilman ohjeistusta luultavasti pärjäisi. Välillä käytössä tulee vielä mokailtua, mutta kaikki tehtävät on kuitenkin saatettu kunnialla loppuun asti. Onnekasta oli, että oma QGIS ei kaatunut missään vaiheessa oppitunteja, vaikka monilla näytti niin tapahtuvan haastavimmissa laskutehtävissä. Teimme tällä kurssikerralla ensin karttoja Afrikan valtioista yhdistämällä niiden tietoja timanttikaivosten, internet-yhteyksien ja konfliktien lukumääristä. Näillä tietokannoilla saimme aikaan karttoja ja niistä yritettiin selvittää korrelaatiota ja yhteyksiä esimerkiksi valtion kehittyneisyyteen. Mieleen jäi valtioista varsinkin Etiopia, joka pitkän historiansa aikana oli kärsinyt monista konflikteista.
Kurssikerran itsenäinen harjoitus oli muodostaa kartta Suomen valuma-alueista ja tulvaindeksistä. Tehtävä onnistui ohjeiden avulla, vaikka pari kertaa laskut menivätkin väärin. Lopputuloksessa näkyy kaikki tarvittava, mutta kartan legendassa olisi ollut vielä parannettavaa. Kartan otsikoksi olisi voinut valita myös ”Suomen valuma-alueiden tulva-indeksit”. Tuloksena on siis koropleettikartta, josta voi selvästi päätellä, että suurimmat tulva-indeksit sijoittuvat rannikko-alueille. Kuten Juho Kauppi analysoi blogissaan (https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/) kartasta voi päätellä sen, että järvisyydellä ja tulva-indeksillä ei näyttäisi olevan korrelaatiota.
Toiveena on, että tällä kurssikerralla opitut asiat pysyisivät päässä, että niitä voisi hyödyntää seuraavissa tehtävissä. Aikaa ei kuitenkaan ole ollut viikolla tarpeeksi, jotta voisi harjoitella QGIS-käyttöä vapaa-ajalla, joten asioita saattaa viikon aikana unohtua.
Lähteet: Juho Kauppi, Viikko numero kolme, (https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/) luettu tiistai 5.2.