Kolmas kurssikerta: Tietokantoja

Kolmannella kurssikerralla opettelimme yhdistämään tietokantoja sekä tuottamaan uutta tietoa vanhan tiedon avulla. Kurssikerta vaati aiempia kertoja enemmän keskittymistä, sillä kävimme paljon uutta asiaa nopeasti läpi. Harjoittelimme yhteisesti Afrikan pohjakartan ja Afrikka aiheisten aineistojen avulla tietokantojen yhdistämistä sekä muokkaamista tehokkaaseen käyttöön. Valmistellun tietokannan avulla teimme MapInfossa kartan Afrikan öljykenttien, timanttikaivosten sekä konfliktien sijainnista. Afrikka aiheinen kartta oli harjoitus eikä siihen esimerkiksi liitetty legendaa. Kyseisestä kartasta onkin hieman haastava nähdä näiden muuttujien välisiä yhteksiä ja siksi lisäsin blogiini mieluummin kurssin tiedoitusblogissa Arttu Paarlahden julkaiseman kartan, jossa on neljäntenä muuttujana konfliktien laajuus (kuva 1).

Afrikka

Kuva 1. Kartta Afrikan timanttikaivoksista, öljylähteistä sekä konflikteista. Alkuperäinen kartta PAK-tiedotusblogista (Paarlahti, 2015).

Saimme tehtäväksi pohtia mitä kurssikerralla käytettyjen tietokantojen avulla voisi tehdä tai päätellä kun tietokantoihin on tallennettu tietoa seuraavista muuttujista:

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisajankohtia voitaisiin etsiä yhteyksiä konfliktien tapahtumavuosiin. Löydetyillä luonnonvaroilla on voitu maksaa sotavarustelua tai rahoittaa muilla tavoin konflikteja. Timanttikaivosten ja öljykenttien löytäminen voi itsessään myöskin aiheuttaa konflikteja. Konflikteja saattavat aiheuttaa esimerkiksi maanomistusongelmat ja luonnonvaroista saatujen tulojen epätasaisen jakautuminen. Toisin sanoen, ainakin voitaisiin siis tarkastella onko timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuosien sekä konfliktien tapahtumavuosien välillä yhteyksiä.

Tietokannan tietoja voitaisiin hyödyntää myös tarkastelemalla kuinka pitkä aika on kulunut tietyn timantti-tai öljyesiintymän löytämisestä siihen kun löytöä on alettu hyödyntämään. Olisi mahdollista esimerkiksi tarkastella onko esiintymän tuottavuusluokittelu vaikuttanut siihen kuinka nopeasti esiintymää on alettu hyödyntämään?

Olisi mielenkiintoista tutkia vaikuttavatko konfliktit esimerkiksi internetkäyttäjien lukumäärään. Suuret, laajat konfliktit aiheuttavat sekasortoa ja saattavat huonontaa mahdollisuuksia käyttää internettiä. Kuten Riina Koskela blogissaan pohtii, olisi mielenkiintoista tarkastella myös miten internetkäyttäjien määrä korreloi timanttikaivoksien ja öljykenttien kanssa. Itse en usko että timanttikaivokset ja öljykenttälöydöt nostattaisivat paljoa internetkäyttäjien lukumäärää, sillä luonnonvaroista saatavat tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja vain harvoin kansalaisille.

Harjoituksen jälkeen siirryimme tekemään itsenäisesti karttaa Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä ja järvisyydestä. Tarkoituksena oli tehdä kahden päällekkäisen teeman teemakartta, jonka avulla voidaan tarkastella vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä.  Aluksi olin kauhuissani, sillä jo yhdessä tehty harjoitus ja siihen liittyvä tietotulva tuntuivat haastavilta. Kuitenkin itsenäinen työskentely osottautui yllättävän helpoksi ja kivuttomaksi. Siitä voin kiittää hyviä ohjeita ja ihanaa Sanna Kujalaa!

Aloitin kartan teon yhdistämällä MapInfossa tarvittavat aineistot yhdeksi tietokannaksi. Tämän jälkeen piti tietokannasta saatavien alivirtaaman ja ylivirtaaman perusteella laskea valuma-alueiden tulvaindeksit. Tämän jälkeen tehtiin kartan pohjaksi koropleettikartta valuma-alueiden tulvaindekseistä. Luokittelun avuksi saimme käyttää valmiiksi tehtyä aineiston jakaumaa kuvaavaa histogrammia, joka osoitti että aineisto on vinosti jakautunut. Aineiston havaintoarvot jakautuvat 0-1100 välille, mutta vain pari havaintoa on ylittää 400 rajan. Suurimmat havaintomäärät ovat 0-150 välillä. Näiden seikkojen takia päätin jakaa aineiston viiteen luokkaan ja määrittää luokkarajat itse. Valitsin luokkarajat niin, että korkeimman arvon luokassa on vain pari havaintoa, ja havaintomäärä kasvaa kohti pienintä luokkaa. Tällä tavoin sain korostettua kartalla histogrammin osoittavia poikkeuksia.

Tulvaindeksikartan päälle lisättiin pylväsdiagrammit kuvaamaan valuma-alueiden järvisyysprosentteja. Järvisyysprosentilla tarkoitetaan valuma-alueilla sijaitsevien järvien pinta-alan suhdetta valuma-alueen pinta-alaan (Tulvasanastoa, 2014). Kuten Toni Ruikkala kirjoittaa blogissaan vaihtoehtona oli myös tehdä vaikeampi versio ja laskea alueiden järvisyysprosentit itse. Kuitenkin päätin tehdä oman karttani jo valmiina olevan aineiston pohjalta. Viimeisenä muokkasin kartan värit selkeiksi ja toisistaan erottuviksi. Valmiista kartasta tuli melko selkeä ja olen tyytyväinen lopputulokseen (kuva 2).

Kuva 2. Teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä ja järvisyysdestä (tiedot Maanmittauslaitos 2011, ja Syke).

Kuva 2. Teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyysprosenteista (tiedot Maanmittauslaitos 2011, ja Syke).

Kartasta on nähtävissä, että suurin tulvaherkkyys on Länsi- ja Etelä-Suomen rannikoilla sijaitsevilla valuma-alueilla. Näiden tulvaherkimpien alueiden järvisyysprosentti on melko pieni. Keski- ja Pohjois-Suomessa taas tulvaherkkyys on hyvin pieni ja järvisyysprosentti paikoitellen suuri. Rannikoilla tulvaherkkyys on suurta sillä rannikoille laskee paljon jokia. Pohjanmaa on alavaa ja hyvin tasaista tulvaherkkää seutua, jossa myöskin järvien vähäinen määrä vaikuttaa tulvien syntyyn. Järvet säännöstelevät vedenkiertoa ja toimivat vesivarastoina.

Kokonaisuudessaan kolmas kurssikerta oli opettavainen ja opin paljon uutta asiaa. Itsenäinenkin kartta valmistui melko helposti ja nopeasti!

Lähteet:

Joet ja järvet (2011). Maanmittauslaitos <http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata> 4.2.2015

Koskela, R. (2015). Kurssikerta 3: Harvinaisia onnistumisia. Riina & 38 päivää paikkatietoa <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/> 4.2.2015

Oiva-tietokanta. Syke <https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp> 4.2.2015

Paarlahti, A. (2015). Afrikkaa ja konflikteja. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/> 4.2.2015.

Ruikkala, T. (2015). Kurssikerta 3: Timantteja, öljyä ja tulvia. Ruikkalan PAK-blogi 2015 <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> 4.2.2015

Tulvasanastoa (2014). Suomen ympäristökeskus SYKE <http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto> 4.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *