Viikko 5

Moikka taas arvon lukijat!

Viikon 5 tuntityöt etenivät tälläkertaa vauhdikkaasti. Sekoilin alussa aineistojen kanssa, ja tunnin alkupuolella kiinnikurottavaa riitti useamman vaiheen verran. Kiitos kuuluu loistaville luokkakavereille, että sain kurottua läpikäytävät asiat kiinni. Ilman vertaistukea matka kohti GIS-velhoutta ei ole mahdollinen. Pornaisiin liittyvät opettajajohtoiset tehtävät lämmittelivät ajatuksia uusia gis-oppeja varten, jota tällä viikkokeralla riitti aika paljon.

Tuntityöskentely jatkui omatoimisena varsin useita gis-työkaluja käyttäen kohti valmiita tuloksia. Karttaesityksiä tässä blogissa on vähän, koska tavoitteena oli ennemminkin selvittää tietoa lähdemateriaalista erilaisia gis-työkaluja käyttämällä. Tämän blogin keskeisen osan muodostaakin erilaiset taulukot, jotka esittävät työskentelyprosessin myötä tuotettua informaatiota.

Tuntitehtäviä

Lentokenttä- ja asematehtävissä harjoiteltiin Buffer-työkalun käyttöä. Se tuntui varsin sujuvalta, koska ensikosketukset bufferiin on otettu jo MAA-104-kurssilla. Työkalun sisäistämisessä oli tosin pientä alkukankeutta, mutta eteneminen lähti sutjakkaasti käyntiin. Suurimmat mankelit ovat onneksi vasta edessäpäin. Buffer-työkalulla tuotettiin ensin yksinkertaisempi työ luomalla Malmin lentokentän ympärille bufferit. Tämän jälkeen attributtitaulun kanssa työskentely Helsinki-Vantaan lentokentällä syvensi hieman opittua, kun työskentelyä tehtiin attribuuttitaulun kanssa. Buffer-työkalun lomassa käytetiin myös mittaustoimintoa ja uuteen layeriin piirtämistä. Näitä varten piti kaivaa muistista tietoa viikolta 4, jossa työkalut olivat käytössä Pornaisten alueella. Tuotetut tiedot ovat taulukoissa 1 ja 2.

Taulukko 1. Asukkaiden määrä Malmin lentokentän kiitoratojen Buffer-vyöhykkeellä.

Taulukko 2. Asukkaiden määrä Helsinki-Vantaan lentokentän melualueilla.

Taulukko 3. Asukastietoja asemien läheisyydestä.

 

Buffer-opit viimeisteltiin asematehtävässä, jossa tutkittiin asukkaita pääkaupunkiseudun raskaiden raideyhteyksien asemien läheisyydessä. Tämän tulokset löytyvät taulukosta 3.

Tunnilla käytettiin ilmeisesti Join attributes by location (summary) toimitoa, koska jälkikäteen pohtiessani tajuan, että näitä kohtia ei olisi pystynyt rakentamaan ilman tätä työkalua. Syväluotaukseni join-työkalun syövereihin koin oppitunnin jälkeisenä iltana, kun kahden tunnin ajan pohdin, miksi hommani eivät etene. Tästä lisää alempana.

Kuva 1. Laskuissa käytetyt Malmin kentän kiitoratojen buffer-vyöhykkeiden alueet.

 

Join- ja Join(summary) työkalujen erot

Omatoimisissa tehtävissä ulkomaalaisten osuuden määrittäminen taajama-alueille oli tuntien tuskan takana. Yritin tuottaa uutta tasoa join attributes -työkalulla, mutta tämä aiheutti vain QGISin kaatumisen. Ymmärsin tässä vaiheessa kuitenkin rajata valitut taajamat sekä käyttää laskinta oikein. Tiesin siis, että jotain oli vialla, kun kohteita taajamia oli noin 90 000, mutta en mielikuvitukseni ei enää riittänyt tuottamaan ideaa tilanteen korjaamiseen. Selvisin vihdoin tilanteesta, kun pelastava enkeli ja todellinen emeritus gis-velho Sakari (shoutout) eksyi luokkaan ja kertoi, että minulla on yhden taajaman paikalla tuhansia taajamia. No, tämän saatoin jo arvatakin, mutta ratkaisu tilanteeseen ohjelmiston syövereistä oli Join attributes by location (summary) -toiminto, jolla talopisteet saatiin muunnettua yhdeksi. Toiminto oli kylläkin recently used-osiossa, joten ihan tuntemattomasta tässä ei ollut kyse. Jokin asia tunneilla on siis mennyt ohitse, mutta taas on todettava, että kertaus on opintojen äiti.

Sitten enään vain laskimella uusi sarake prosenttiosuuksille, ja volá, tulokset on olemassa attribuuttitaulussa! Kohteiden määrän laskeminen olikin helppo työ, koska osuin ensimmäisellä oikeaan – select by expression -työkaluun.

Taulukko 4. Ulkomaalaisten osuus taajamissa

 

 

Näiden kokemusten kautta ymmärsin Join-toiminnon salat, ja tätä blogia kirjoitellessa olenkin jo siinä asemassa, että saan kirjottelun lomassa jakaa tätä arvokasta oppia eteenpäin, ja helpottaa muiden tuskaa. Samalla tässä opetusroolissa ymmärrän, että tiedon prosessointi join-toiminnolla on jo yllättävän tasokas oivallus gis-hommia prosessoidessa, sillä toiminnon käyttäminen ei ollut kaikille itsestäänselvyys. Voinkin siis todeta, että matka gis-velhoksi on jo hyvässä vauhdissa.

Kuva 2. Karttatuotos viimein onnistuneesta ulkomaalaisten osuuden käsittelystä.

Opetustyö oli kuitenkin hyödyllinen myös itselleni. En ollut huomannut poistaa Kauniaisten haamuarvoa attribuuttitaulusta tehtävää tehdessäni, joten taulukossa olleet arvot muuttuivat myös itselläni tämän yhteistyöprosessin päätteeksi. Samalla voin todeta, että kuvaan 2 on myös lipsahtanut huolimattomuusvirhe prosenttien kohdalle.

Oppien kautta eteenpäin

Kun join työkalun oli kerran perinpohjin oivaltanut, sujui uusien asioiden ymmärtäminen jo melko vaivatta. Tein kolmantena tehtävänä koulualue-tehtävän, ja tietojen prosessointi toimi jo sen verran vaivatta, että mieleni teki jatkaa nelostehtävään blogin kirjoittelun sijaan. Päätin kuitenkin siirtyä tässä kohtaa blogin kirjoittamiseen, ja jättää uima-altaiden sijainnin mysteeriksi. Toisin kävi, kun opettavainen ryhmätyöskentely innosti minua haastamaan itseäni sittenkin uima-altaiden parissa. Olihan kysymysten vaatimassa päättelyssä kuitenkin selviä eroja kolmostehtävään, eli jotain uutta oli aivosoluille luvassa.

Taulukko 5. Koululaisten osuudet Helsingin yhtenäiskoulun koulualueella Käpylässä. 

 

Nelostehtävän teko lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Kysymyksiin vastaaminen oli sujuvaa kerätyn kokemuksen ansiosta. Tenkkapoo iski kuitenkin mukavasti summary-toimintoa käyttäessä. Työkalu ei suostunut suorittamaan toimintoa ja ratkaisu, ja samalla työaskel eteenpäin jäi saavuttamatta. Hain toiminnon kiertämiseen ratkaisua Join by attribute -toiminnolla, mutta tulos jäi oudoksi.

Kiitos mahtavalle työtiimille Sarlotta, Lila ja Kaisla, joka löysi netistä ratkaisun virhetiedon ohittamiseen. QGISin asetuksista löytyi kohta, jonka myötä QGIS jättää virheilmoituksen huomiotta. Ohittamisen vuoksi muutama uima-allas Puistolassa sekä Tammistossa jäivät huomiotta, mutta vaikus lopputulokseen on vähäinen.

Taulukko 6. Uima-altaiden jakautuminen rakennustyyppeihin pk-seudulla.

 

 

Kuva 3. Virheilmoitus Join (summary) -työkalua käyttäessä.

Kuva 4. Asetuksista löytynyt kohta virhetiedon ohittamiseen.

Kuva 5. Uima-altaiden jakautuminen kaupunginosittain pk-seudulla.

Uima-allas -tehtävässä kuvaus pylväsdiagrammeilla on mielestäni jokseenkin heikko. Ajatus olisi mielestäni toimiva, jos kaupunginosa-alueissa olisi lisäksi koropleettikarttana esimerkiksi saunojen määrä ilmoitettuna. Tällöin pylvästieto olisi hyvä ratkaisu, sillä se täydentäisi hyvin koropleettikartan tietoa. Yksinään pylväsdiagrammikartta rajatuilla alueilla on heikko ja huonosti kuvaava karttaratkaisu. Lisäksi sain vaikutelman kartan viimeistelyä tuottaessa, että erityisesti pylvästietoihin liitetty numero ei kovin toimiva järjestelmätoiminnan osalta, sillä numerotieto liikkui hyvin sattumanvaraisesti eri zoomaustasoilla sekä viimeistelyvaiheessa. Hyvän ja siistin lopputuloksen saavuttaminen oli siis käytännössä mahdotonta.

Yhteenvetona

QGIS taitoni ovat siis tulleet huomattavasti eteenpäin, ja hyvä niin. Onhan kurssi jo vähitellen kääntynyt loppupuolelleen. Tietokoneenkin edessä viihtyy jo paremmin, kun QGIS ei ole mörkö, vaan enää peikko. Ei paha peikko, vaan sellainen hyvä työtoveri muumipeikko. Eiköhän minustakin joskus GIS-velho tule. 😀

Ei muuta kuin ensi blogiin, jatketaan hyvällä mallilla!

 

 

Päivitys 24.2.2023: 

Tarkennettu työskentelytapahtumia ulkomaalaisten asukkaiden osuuden laskennassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *