Kuudes kurssikerta: Pisteaineistoa ja hasardeja

Kuudennen kurssikerran aloitimme ulkoilulla. Lähdimme pienryhmissä ulos keräämään GPS-laitteilla pisteitä ryhmän valitseman teeman mukaisesti. Niinkuin Sanna Kujala jo blogissaan mainitsi, ryhmämme keräys kohteena olivat kampuksen läheisyydessä olevat pysäköinti kielletty-liikennemerkit. Pisteet kerättyämme harjoittelimme pisteiden lisäämistä kartalle MapInfossa. Tämän jälkeen harjoittelimme pisteaineiston geokoodausta sekä sen esittämistä kartalla kartoittamalla Helsingin pelikoneita.

Tämän kurssikerran varsinainen itsenäistehtävä oli tehdä kolme karttaa hasardeista ja niiden alueellisesta esiintymisestä. Teimme kartoista sellaisia, joita voisi opettajana käyttää tuntiopetuksessa. Karttoja varten piti hakea netistä aineistoa ja tuoda ne MapInfoon. Aineistot eivät sellaisenaan soveltuneet MapInfoon vaan niitä piti ensin hieman muokata Excelissä. Itse tein karttani maanjäristyksistä ja tulivuoren purkauksista. Julia Koskinen blogissaan kertoo keskittyneensä näihin kahteen hasardiin koska molempien taustalla on laattatektoniikka ja siksi sopivat hyvin yhteen. Itselläni oli aiheen valinnan taustalla melko samanlaiset ajatukset kuin Julialla.

Ensimmäisen kartan tein vuoden 1960 jälkeisistä yli 6 magnitudin maanjäristyksistä ja vuoden 1964 jälkeen purkautuneista tulivuorista (kuva 1). Kartasta on nähtävissä tulivuorten ja maanjäristysten sijainti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Litosfäärilaattojen saumakohdista löytyy kartta esimerkiksi Julia Koskisen blogista. Karttaa tehdessäni yllätyin siitä, kuinka paljon yli 6 magnitudin maanjäristyksiä on sattunut jo pelkästään viime vuosikymmeninä.

Kuva 1. Maailmalla vuoden 1960 jälkeiset yli 6 magnitudin maanjäristykset ja vuoden 164 jälkeen purkautuneet tulivuoret (tiedot NCEDC ja NOAA)

Kuva 1. Maailmalla vuoden 1960 jälkeiset yli 6 magnitudin maanjäristykset ja vuoden 164 jälkeen purkautuneet tulivuoret (tiedot NCEDC, 2013 ja NOAA)

Toisen karttani tein maapallolla viimeisen viiden vuoden aikana sattuneista voimakkaista maanjäristyksistä (6-8 magnitudia). Kartasta on helppo hahmottaa kuinka paljon melko voimakkaita maanjäristyksiä sattuu lyhyelläkin aikavälillä (kuva 2). Kartasta on nähtävissä, että suuria maanjäristyksiä tapahtuu eniten Amerikan mantereiden Länsi-rannikoilla, sekä Tyynellämerellä. Halusin tehdä kartan muutamalta viime vuodelta vertailukohdaksi ensimmäiselle kartalle (kuva 1).

Kuva 2. Maapallolla viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet 6-8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC).

Kuva 2. Maapallolla viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet 6-8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC, 2013).

Viimeisen kartan tein 1900-luvulta alkaen sattuneista yli 8 magnitudin maanjäristyksistä (kuva 3). Kartasta huomaa heti, kuinka vähän viimeisen yli sadan vuoden aikana on sattunut niin voimakkaita maanjäristyksiä. Tein kolme karttaa eri kokoisista maanjäristyksistä ja eri aikaväleiltä sillä halusin tarkastella kuinka paljon minkäkin kokoisia maanjäristyksiä sattuu.

Opetustoimintaan käytettäessä näitä karttoja tulisi vielä hioa, mutta nytkin niistä saa jo käsityksen tulivuorten ja maanjäristysten sijainnista maapallolla. Opetuksessa voisi myös havainnoillistaa kuinka paljon maanjäristyksiä on sattunut viimeisen viiden vuoden aikana, mutta toisaalta kuinka vähän hyvin voimakkaita maanjäristyksiä on sattunut viimeisen sadan vuoden aikana. 6 magnitudin maanjäristykset ovat vielä suhteellisen voimakkaita ja yleisiä, mutta yli 8 magnitudin maanjäristykset jo hyvin harvinaisia. Opetukseen tulisi lisätä vielä kuvia tai karttoja litosfäärilaattojen sijainnista!

Kuva 3. Vuoden 1900 jälkeiset yli 8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC).

Kuva 3. Vuoden 1900 jälkeiset yli 8 magnitudin maanjäristykset (tiedot NCEDC, 2013).

Kurssikerta oli mielestäni kiva ja ulkoilu toi vaihtelua tietokoneen ääressä istumiseen! Karttojen tekeminen oli nopeaa ja helppoa, joskin aiheen valinta ja rajaus hieman vaikeaa. Olen tyytyväinen valmiisiin karttoihini, mutta hieman jäi harmittamaan etten tajunnut vaihtaa kartan värejä kuten esimerkiksi Suvi Heittola on tehnyt.

Lähteet:

Heittola, S. (2015). Kurssikerta 6 (17.2.2015). PAK 2015 <https://blogs.helsinki.fi/heittola/2015/02/17/kurssikerta-6-17-2-2015/> 25.2.2015

Koskinen, J. (2015). Kuudes kurssikerta. Julian blogi <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/> 25.2.2015

Kujala, S. (2015). Kurssikerta 6: kieltokylttejä, tulivuoria ja maanjäristyksiä. Sannan PAK-blogi <https://blogs.helsinki.fi/kusaku/> 25.2.2015

National Geophysical Data Center. Volcano location database search <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5> 17.2.2015

North California Earthquake Data Center (2013). University of California <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> 17.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *