Kurssikerralla käytiin ensin läpi puskurointia eli bufferointia MapInfossa. Bufferoinnin avulla voi luoda alueita, jotka ovat tietyn etäisyyden päässä jostakin valitusta pisteestä tai objektista. Tästä esimerkkinä vaikkapa alue, joka on 500m etäisyydellä jostakin tiestä. Saatua aluetta voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi määriteltäessä, kuinka monta taloa on kyseiselle etäisyydellä teistä.
Kurssikertaan sisältyi myös kolme itsenäistehtävää, joissa täytyi soveltaa bufferointia sekä edellisillä kurssikerroilla opittuja menetelmiä. Ensimmäisen tehtävän aiheena oli Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokentän sekä juna-asemien läheisyydessä asuvat ihmiset. Itsenäistehtävän vastaukset löytyvät taulukosta 1.
Taulukko 1. Itsenäistehävä 1. Vastaukset.
Itsenäistehtävä 1 | |
1. Lentokentät | |
Malmi | |
Asukkaita 2km säteellä | 55 639 |
Asukkaita 1km säteellä | 8 709 |
Asuntoja rakennettu lentokentän rakentamisen jälkeen | 695 |
Asukkaita kyseisissä rakennuksissa | 8 515 |
Helsinki-Vantaa | |
Asukkaita 2km säteellä | 10 067 |
Joista 65dB alueella | 0,38 % |
Asukkaita vähintään 55 dB alueella | 11 387 |
Asukkaita Tikkurilassa 60dB alueella | 12 580 |
2. Asemat | |
Asukkaita alle 500m päässä juna-asemasta | 82 829 |
Prosenttiosuus koko alueen asukkaista | 17,3 % |
Työikäisien osuus 500m päässä asuvista | 71,3 % |
Tehtävä painottui suuresti bufferointityökalun käyttöön. Esimerkiksi tehtävän ensimmäisissä kohdissa täytyi määrittää Malmin lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten määrä. Tehtävä osoitti hyvin miten puskurivyöhykkeitä voi käyttää hyväksi analysoidessa karttoja ja tietokantoja. Tietoa siitä, että kuinka monta asukasta asuu lentokentän läheisyydessä haitallisella melualueella, voi käyttää hyväksi kaupunkisuunnittelussa ja tutkimuksissa esimerkiksi lentomelun vaikutuksista asukkaiden terveyteen. Juna-asemien läheisyydessä asuvien ihmisten lukumäärä kertoo, onko aseman sijainti paras mahdollinen jos sitä verrataan muihin mahdollisiin paikkoihin, joissa asema voisi sijaita. Työkalua voidaan käyttää myös hyväksi uuden aseman sijainnin valinnassa. Analyysistä tulee kattavampi, kun asukkaista tiedetään myös esimerkiksi työikäisten osuus tai esimerkiksi tieto siitä, kuinka monta prosenttia alueen asukkaista ylipäätänsä käyttää tai käyttäisi junaa tai muita julkisia kulkuneuvoja.
Bufferointityökalu vaikuttaa olevan yksi MapInfon hyödyllisimmistä ominaisuuksista. Sen avulla on helppo määrittää eri ilmiöiden vaikutusalueita. Toisaalta työkalu ei ota huomioon maastonmuotoja ja esteitä. Siksi se soveltuu hyvin juuri esimerkiksi lentomelun tutkimiseen tai muiden tarpeeksi korkealla vaikuttavien ilmiöiden vaikutusalueiden esittämiseen. Sirje Lappalainen on blogissaan (2016) maininnut esimerkiksi tuulivoimaloiden meluhaitan huomioimisen voimaloita rakennettaessa. Kuitenkin esimerkiksi moottoritien melualueeseen vaikuttaisi maaston muodot ja rakennetut alueet, joten bufferointityökalu sellaisenaan ei välttämättä riitä alueen rajaamiseen.
Toinen itsenäistehtävä koski paikkatiedon ja ominaisuustiedon yhdistämistä. MapInfon ehkä paras ominaisuus on nimenomaan erilaisten tietojen yhdistäminen. Esimerkiksi kyseisessä tehtävässä täytyi määrittää kuinka monta prosenttia annetun kartan alueen asukkaista asui taajamassa. Tähän tarvittiin sekä tietoa taajamien rajoista sekä asukastietoja alueen rakennuksista ja niiden sijainneista. Yhdistämällä rakennusten tietokanta ja taajamien sijainnit saatiin tarvittavat tiedot tehtävän ratkaisemiseksi. Tehtävän vastaukset löytyvät taulukosta 2.
Taulukko 2. Itsenäistehtävä 2. Vastaukset.
Itsenäistehtävä 2 | |
Taajamassa asuvia alueella | 86,1 % |
Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella | 30,9 % |
Alueita, joissa ulkomaalaisten osuus yli 10 % | 19 |
Alueita, joissa ulkomaalaisten osuus yli 20 % | 5 |
Alueita, joissa ulkomaalaisten osuus yli 30 % | 4 |
Viimeisen itsenäistehtävän sai valita kolmesta vaihtoehdosta. Valitsin tehtävän, joka koski uima-altaalla varustettujen rakennuksien määrää ja niiden talotyyppejä sekä saunallisten talojen määrää ja niiden osuutta kaikista asuinrakennuksista. Käytin tehtävässä menetelmää, jota en ollut aikaisemmissa harjoituksissa käyttänyt. Suodattamalla tietokannan sarakkeita onnistuin määrittämään uima-altaalla varustettujen rakennusten kokonaismäärän sekä eri talotyyppien osuudet näistä rakennuksista. Tietokannan taulukon suodattamisessa ja muussa tutkimisessa MapInfon tietokanta-ikkuna häviää esimerkiksi Excelin ominaisuuksille. Suodatusominaisuus on kuitenkin hyvä juuri tällaisten nopeiden tehtävien suorittamiseen. Kolmannen itsenäistehtävän vastaukset löytyvät taulukosta 3.
Taulukko 3. Itsenäistehtävä 3. Vastaukset.
Itsenäistehtävä 3: Uima-altaat ja saunat | |
Uima-altaalla varustettuja rakennuksia | 855 |
Asukkaita uima-altaalla varustetuissa rakennuksissa | 12 170 |
Omakotitalojen osuus uima-altaalla varustetuista rakennuksista | 40,4 % |
Kerrostalojen osuus uima-altaalla varustetuista rakennuksista | 21,2 % |
Rivitalojen osuus uima-altaalla varustetuista rakennuksista | 13,2 % |
Taloja joissa on sauna | 21 922 |
Saunallisten talojen osuus kaikista asutuista taloista | 24,2 % |
Valitsemaani tehtävään kuului myös kartan tekeminen uima-altaalla varustettujen asuntojen määrästä eri pääkaupunkiseudun alueilla (kuva 1.). Uima-altaalla varustuttujen asuntojen lukumäärä on kuvattu pylväillä sekä pylvään alapuolella olevalla numeroarvolla. Ongelmana kartan teossa oli se, että suurella osalla alueista ei ollut ollenkaan uima-altaalla varustettuja rakennuksia, joten halusin rajata ne pois näkymästä. Tämä onnistui lopulta siten, että tein erillisen kyselyn joka valitsi vain sellaiset alueet joissa uima-altaita oli yksi tai useampi. Tein tästä kyselystä erillisen tietokannan, jota käytin kartan pohjana. Näin valmiissa kartassa ei näy pylväitä, tai niiden tynkiä, alueilla joilla ei ole ollenkaan uima-altaita. Tästä huolimatta kartasta tuli aika sekava, sillä pylväät ovat monin paikoin lähellä toisiaan ja numeroarvoja oli vaikea saada näkymään.
Kuva 1. Uima-altaalla varustettujen rakennuksien määrä pääkaupunkiseudulla.
Isoin ongelma kartan tekemisessä oli jälleen kartan saaminen ulos MapInfosta kuvamuodossa. Ohjelman ”Layout-window” –näkymä onnistuu usein muuttamaan kartan resoluutiota niin paljon, että lopputulos on rumaa mössöä. Tällä kertaa päätin lopulta käyttää Microsoftin Snipping Toolia Layout Windowin sijasta. Ohjelman suurin heikkous onkin karttanäkymän muokkaus ja karttojen ulkonäön saaminen siedettäväksi. Karttanäkymässä ohjelma tuntuu jäykältä, eikä se suostu tekemään asioita joita käytättäjä haluaisi tehdä. Oppimani perusteella MapInfo soveltuu parhaiten karttojen ja tietokantojen yhdistämiseen, mutta itse karttojen teko kannattaa ainakin viimeistellä jossain toisessa ohjelmassa.
Lähteet:
Lappalainen, S. (2016). Bufferointia, laskuja ja muuta mukavaa… 24.2.2016. Sirjen pakkiblogi <https://blogs.helsinki.fi/sirjelap/> Luettu 24.2.2016.