Kuudes kurssikerta: Pisteaineistoa ja hasardeja

Kuudennen kurssikerran aloitimme ulkoilulla. Lähdimme pienryhmissä ulos keräämään GPS-laitteilla pisteitä ryhmän valitseman teeman mukaisesti. Niinkuin Sanna Kujala jo blogissaan mainitsi, ryhmämme keräys kohteena olivat kampuksen läheisyydessä olevat pysäköinti kielletty-liikennemerkit. Pisteet kerättyämme harjoittelimme pisteiden lisäämistä kartalle MapInfossa. Tämän jälkeen harjoittelimme pisteaineiston geokoodausta sekä sen esittämistä kartalla kartoittamalla Helsingin pelikoneita.

Tämän kurssikerran varsinainen itsenäistehtävä oli tehdä kolme karttaa hasardeista ja niiden alueellisesta esiintymisestä. Teimme kartoista sellaisia, joita voisi opettajana käyttää tuntiopetuksessa. Karttoja varten piti hakea netistä aineistoa ja tuoda ne MapInfoon. Aineistot eivät sellaisenaan soveltuneet MapInfoon vaan niitä piti ensin hieman muokata Excelissä. Itse tein karttani maanjäristyksistä ja tulivuoren purkauksista. Julia Koskinen blogissaan kertoo keskittyneensä näihin kahteen hasardiin koska molempien taustalla on laattatektoniikka ja siksi sopivat hyvin yhteen. Itselläni oli aiheen valinnan taustalla melko samanlaiset ajatukset kuin Julialla.

Ensimmäisen kartan tein vuoden 1960 jälkeisistä yli 6 magnitudin maanjäristyksistä ja vuoden 1964 jälkeen purkautuneista tulivuorista (kuva 1). Kartasta on nähtävissä tulivuorten ja maanjäristysten sijainti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Litosfäärilaattojen saumakohdista löytyy kartta esimerkiksi Julia Koskisen blogista. Karttaa tehdessäni yllätyin siitä, kuinka paljon yli 6 magnitudin maanjäristyksiä on sattunut jo pelkästään viime vuosikymmeninä.

Kuva 1. Maailmalla vuoden 1960 jälkeiset yli 6 magnitudin maanjäristykset ja vuoden 164 jälkeen purkautuneet tulivuoret (tiedot NCEDC ja NOAA)

Kuva 1. Maailmalla vuoden 1960 jälkeiset yli 6 magnitudin maanjäristykset ja vuoden 164 jälkeen purkautuneet tulivuoret (tiedot NCEDC, 2013 ja NOAA)

Toisen karttani tein maapallolla viimeisen viiden vuoden aikana sattuneista voimakkaista maanjäristyksistä (6-8 magnitudia). Kartasta on helppo hahmottaa kuinka paljon melko voimakkaita maanjäristyksiä sattuu lyhyelläkin aikavälillä (kuva 2). Kartasta on nähtävissä, että suuria maanjäristyksiä tapahtuu eniten Amerikan mantereiden Länsi-rannikoilla, sekä Tyynellämerellä. Halusin tehdä kartan muutamalta viime vuodelta vertailukohdaksi ensimmäiselle kartalle (kuva 1).

Kuva 2. Maapallolla viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet 6-8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC).

Kuva 2. Maapallolla viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet 6-8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC, 2013).

Viimeisen kartan tein 1900-luvulta alkaen sattuneista yli 8 magnitudin maanjäristyksistä (kuva 3). Kartasta huomaa heti, kuinka vähän viimeisen yli sadan vuoden aikana on sattunut niin voimakkaita maanjäristyksiä. Tein kolme karttaa eri kokoisista maanjäristyksistä ja eri aikaväleiltä sillä halusin tarkastella kuinka paljon minkäkin kokoisia maanjäristyksiä sattuu.

Opetustoimintaan käytettäessä näitä karttoja tulisi vielä hioa, mutta nytkin niistä saa jo käsityksen tulivuorten ja maanjäristysten sijainnista maapallolla. Opetuksessa voisi myös havainnoillistaa kuinka paljon maanjäristyksiä on sattunut viimeisen viiden vuoden aikana, mutta toisaalta kuinka vähän hyvin voimakkaita maanjäristyksiä on sattunut viimeisen sadan vuoden aikana. 6 magnitudin maanjäristykset ovat vielä suhteellisen voimakkaita ja yleisiä, mutta yli 8 magnitudin maanjäristykset jo hyvin harvinaisia. Opetukseen tulisi lisätä vielä kuvia tai karttoja litosfäärilaattojen sijainnista!

Kuva 3. Vuoden 1900 jälkeiset yli 8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC).

Kuva 3. Vuoden 1900 jälkeiset yli 8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC, 2013).

Kurssikerta oli mielestäni kiva ja ulkoilu toi vaihtelua tietokoneen ääressä istumiseen! Karttojen tekeminen oli nopeaa ja helppoa, joskin aiheen valinta ja rajaus hieman vaikeaa. Olen tyytyväinen valmiisiin karttoihini, mutta hieman jäi harmittamaan etten tajunnut vaihtaa kartan värejä kuten esimerkiksi Suvi Heittola on tehnyt.

Lähteet:

Heittola, S. (2015). Kurssikerta 6 (17.2.2015). PAK 2015 <https://blogs.helsinki.fi/heittola/2015/02/17/kurssikerta-6-17-2-2015/> 25.2.2015

Koskinen, J. (2015). Kuudes kurssikerta. Julian blogi <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/> 25.2.2015

Kujala, S. (2015). Kurssikerta 6: kieltokylttejä, tulivuoria ja maanjäristyksiä. Sannan PAK-blogi <https://blogs.helsinki.fi/kusaku/> 25.2.2015

National Geophysical Data Center. Volcano location database search <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5> 17.2.2015

North California Earthquake Data Center (2013). University of California <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> 17.2.2015

Viides kurssikerta: Bufferointia

Viides kurssikerta oli kokonaisuudessaan tuskainen ja edellisiä huomattavasti haastavampi. Tällä kurssikerralla syvennyimme MapInfon piirtotyökalujen käyttöön, sekä harjoittelimme bufferointia. Bufferointi eli puskurointi on hyödyllinen tapa käsitellä paikkatietoaineistoa. Bufferointia voidaan käyttää esimerkiksi kun halutaan tarkastella kuinka monta henkilöä asuu tietyllä säteellä lentokentistä, ostoskeskuksista tai vaikkapa tulivuoresta.

Kurssikerralla työskenneltiin pääosin itsenäisesti, mutta kuitenkin aloitimme puskuroinnin harjoittelulla yhteisesti. Harjoittelimme viime kurssikerralla tehdyllä Pornaisten kartalla. Yhteisesti tehty harjoitus tuntui vaivattomalta ja MapInfon bufferointityökalu helppokäyttöiseltä, mutta itsenäistehtäviin siirryttäessä kaikki muuttui paljon vaikeammaksi. Saan harmaita hiuksia jo pelkästään viidennen kurssikerran muistelusta, mutta yritän kertoa tarkemmin tehdyistä harjoituksista.

Saimme tehtäväksi kolme itsenäistehtävää. Tällä kertaa emme tuottaneet karttaa, vaan keskityimme laskemiseen ja MapInfon piirtotyökalujen käyttöön. Ensimmäisessä tehtävässä tarkastelimme bufferoimalla Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien läheisyydessä ja melualueilla asuvien ihmisten määrää. Tätä varten piti piirtää MapInfossa lentokenttien kiitoradat ja se olikin ainut helppo vaihe. Tarkastelimme myös juna-asemien läheisyydessä asuvien ihmisten osuuksia. Toisessa tehtävässä laskimme taajamissa asuvien ihmisten määrää, taajamien ulkopuolella asuvien koululaisten määrää sekä taajamien ulkomaalaisten osuutta. Toista tehtävää varten piti päivittää taajamatietokanta ja se oli hieman haastavaa. Kolmannen tehtävän tein kouluista ja koulupiireistä. Tehtävä oli kaikista haastavin ja tarvitsin runsaasti apua että sain tehtävät jotenkin tehtyä. Tehtävien vastaukset ovat taulukossa alla (taulukko 1).

Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastaukset

Tehtävät olivat mielestäni aikaa vieviä ja itse jouduin tekemään samat tehtävät melkein kahteen kertaan. Haasteen aiheutti jo pelkästään se, että MapInfo toimii niin hitaasti ja saa hermot kiristymään. Apua sai kuitenkin pyytämällä ja avuksi oli myös luuranko-ohje, jossa oli tarkemmat ohjeet tehtävien suorittamiseen. Onneksi edes piirtotyökalun käyttö on helppoa eikä tuota enää suuria vaikeuksia.

MapInfon käytön opettelu on ollut itselleni melko haastavaa sillä olemme kurssilla opetelleet asiat niin nopeasti. Olen kuitenkin oppinut kuinka hyödyllinen ja monikäyttöinen ohjelma MapInfo on ja kuinka helppoa sillä on tehdä monipuolisia teemakarttoja! Olen siis aivan samaa mieltä kuin Outi Seppälä, sillä hän kertoo blogissaan pitävänsä yhtenä tärkeimpänä MapInfon työkaluna teemakarttojen luomista. Olemme kurssikerroilla harjoitelleet niin paljon teemakarttojen tekemistä, että se on jopa hauskaa. Karttojen tekemisen ohessa on tullut tutuksi kaikki perusasiat kuten pohjoisnuolen tai mittakaavan lisääminen ja muokkaaminen.

Kaikki aineistot eivät sellaisenaan sovi MapInfoon, mutta onneksi tietokantoja ja aineistoja on helppo muokata sopiviksi. Olen myös huomannut että tietokantojen sarakkeiden muokkaaminen ja päivittäminen on melko mutkatonta ja nopeaa, eikä yhtään niin vaikeaa mitä aluksi ajatteli. Itse kaipaisin vielä lisäharjoitusta monenkin työkalun käytössä, sillä tuntuu että kaikki hyödyllinen tieto MapInfosta on päässyt unohtumaan. Erityisen vaikeaa on se, että kaikki on englanniksi ja monet lausekkeet tai termit tuntuvat vaikeasti muistettavilta.

Lähteet:

Seppälä, O. (2015). Aivot solmussa. Outin Pak-blogi <https://blogs.helsinki.fi/outisepp/> 21.2.2015

Neljäs kurssikerta: Rasterikarttoja

Neljännellä kurssikerralla harjoittelimme muun muassa ruutukarttojen tekemistä sekä karttakuvan rekisteröintiä MapInfossa. Aloitimme tunnin tekemällä yhteisesti ruutuaineistoisia karttoja pääkaupunkiseudulta. Harjoittelimme luomaan MapInfon tietokantaan ruudukon ja keräsimme tarvittavat datat yhteen tietokantaan, jonka avulla teimme harjoituskartan pääkaupunkiseudun väestöstä.

Yhteisen harjoittelun jälkeen saimme ryhtyä tekemään itsenäisesti ruututeemakarttaa omavalintaisesta aiheesta. Tein oman karttani muunkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla. Muunkielisillä tarkoitetaan mielestäni muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Valitsin kartalleni ruutukooksi 400x400m, sillä halusin kokeilla hieman pienempää ruutukokoa kuin 500x500m, jota käytimme yhteisesti harjoituskartassa. Valitsin luokkamääräksi viisi ja muokkasin itse luokkarajoja sopiviksi. Aineisto oli vinosti jakautunutta, joten päätin tehdä luokista sellaiset että ne korostaisivat jakaumaa. Kokeilin myös kvantiileja, mutta tämä luokittelu ei sopinut sillä luokkaväleistä olisi tullut aivan liian erikokoiset. Valitsin luokkien värityksiksi violetin eri sävyjä. Valkoiset alueet ovat alueita joilla ei aineiston mukaan asu muunkielisiä. Tälläisia alueita on esimerkiksi pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Kartasta olisi voinut tulla lukijalle vielä informatiivisempi jos olisin lisännyt karttaan nimistön, mutta jostain tuntemattomasta syystä jätin sen lisäämättä. Toisaalta nimistö olisi saattanut myös sekavoittaa kartan yleisilmettä.

Suvi Lämsä teki kurssikerran karttansa samasta aiheesta kuin minä, mutta käytti muunmuassa eri luokittelutapaa sekä ruutukokona 1x1km ruutuja (Suvin Pakki blogi, 2015). Kartoistamme tuli hyvin eri näköiset, ja onkin hassua miten ruutukoko vaikuttaa niin paljon kartan ulkonäköön! Olen kuitenkin tyytyväinen valmiiseen karttaan ja varsinkin siihen, että kartan tekeminen oli helppoa (kuva 1)!

Kuva 1. Muunkielisten määrä pääkaupunkiseudulla 400x400m ruutukoolla (tiedot MapInfo).

Kuva 1. Muunkielisten määrä pääkaupunkiseudulla 400x400m ruutukoolla (tiedot MapInfo, 2015).

Toisin kuin koropleettikartat, ruututeemakartat soveltuvat absoluuttisten arvojen esittämiseen. Kuitenkaan mielestäni absoluuttiset arvot eivät ole parhain mahdollinen vaihtoehto informatiiviselta kannalta. Kartaltani on nähtävissä että pääkaupunkiseudulla määrällisesti eniten muunkielisiä on Helsingissä ja Helsingin sisällä yleistetysti eniten muunkielisiä on Itä-Helsingissä. Tähän yhtenä osasyynä voi olla esimerkiksi Hanna Kaistisenkin blogissaan mainitsema kyseisten alueiden tiheä asutus. Kartalla käytetyt absoluuttiset arvot eivät kuitenkaan kerro mitään suhteellisesta osuudesta. Esimerkiksi jos haluttaisiin kartalta tarkastella missä päin pääkaupunkiseutua on paljon muunkielisiä suhteessa muuhun väestöön, tarvittaisiin avuksi suhdelukuja.

Kurssikerran loppupuolella rekisteröimme karttalehden MapInfoon sekä aloimme harjoittelemaan MapInfolla piirtämistä, jota sitten jatkamme ensi viikolla. Kokonaisuudessaan kurssikerta oli mukavan helppo joten kauhulla odotan ensi viikkoa!

Lähteet:

Kaistinen, H. (2015). 4. kurssikerta – 5.2.2015. Hannan PAK-kurssiblogi <https://blogs.helsinki.fi/hankaist/> 13.2.2015

Lämsä, S. (2015). Kurssikerta 4. Ruututeemakartta. Suvin Pakki blogi <https://blogs.helsinki.fi/suvilams/> 8.2.2015

Kolmas kurssikerta: Tietokantoja

Kolmannella kurssikerralla opettelimme yhdistämään tietokantoja sekä tuottamaan uutta tietoa vanhan tiedon avulla. Kurssikerta vaati aiempia kertoja enemmän keskittymistä, sillä kävimme paljon uutta asiaa nopeasti läpi. Harjoittelimme yhteisesti Afrikan pohjakartan ja Afrikka aiheisten aineistojen avulla tietokantojen yhdistämistä sekä muokkaamista tehokkaaseen käyttöön. Valmistellun tietokannan avulla teimme MapInfossa kartan Afrikan öljykenttien, timanttikaivosten sekä konfliktien sijainnista. Afrikka aiheinen kartta oli harjoitus eikä siihen esimerkiksi liitetty legendaa. Kyseisestä kartasta onkin hieman haastava nähdä näiden muuttujien välisiä yhteksiä ja siksi lisäsin blogiini mieluummin kurssin tiedoitusblogissa Arttu Paarlahden julkaiseman kartan, jossa on neljäntenä muuttujana konfliktien laajuus (kuva 1).

Afrikka

Kuva 1. Kartta Afrikan timanttikaivoksista, öljylähteistä sekä konflikteista. Alkuperäinen kartta PAK-tiedotusblogista (Paarlahti, 2015).

Saimme tehtäväksi pohtia mitä kurssikerralla käytettyjen tietokantojen avulla voisi tehdä tai päätellä kun tietokantoihin on tallennettu tietoa seuraavista muuttujista:

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisajankohtia voitaisiin etsiä yhteyksiä konfliktien tapahtumavuosiin. Löydetyillä luonnonvaroilla on voitu maksaa sotavarustelua tai rahoittaa muilla tavoin konflikteja. Timanttikaivosten ja öljykenttien löytäminen voi itsessään myöskin aiheuttaa konflikteja. Konflikteja saattavat aiheuttaa esimerkiksi maanomistusongelmat ja luonnonvaroista saatujen tulojen epätasaisen jakautuminen. Toisin sanoen, ainakin voitaisiin siis tarkastella onko timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuosien sekä konfliktien tapahtumavuosien välillä yhteyksiä.

Tietokannan tietoja voitaisiin hyödyntää myös tarkastelemalla kuinka pitkä aika on kulunut tietyn timantti-tai öljyesiintymän löytämisestä siihen kun löytöä on alettu hyödyntämään. Olisi mahdollista esimerkiksi tarkastella onko esiintymän tuottavuusluokittelu vaikuttanut siihen kuinka nopeasti esiintymää on alettu hyödyntämään?

Olisi mielenkiintoista tutkia vaikuttavatko konfliktit esimerkiksi internetkäyttäjien lukumäärään. Suuret, laajat konfliktit aiheuttavat sekasortoa ja saattavat huonontaa mahdollisuuksia käyttää internettiä. Kuten Riina Koskela blogissaan pohtii, olisi mielenkiintoista tarkastella myös miten internetkäyttäjien määrä korreloi timanttikaivoksien ja öljykenttien kanssa. Itse en usko että timanttikaivokset ja öljykenttälöydöt nostattaisivat paljoa internetkäyttäjien lukumäärää, sillä luonnonvaroista saatavat tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja vain harvoin kansalaisille.

Harjoituksen jälkeen siirryimme tekemään itsenäisesti karttaa Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä ja järvisyydestä. Tarkoituksena oli tehdä kahden päällekkäisen teeman teemakartta, jonka avulla voidaan tarkastella vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä.  Aluksi olin kauhuissani, sillä jo yhdessä tehty harjoitus ja siihen liittyvä tietotulva tuntuivat haastavilta. Kuitenkin itsenäinen työskentely osottautui yllättävän helpoksi ja kivuttomaksi. Siitä voin kiittää hyviä ohjeita ja ihanaa Sanna Kujalaa!

Aloitin kartan teon yhdistämällä MapInfossa tarvittavat aineistot yhdeksi tietokannaksi. Tämän jälkeen piti tietokannasta saatavien alivirtaaman ja ylivirtaaman perusteella laskea valuma-alueiden tulvaindeksit. Tämän jälkeen tehtiin kartan pohjaksi koropleettikartta valuma-alueiden tulvaindekseistä. Luokittelun avuksi saimme käyttää valmiiksi tehtyä aineiston jakaumaa kuvaavaa histogrammia, joka osoitti että aineisto on vinosti jakautunut. Aineiston havaintoarvot jakautuvat 0-1100 välille, mutta vain pari havaintoa on ylittää 400 rajan. Suurimmat havaintomäärät ovat 0-150 välillä. Näiden seikkojen takia päätin jakaa aineiston viiteen luokkaan ja määrittää luokkarajat itse. Valitsin luokkarajat niin, että korkeimman arvon luokassa on vain pari havaintoa, ja havaintomäärä kasvaa kohti pienintä luokkaa. Tällä tavoin sain korostettua kartalla histogrammin osoittavia poikkeuksia.

Tulvaindeksikartan päälle lisättiin pylväsdiagrammit kuvaamaan valuma-alueiden järvisyysprosentteja. Järvisyysprosentilla tarkoitetaan valuma-alueilla sijaitsevien järvien pinta-alan suhdetta valuma-alueen pinta-alaan (Tulvasanastoa, 2014). Kuten Toni Ruikkala kirjoittaa blogissaan vaihtoehtona oli myös tehdä vaikeampi versio ja laskea alueiden järvisyysprosentit itse. Kuitenkin päätin tehdä oman karttani jo valmiina olevan aineiston pohjalta. Viimeisenä muokkasin kartan värit selkeiksi ja toisistaan erottuviksi. Valmiista kartasta tuli melko selkeä ja olen tyytyväinen lopputulokseen (kuva 2).

Kuva 2. Teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä ja järvisyysdestä (tiedot Maanmittauslaitos 2011, ja Syke).

Kuva 2. Teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyysprosenteista (tiedot Maanmittauslaitos 2011, ja Syke).

Kartasta on nähtävissä, että suurin tulvaherkkyys on Länsi- ja Etelä-Suomen rannikoilla sijaitsevilla valuma-alueilla. Näiden tulvaherkimpien alueiden järvisyysprosentti on melko pieni. Keski- ja Pohjois-Suomessa taas tulvaherkkyys on hyvin pieni ja järvisyysprosentti paikoitellen suuri. Rannikoilla tulvaherkkyys on suurta sillä rannikoille laskee paljon jokia. Pohjanmaa on alavaa ja hyvin tasaista tulvaherkkää seutua, jossa myöskin järvien vähäinen määrä vaikuttaa tulvien syntyyn. Järvet säännöstelevät vedenkiertoa ja toimivat vesivarastoina.

Kokonaisuudessaan kolmas kurssikerta oli opettavainen ja opin paljon uutta asiaa. Itsenäinenkin kartta valmistui melko helposti ja nopeasti!

Lähteet:

Joet ja järvet (2011). Maanmittauslaitos <http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata> 4.2.2015

Koskela, R. (2015). Kurssikerta 3: Harvinaisia onnistumisia. Riina & 38 päivää paikkatietoa <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/> 4.2.2015

Oiva-tietokanta. Syke <https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp> 4.2.2015

Paarlahti, A. (2015). Afrikkaa ja konflikteja. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/> 4.2.2015.

Ruikkala, T. (2015). Kurssikerta 3: Timantteja, öljyä ja tulvia. Ruikkalan PAK-blogi 2015 <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> 4.2.2015

Tulvasanastoa (2014). Suomen ympäristökeskus SYKE <http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto> 4.2.2015