Neljäs kurssikerta

Mitä kurssikerralla tehtiin

Neljännellä kurssikerralla harjoittelimme ruututeemakarttojen tekemistä ja uuden tiedon tuottamista grid-tietokantaan.

Teimme kurssikerralla omat ruututeemakartat valitsemastamme aiheesta. Valitsin oman karttani (kuva 1) aiheeksi yli 85-vuotiaiden osuuden pääkaupunkiseudulla, koska minua kiinnosti, painottuuko pääkaupunkiseudun iäkkäin väki jollekin tietylle alueelle asumaan. Ajattelin, että he todennäköisesti asuisivat Helsingin kantakaupungin alueella, koska siellä kaikki palvelut ovat lähellä. Tämä aihe tuntui mielekkäältä myös siksi, että ajattelin, että tämäntyyppiselle kartalle voisi olla todellisuudessakin paljon käyttöä, kun vanhusten määrä tulevaisuudessa lisääntyy ja palvelujen saatavuutta ja rahoitusta joudutaan pohtimaan.

Vaikka Tilastokeskuksen (2013) raportista käykin ilmi, että tällä hetkellä huoltosuhde on Uudellamaalla Suomen parhaita, tulee tilanne tulevaisuudessa vaikeutumaan myös täällä. Uudellamaalla on tällä hetkellä suhteellisesti vähemmän eläkeläisiä kuin monissa muissa Suomen maakunnissa, sillä täällä on enemmän opiskelijoita ja lapsiperheitä. Kuitenkin absoluuttisesti Helsingissä on hyvin paljon palveluita tarvitsevia vanhuksia, sillä täällä on paljon enemmän asukkaita kuin muissa Suomen kunnissa.

BLOGIIN4_yli85_uusi

Kuva 1. Yli 85-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla.

Aloitin kartan tekemisen tarkastelemalla aineiston jakautumista histogrammin avulla. Kuten kuvan 2 histogrammista nähdään, on jakauma hyvin vino: suurimmassa osassa ruutuja asuu vähemmän kuin kymmenen yli 85-vuotiasta. Luokittelin aineiston käsin pyrkien saamaan jakauman vinouden esiin.

Histogrammi_blogi4

Kuva 2. Histogrammi.

Valitsin karttani ruutukooksi 500 metriä. Kokeilin myös 300 metrin ruutukokoa, mutta se oli mielestäni liian pieni ja sai kartan näyttämään epäselvältä, vaikka se olisikin antanut tarkempaa tietoa aiheesta. Uskoisin, että myös 300 metrin ruutukoolla kartasta olisi saanut hyvän, jos olisi kärsivällisesti kokeillut erilaisia värivaihtoehtoja ja muita tyyliseikkoja.

Kokeilin laittaa ruutukarttaani näkyville myös tiet. Tiet olivat kuitenkin todella ruman näköisiä ja näyttivät jotenkin irrallisilta muusta kartasta, ehkä siksi koska niiden väri oli niin tumma. Tämän takia en halunnut laittaa niitä karttaani.

 

Kartan arviointia ja tulkintaa

Kartasta tuli mielestäni todella siisti. Huono puoli on se, että vaaleankeltaista väriä on hieman vaikea erottaa valkoisesta taustasta. Luokan 1–10 väri voisi siis olla vähän nykyistä tummempi jotta karttaa olisi tältä osin helpompi lukea.

Kuten kartasta näkyy, yli 85-vuotiaita asuu eniten Helsinginniemen alueella. Kartasta näkyy myös, että yli 85-vuotiaat ovat painottuneet hieman enemmän Itä-Helsinkiin ja Vantaan itäosiin kuin pääkaupunkiseudun länsiosiin. En oikein tiedä, voiko kartasta päätellä mitään, sillä siinä on esitettynä yli 85-vuotiaiden määrä absoluuttisina, ei suhteellisina arvoina. Julia Keronen kirjoittaakin blogissaan (2015): ” Toisin kuin koropleettikartat, ruututeemakartat soveltuvat absoluuttisten arvojen esittämiseen. Kuitenkaan mielestäni absoluuttiset arvot eivät ole parhain mahdollinen vaihtoehto informatiiviselta kannalta.” Julia teki tällä samalla kurssikerralla kartan, jossa on esitetty muunkielisten määrä pääkaupunkiseudulla. Olen samaa mieltä Julian kanssa siitä, että tällaisissa tapauksissa, kuten yli 85-vuotiaiden määrä tai muunkielisten määrä, absoluuttiset arvot eivät sovellu aineiston esittämiseen. Suoraan sanottuna en oikein ymmärrä mitä hyötyä tällaisesta kartasta voisi olla. Jos Julian ja minun ruutukartoillamme esitettäisiin samat aineistot suhteutettuna koko väestöön, tulisi kartoista paljon järkevämmät ja mielenkiintoisemmat.

 

Lopuksi

Tämä kurssikerta tuntui melko helpolta. Huomaan hieman kehittyneeni MapInfon käytössä, ja olen iloinen kun ihan koko ajan ei tarvitse olla lukemassa ohjeita Moodlesta. Karttojen tekeminen on alkanut muuttua vähän mukavammaksi, kun osaa jo joitakin juttuja ja työskentely on sujuvampaa.

Tällä kurssikerralla tuli hyvin kerrattua ero suhteellisten ja absoluuttisten arvojen välillä. Joissakin tapauksissa absoluuttinen arvo ei kerro kovinkaan paljoa tutkittavasta ilmiöstä, ja suhteellisilla arvoilla saataisiin aiheesta paljon enemmän irti. Ruutukartta onkin siitä mielenkiintoinen, että sen avulla voidaan esittää niin suhteellisia kuin absoluuttisiakin arvoja. Kartan piirtäjän pohdittavaksi jää, kumpi esitystapa on missäkin tilanteessa tarkoituksenmukainen.


Lähteet

Keronen, J. (2015). Neljäs kurssikerta. Julian PAK-blogi. https://blogs.helsinki.fi/juliaker/2015/02/08/neljas-kurssikerta-rasterikarttoja/ Luettu 9.2.2015

Ruotsalainen, K. (2013). Väestö vähenee – heikkeneekö huoltosuhde? Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html Luettu 13.3.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *