Viides kurssikerta: Bufferointia

Viides kurssikerta oli kokonaisuudessaan tuskainen ja edellisiä huomattavasti haastavampi. Tällä kurssikerralla syvennyimme MapInfon piirtotyökalujen käyttöön, sekä harjoittelimme bufferointia. Bufferointi eli puskurointi on hyödyllinen tapa käsitellä paikkatietoaineistoa. Bufferointia voidaan käyttää esimerkiksi kun halutaan tarkastella kuinka monta henkilöä asuu tietyllä säteellä lentokentistä, ostoskeskuksista tai vaikkapa tulivuoresta.

Kurssikerralla työskenneltiin pääosin itsenäisesti, mutta kuitenkin aloitimme puskuroinnin harjoittelulla yhteisesti. Harjoittelimme viime kurssikerralla tehdyllä Pornaisten kartalla. Yhteisesti tehty harjoitus tuntui vaivattomalta ja MapInfon bufferointityökalu helppokäyttöiseltä, mutta itsenäistehtäviin siirryttäessä kaikki muuttui paljon vaikeammaksi. Saan harmaita hiuksia jo pelkästään viidennen kurssikerran muistelusta, mutta yritän kertoa tarkemmin tehdyistä harjoituksista.

Saimme tehtäväksi kolme itsenäistehtävää. Tällä kertaa emme tuottaneet karttaa, vaan keskityimme laskemiseen ja MapInfon piirtotyökalujen käyttöön. Ensimmäisessä tehtävässä tarkastelimme bufferoimalla Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien läheisyydessä ja melualueilla asuvien ihmisten määrää. Tätä varten piti piirtää MapInfossa lentokenttien kiitoradat ja se olikin ainut helppo vaihe. Tarkastelimme myös juna-asemien läheisyydessä asuvien ihmisten osuuksia. Toisessa tehtävässä laskimme taajamissa asuvien ihmisten määrää, taajamien ulkopuolella asuvien koululaisten määrää sekä taajamien ulkomaalaisten osuutta. Toista tehtävää varten piti päivittää taajamatietokanta ja se oli hieman haastavaa. Kolmannen tehtävän tein kouluista ja koulupiireistä. Tehtävä oli kaikista haastavin ja tarvitsin runsaasti apua että sain tehtävät jotenkin tehtyä. Tehtävien vastaukset ovat taulukossa alla (taulukko 1).

Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastaukset

Tehtävät olivat mielestäni aikaa vieviä ja itse jouduin tekemään samat tehtävät melkein kahteen kertaan. Haasteen aiheutti jo pelkästään se, että MapInfo toimii niin hitaasti ja saa hermot kiristymään. Apua sai kuitenkin pyytämällä ja avuksi oli myös luuranko-ohje, jossa oli tarkemmat ohjeet tehtävien suorittamiseen. Onneksi edes piirtotyökalun käyttö on helppoa eikä tuota enää suuria vaikeuksia.

MapInfon käytön opettelu on ollut itselleni melko haastavaa sillä olemme kurssilla opetelleet asiat niin nopeasti. Olen kuitenkin oppinut kuinka hyödyllinen ja monikäyttöinen ohjelma MapInfo on ja kuinka helppoa sillä on tehdä monipuolisia teemakarttoja! Olen siis aivan samaa mieltä kuin Outi Seppälä, sillä hän kertoo blogissaan pitävänsä yhtenä tärkeimpänä MapInfon työkaluna teemakarttojen luomista. Olemme kurssikerroilla harjoitelleet niin paljon teemakarttojen tekemistä, että se on jopa hauskaa. Karttojen tekemisen ohessa on tullut tutuksi kaikki perusasiat kuten pohjoisnuolen tai mittakaavan lisääminen ja muokkaaminen.

Kaikki aineistot eivät sellaisenaan sovi MapInfoon, mutta onneksi tietokantoja ja aineistoja on helppo muokata sopiviksi. Olen myös huomannut että tietokantojen sarakkeiden muokkaaminen ja päivittäminen on melko mutkatonta ja nopeaa, eikä yhtään niin vaikeaa mitä aluksi ajatteli. Itse kaipaisin vielä lisäharjoitusta monenkin työkalun käytössä, sillä tuntuu että kaikki hyödyllinen tieto MapInfosta on päässyt unohtumaan. Erityisen vaikeaa on se, että kaikki on englanniksi ja monet lausekkeet tai termit tuntuvat vaikeasti muistettavilta.

Lähteet:

Seppälä, O. (2015). Aivot solmussa. Outin Pak-blogi <https://blogs.helsinki.fi/outisepp/> 21.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *