Month: March 2016

Viimeisen kurssikerran tarkoituksena oli tehdä kartta itse keräämästä aineistoista. Aineistoa varten tarvittiin sekä kartta, että tilastotietoa alueelta. Päätin itse tehdä kartat liittyen Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaaleihin, koska olen seurannut niiden kehittymistä jo pitemmän aikaa. Tein karttani juuri ennen ensimmäistä supertiistaita 1.3.2016, jolloin yhteensä 14 osavaltiossa pidettiin esivaalit. Näin ollen kartoissa vain neljästä osavaltiosta on lopulliset äänestystulokset. Loppu kartoilla esitetty data on mielipidekyselyistä, joista osa on useamman kuukaudenkin takaa, joten kartat eivät sinänsä esitä täysin ajankohtaista tietoa. Pyrin kuitenkin käyttämään uusimpia mielipidekyselytietoja. Joissain osavaltioissa ei ollut juurikaan tehty mielipidekyselyitä tai kyselyt olivat niin vanhoja, ettei niiden mukaan ottaminen olisi ollut mielekästä.Listasin mielipidekyselyjen tulokset exceliin osavaltio kerrallaan ja näin sain aikaan tarvittavat tietokannan karttoja varten.

Itse kartat ovat yksinkertaisuudessaan esitys siitä, kuka minkäkin puolueen ehdokas on voittanut tai voittamassa suurimman osan äänistä kyseisessä osavaltiossa. Kuva 1. kuvaa demokraattien esivaalitilannetta 1.3. ja Kuva 2. puolestaan republikaanien vastaavaa tilannetta. Karttoja tarkisteltaessa täytyy ottaa huomioon, että isoimmissa osavaltioissa on enemmän niin sanottuja valitsijamiehiä, eli voitto isomassa osavaltiossa on isompi asia kuin voitto pienemmässä. Presidenttiehdokas valitaan valitsijamiesten määrän, ei osavaltiovoittojen, perusteella. Lisäksi tapa miten valitsijamiehet jakautuvat ehdokkaille äänien mukaan vaihtelee osavaltioittain. Joissain osavaltioissa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet puolelleen. Toisissa osavaltioissa valitsijamiesten määrä jakautuu ehdokkaiden saaman äänimäärän mukaan. Kartoista ei siis voi päätellä muuta kuin suurpiirteisesti puolueiden todennäköiset ehdokkaatKuva 1. Demokraattien tuleva presidenttiehdokas osavaltioittain mielipidemittauksien ja ratkenneiden esivaalien perusteella 1.3.2016. Alaska ja Hawaiji eivät ole samassa mittasuhteessa kuin muu kartta.

Kuva 2. Republikaanien tuleva presidenttiehdokas osavaltioittain mielipidemittauksien ja ratkenneiden esivaalien perusteella 1.3.2016. Alaska ja Hawaiji eivät ole samassa mittasuhteessa kuin muu kartta.

 

Ajattelin lisätä karttoihin myös enemmän tietoa, esimerkiksi valitsijamiehien määrän per osavaltio joko pylväs- tai ympyrädiagrammilla, mutta kartasta tuli liian sotkuinen, joten päätin jättää tiedon pois luettavuuden parantamiseksi. Tuomas Pätäri (2016) on omassa kurssiblogissaan esitellyt kahden kartan avulla Uuden-Seelannin maataloutta sekä lampaiden sekä saksanhirvien määriä. Pätärin kartat ovat toimivia, koska alue ei ole jaettu liian moneen osaan, näin ollen pylväsdiagrammit ja symbolit eivät mene päällekkäin ja kartat säilyvät helppolukuisina. Yhdysvaltojen osavaltioita on mielestäni hieman liikaa, jotta tällaisen kartan saisi toimimaan. Omat karttani olivat aika yksinkertaisia, joten en ihan saanut tunnetta että näytin niiden avulla kaiken osaamiseni. Toisaalta ehkä niiden tekeminen oli niin helppoa koska olen oppinut kurssilla jotakin. Karttojen ulkonäkö on mielestäni tällä kertaa aika onnistunut ja informaatio mielipiteisiin perustuvasta tiedosta ja vaaleihin perustuvasta tiedosta näkyy selkeästi kartoista.

Kurssin aikana olen mielestäni oppinut paljon uutta. Tietokantojen yhdistämistä ja niiden tekemistä itse, erilaisten teemakarttojen tekemistä, bufferointia jne. Toisaalta en missään vaiheessa saavuttanut MapInfo –ohjelman kanssa samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kun esimerkiksi TAK-kurssilla CorwlDraw –ohjelman kanssa. MapInfon käyttöliittymä tuntuu epäloogiselta, mikä aiheuttaa turhautumista koneen ääressä. Loppujen lopuksi kurssi kuitenkin aukaisi paikkatiedon maailmaa jälleen vähän enemmän.

 

Lähteet:

Pätäri, T. (2016). Talvisia UFOja 5.3.2016. GIS-tarinoita PAKkastalveen <https://blogs.helsinki.fi/ttpatari/> Luettu 9.3.2016.