Seitsemäs kurssikerta: Viimeinen kurssikerta

Viime viikon kurssikerta oli seitsemäs ja samalla viimeinen. Viimeisellä kurssikerralla tarkoituksena oli tuottaa kartta itse kerätystä aineistosta, ja siksi kurssikerralle tullessa piti olla aineisto valmiiksi kerättynä mukana. Saimme itse valita aiheen ja aineiston. Etsin sopivaa aineistoa todella pitkään mutta lopulta päädyin valitsemaan valmiin kartan kurssikertojen aineistoista, ja hain netistä erilaisia Afrikkaa koskevia tilastotietoja. Hain paljon aineistoa muun muassa Afrikkalaisten koulutuksesta, terveydestä ja terveydenhuollosta.

Koska menin osaksi sieltä mistä aita on matalin ja valitsin kurssiaineistoista valmiin Afrikan karttapohjan, tein kaksi erilaista kahden muuttujan teemakarttaa. Pitkän mietinnän jälkeen päädyin tekemään ensimmäisen kartan Afrikan väestönkasvusta ja naisten hedelmällisyysluvuista, ja toisen kartan imeväisyyskuolleisuudesta ja naisten koulutusasteista (kuva 1 ja 2). Halusin valita itseäni kiinnostavat aiheet, jotka jollain tapaa liittyisivät toisiinsa.

Aloitin karttojen teon siis hakemalla aineistoa. Aineistoa oli loppujen lopuksi melko helposti saatavilla. Löysin lopulta paljon aineistoa UNPD:n eli United Nations Population Division sivuilta. Aineistoja piti muokata Excelissä MapInfoon sopiviksi ja sen jälkeen luoda uusi tietokanta Mapinfossa ja yhdistää siihen kaikki keräämäni tiedot sarakkeiksi. Tämän jälkeen tein taas kurssilta tuttuun tapaan valikoiduista aiheista kaksi teemakarttaa. Olen tyytyväinen valmiisiin karttoihin ja yllätyin kuinka helposti ja vaivattomasti kartat valmistuivat. Tietokantojen tekeminen ja yhdistäminen sekä teemakarttojen tekeminen sujui helposti ulkomuistista. Positiivista, että kurssin loppupuolella huomaa oppineensa oikeastikin jotakin MapInfon käytöstä! Kuitenkin taitoni rajoittuvat melko yksinkertaisten tietokantojen ja karttojen tekemiseen.

Tein ensimmäisen teemakartan naisten koulutusasteista ja lasten imeväiskuolleisuudesta (kuva 1). Koropleettikartassa on mahdollista käyttää vain suhdelukuja, joten laitoin koropleettikarttaan taustalle muuttujaksi naisten koulutusasteen. Päälle lisäsin ympyräsymbolit kuvaamaan imeväiskuolleisuutta. Imeväiskuolleisuudella tarkoitetaan alle 1-vuotiaiden kuolleisuutta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden (SVT, 2010).  Jaoin naisten koulutusaineiston viiteen luokkaan, jotta saisin maiden väliset koulutuserot näkyville. Maiden koulutusaste vaihtelee aineistossa 12-92,2 % välillä (UNECA, 2012). Erot ovat huimia, mutta se tekee alueellisesta vertailusta helpompaa. Valmiista kartasta on helposti nähtävissä naisten koulutuksen ja imeväiskuolleisuuden välinen yhteys (kuva 1). Muuttujat korreloivat keskenään negatiivisesti eli toisen kasvaessa toinen vähenee. Koulutustason noustessa, imeväiskuolleisuus vähenee.

Kuva 1. Teemakartta Naisten koulutuasteista ja imeväisyyskuolleisuudesta (UNECA 2012 ja UNPD

Kuva 1. Teemakartta Naisten koulutuasteista ja imeväisyyskuolleisuudesta (tiedot UNECA 2012 ja UNPD 2012).

Korkeimman naisten koulutustason maissa Pohjois- ja Etelä- Afrikassa imeväisyyskuolleisuus on melko alhainen. Koulutustaso on Pohjois-ja Etelä- Afrikassa korkeampi kuin muualla Afrikassa, sillä nämä valtiot ovat kehittyneempiä. Toisin taas kaikista alhaisimman koulutusasteen maissa esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa imeväisyyskuolleisus on suuri. Etenkin Saharan eteläpuolella koulutusaste on alhainen, sillä nämä alueet ovat hyvin köyhiä, konfliktien runtelemia ja luonnonoloiltaan karuja. Etenkin konfliktit, sodat ja luonnononnettomuudet rajoittavat lasten ja nuorten kouluun pääsyä (Ulkoasianministeriö, 2014). Vanhemmilla ei ole välttämättä varaa lähettää kaikkia lapsia kouluun tai vanhemmat eivät ymmärrä tyttären koulutuksen arvoa ja siksi useimmiten kotiin jäävät lapset ovat tyttöjä (Ulkoasianministeriö, 2014).

Naisten koulutus vaikuttaa siis selkeästi imeväiskuolleisuuteen. Tiina Lankinen kirjoittaa Aikalaisen nettijulkaisussa Sosiaalipolitiikan tutkijan Mikko Perkiön mietteitä naisten koulutuksesta (Tasa-arvo pelastaa henkiä, 2011). Perkiön mukaan mitä paremmin naisilla menee, sitä paremmin lapsilla menee. Perkiö kertoo myös naisten koulutuksen vaikuttavan suuresti imeväiskuolleisuuteen (Tasa-arvo… 2011). Koulussa tytöt oppivat oikeanlaisesta ruokavaliosta, terveydenhoidosta, perhesuunnittelusta ja hygieniasta. Koulutetut naiset osaavat siis pitää parempaa huolta itsestään ja lapsistaan sekä ovat tietoisempia lapsia uhkaavista sairauksista (Ulkoasiainministeriö, 2014). Koulutetut naiset myöskin jakavat tietojaan eteenpäin ja näin lisäävät tietoisuutta yhteisössä. Koulutuksen myötä myös naisten toimeentulo ja työnsaantimahdollisuudet kasvavat jolloin nainen pystyy pitämään parempaa huolta perheestään ja toimimaan lastensa hyväksi. Naisten koulutus siis vähentää köyhyyttä ja on merkittävä tekijä imeväiskuolleisuuden vähentämisessä.

Kuva 2. Teemakartta Afrikan hedelmällisyysluvuista ja väestönkasvusta valtioittain (tiedot UNPD 2012).

Toisen karttani tein Afrikan valtioiden väestönkasvun keskiarvoista vertailukaudelta 2005-2010 sekä naisten hedelmällisyysluvuista (kuva 2). Hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan sitä montako lasta keskimäärin nainen saa hedelmällisen ikänsä aikana (Tilastokeskus, 2014). Tein taustalle koropleettikartan väestönkasvusta prosentteina ja jaoin aineiston itse neljään luokkaan niin, että erot korostuisivat mahdollisimman hyvin. Päälle lisäsin pylvässymbolit kuvaamaan hedelmällisyyslukua.

Afrikassa naisten hedelmällisyysluku on yleisesti vielä korkea. Lukiosta muistuu mieleen muutamia syitä Afrikan korkeaan hedelmällisyyslukuun. Yleinen köyhyys, ehkäisyn puute, sekä kulttuuriset tekijät ovat suurimpia hedelmällisyyslukuun vaikuttavia asioita. Ehkäisyä ei ole kaikkialla saatavilla, eikä siitä ole kaikkialla edes tietoa. Lapsia tehdään paljon, sillä lapsikuolleisuus on suurta ja lapsia tarvitaan kotona auttamassa kotitöissä sekä toimeentulossa. Lapset saattavat myös toimia tulevaisuudessa vanhuuden turvana, sillä köyhissä maissa ei ole sosiaaliturvaa tai se on olematon. Kartassa on nähtävissä hedelmällisyysluvun ja väestönkasvun yhteys (kuva 2). Valtioissa, joissa hedelmällisyysluku on suuri on myös väestönkasvu melko suurta (kuva 2). Toisin sanoen kehittyneemmissä valtioissa kuten Etelä-Afrikassa väestönkasvu on pientä ja hedelmällisyysluku on pieni. Afrikan väestönkasvu on yleisesti nopeaa ja suurta, sillä syntyvyys on edelleen suurta vaikka kuolleisuus onkin laskenut hitaasti.

Toni Ruikkalaa lainatakseni olen kokonaisuudessaan tyytyväinen tähän kurssiin, mutta MapInfo taitaa riittää tältä erää (Ruikkalan PAK-blogi 2015). Kurssi on ollut vaihtelevasti haastava ja olen oppinut (ja unohtanut) paljon uusia asioita. Nyt ainakin on MapInfon peruskäsitteet hallussa!

Lähteet:

Lankinen, T. (2011). Tasa-arvo pelastaa henkiä. Aikalainen, Tampereen yliopisto <http://aikalainen.uta.fi/2011/11/11/tasa-arvo-pelastaa-henkia/> 3.3.2015

Ruikkala, T. (2015). Kurssikerta 7 – Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia. Ruikkalan PAK-blogi 2015 <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> 3.3.2015

SVT = Suomen virallinen tilasto (2010). Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus, Helsinki <http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_007_fi.html> 3.3.2015

Tilastokeskus (2014). Yleinen hedelmällisyysluku <http://www.stat.fi/meta/kas/hedelmallisyys.html> 3.3.2015

UNECA statistics (2012).

Ulkoasiainministeriö, kehitysviestintä (2014). Yhä useampi lapsi kouluun kehitysmaissa <http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15804> 3.3.2015

United Nations Population Division (2012). World Population Prospects: The 2012 Revision, Population data <http://esa.un.org/unpd/wpp/Excel-Data/population.htm> 3.3.2015

United Nations Population Division (2012). World Population Prospects: The 2012 Revision, Fertility data <http://esa.un.org/unpd/wpp/Excel-Data/fertility.htm> 3.3.2015

United Nations Population Division (2012). World Population Prospects: The 2012 Revision, Mortality data <http://esa.un.org/unpd/wpp/Excel-Data/mortality.htm> 3.3.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *