Kurssikerta 5

Kurssikerroista viidennellä pääsimme pureutumaan omatoimiseen ongelmanratkaisemiseen. Oheinen kartta on itsenäisharjoituksen tuotos ja esittää uima-altaan omaavien rakennusten jakautumista pääkaupunkiseudulla. Kuten kartasta käy ilmi, eniten uima-allasrakennuksia löytyy Helsingin kaupungin alueelta, mutta ei niinkään paljon Helsingin kantakaupungin alueelta.

Harjoitukset olivat mielenkiintoisia ja myös totta puhuen hyvin haastavia. Onnistumisen tunnetta loi muilla kurssikerroilla käytettyjen apuvälineiden liittäminen uusiin aineistoihin ja ongelmiin. Jos jokin tietty työkalu QGIS ohjelmistosta pitäisi nostaa esille, se olkoon Spatial Query. Sen käyttäminen tuntuu hyvin luontevalta ja se vaikuttaa erittäin käyttökelpoiselta moniin haasteisiin. Sen sijaan vaikealta tuntuu vielä koittaa muistaa, mitä kaikkia eri työkaluja on tullut käytettyä.

Tämä kurssikerta yleisemmin sisälsi, kuten Teemu Lindén blogissaan tiivisti, kohteiden bufferointia ja tietokantojen arvojen laskemista.  Näissä harjoituksissa perehdyttiin pitkälti Helsinki-Vantaan lentokentän ja Malmin lentokentän sekä rautatieasemien vaikutusalueen väestön eri tilastojen laskemiseen. Ja kuten Nestori Grönholm blogissaan sanoi, karttojen sijasta vastaukset ovat tällä kertaa pääosin numeraalisia.

  1.  Malmin lentokentästä kilometrin päässä asuu 8838 ihmistä ja kahden kilometrin päässä 57 614 ihmistä.
  2. Helsinki-Vantaan lentokentästä kahden kilometrin säteellä asuu 11 406 ihmistä ja heistä pahimmalla melualueella (65 dB) asuu 29 ihmistä. 55 desibelin melualueella asuu sen sijaan 11 913 ihmistä.
  3.  Alle 500 metriä juna-asemasta asuu 106 691 ihmistä, joka on 21,77% kaikista alueen asukkaista.
  4. Työikäisiä näistä 106 691 ihmisestä on 83 988 eli 78,72%.

Edeltävien kaltaisiin analyyseihin bufferointi on aivan omaa luokkaansa. QGIS -sovelluksella se on kaiken lisäksi vielä varsin helppoa ja vaivatonta. Bufferoinnin avulla voisi myös esimerkiksi selvittää, miten kaukana palvelut ovat toisistaan, jotta niitä voidaan sijoittaa parhaiten saavutettavuuden kannalta. Kyseinen palvelu voisi kartan teeman mukaisesti olla esimerkiksi uimahalli.

Lähteet:

Teemu Lindén, Viikko 5, https://blogs.helsinki.fi/lindetee/2019/02/20/viikko-5/

Nestori Grönholm, Luku 5. Aivot käyttöön, https://blogs.helsinki.fi/nestorig/2019/02/26/luku-5-aivot-kayttoon/

2 Replies to “Kurssikerta 5”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *