Viikko 1

Moikka lukijat!

QGISin käyttäminen kurssin ensimmäisellä työkerralla tuntui yllättävän sujuvalta. Aiemmalla johdatus geoinformatiikkaan -kurssilla tuotettu puskurivyöhykkeiden onnettomuusanalyysi sisälsi yllättävän monia samanpiirteisiä työvaiheita nyt tuotetun kartan kanssa, mikä teki kartan tuottamisesta itselleni helpompaa.

Työskentelin tällä kertaa myös vakaalla 3.22 version ohjelmistolla, kun sisäistin vihdoin, miksi uusin versio ei perustyöskentelyyn ole välttämättä se paras. Tiheään vaihtuva ohjelmistoversio sekä kokeiluluontoiset QGIS-työkalut eivät ole oleellisia vielä perussisältöä opetellessa. Nopeaan tahtiin muuttuva ohjelmistosisältö ei ole hyödyksi, kun ajatukset hahmottelevat vasta järjestelmän runkoa. Kolmas syy on se, etten jaksa päivitellä jatkuvasti ohjelmistoa.

Tehtävä 1.  Itämeri

Itämeren kartta oli ensimmäinen QGIS työ moneen kuukauteen. Työn tekeminen alkoi sujuvasti, ja sain muutettua typpipäästöt attribuuttitaulun päästöluvuista prosenttiosuuksiksi ensimmäisellä yrittämällä. Properties-näkymän värimäärittely oli MAA-104 jo tuttua, ja sekin onnistui sujuvasti. Ongelmat alkoivat, kun yritin vaihtaa määrittävien lukujen määrää kahdesta yhteen. Paras vaitoehto oli tehdä kartan alusta alkaen. Tällä kerralla properties-näkymä ei kuitenkaan tehnyt yhteistyötä, ja liukuva värijako luokkiin ei onnistunut. Yritin paikkailla tilannetta, mutta lopputulos kartalla ei ollut edelleen sitä mitä tavoiteltiin. Päätinkin siis tehdä kartan kolmannen kerran, tällä kertaa läppärillä enkä GIS-luokan tietokoneella. Yritys tuotti tulosta, ja kartta oli sellainen mitä tavoittelin.

Jätin legendassa mainitsematta, että kyse on nimenomaan HELCOM-maista. Havahduin tietopuutteeseen vasta A. Liljeforsin blogista, sillä kyseessä onkin keskeinen Itämeren suojelukomissio. Jätin tällä kertaa asian mainitsematta,  mutta kyseessä voi olla todellinen asia- tai lähdevirhe. Kommentoi blogiini, mikäli asia oli mielestäsi oleellinen ja maininnan arvoinen!

Tehtävä 2.  Suomen kunnat

Kuntakartan luominen oli sujuvaa Itämerikartan tuottamisen jälkeen, sillä käytetyt työkalut olivat samoja. Tiedon esittäminen kuntakartalla aiheuttaa itselleni kuitenkin harmaita hiuksia, sillä kuntien hallinnolliset rajat sekä koot vaikuttavat tiedon esittämiseen merkittävästi. Tämä voi johtaa kartan viestin vääristymiseen. Seuraavissa kappaleissa on analyysiä siitä, miksi asukaslukua ei kannata esittää kuntakartalla.

Kuntakartta kuvaa mielestäni heikosti kaupunkien asukaslukuja. Kartta antaa harjaantumattomalle kartan tarkastelijalle helposti vääränlaisen kuvan kaupunkien asukkaisen määristä, sillä kunnan pinta-ala yhdistyy helposti asukasluvun suuruuteen. Näin ollen kartta antaa vaikutelman hyvin suuresta asukasluvusta erityisesti Jyväskylän, Kuopion ja Oulun kohdalla, vaikka merkittävä asutuskeskittymä sijaitsee vain pienellä alueella kunnan koko pinta-alasta. Samalla pääkaupunkiseutu näyttäytyy Lahden kokokoisena, vaikka asukasluku noin kymmenkertainen Lahteen nähden. Tähän vaikuttaa toki myös asukasluvun skaala, joka pyrkii yhdistämään kooltaan poikkeuksellisen suuren Helsingin ja suurimmalta osalta melko pienet Suomen kunnat ja kaupungit.

Tarkastelijan on siis huomattava, ettei kartan tarkoitus ole kuvata yksinomaan Suomen asukkaiden sijoittumista, vaan osoittaa tämän ohella myös kuntien hallinnolliset alueet. Kuntien koko ja asukasmäärä kertoo siis erityisesti kunnan paikallisesta vaikutusvaltaisuudesta.

Parhaiten kartta kuvaa mielestäni sitä, miten asutus keskittyy maaseudulla koko Suomen mittakaavassa. Maaseutu on kartan mukaan tiheintä Länsi-Suomessa, ja Itä- ja Pohjois-Suomi ovat tyhjempiä. Maaseutu muodostuu useista kunnista, ja tarkastelija voi havaita erityisesti Suomen luoteisosassa keskimäärin tummemman yleissävyn muuhun Suomeen nähden.

Tiedon esittäminen pääsee mielestäni paremmin esiin, kun esitetään useampi kuntakartta samaan aikaan. Tällöin syntyy tietoa juuri laajempien kokonaisuuksien keskittymisestä. J. Niemisen blogissa kuntakartalla esitetään alle 15-vuotiaiden sijoittumista Suomessa. Kartalta on hyvin havaittavissa nuorten merkittävät osuudet Pohjanmaan alueella. Vierekkäin asetetut kuntakartat avaavat tarkastelijalle karttojen vertailumahdollisuuden, ja antaa siten huomattavasti laajemman kuvan johtopäätösten vetämiselle. Suomen kuntakartta sopii hyvin tietojen yhdistelemiselle ja vertailulle, sillä kuntatason tilastoaineistoja on saatavilla todella kattavasti eri aihealueilta.

Blogi venyi tällä viikolla yllättävän pitkäksi. Suurkiitokset, jos maltoit pysyä mukana loppuun asti! Kommentoi ihmeessä alle, mikäli sinulla on mielipide HELCOM-asiaan. Voit myös mainita, mikäli olit jostakin muusta asiasta samaa tai eri mieltä.

Ei muuta kuin näkemiin ja ensi blogiin! 😀

 

Lähteet:

A. Liljefors, Harjoitus 1, [blogikirjoitus] 20.1.2023, Anna’s blog.  https://blogs.helsinki.fi/annalilj/2023/01/20/harjoitus-1/ (luettu 23.1.2023)

J. Nieminen, Viikko 1, [blogikirjoitus] 23.1.2023, Jennan blogi.  https://blogs.helsinki.fi/nieminje/ (luettu 23.1.2023)