Seitsemäs kurssikerta

Mitä kurssikerralla tehtiin

Viimeisellä kurssikerralla teimme itsenäisesti kartan valitsemastamme aiheesta. Tarkoituksena oli kerrata kaikkia kurssin aikana opittuja asioita samalla kertaa. Kartalla tuli olla vähintään kaksi muuttujaa samaan aikaan, jotta siitä tulisi mielenkiintoisempi ja hieman haasteellisempi tehdä.

Tehtävä aloitettiin etsimällä tilastotietoa halutulta alueelta. Päätin käyttää omissa kartoissani Euroopan tilastoja ja kuvata erilaisia muuttujia EU-alueella. Sain kaiken tilastotiedon tältä nettisivulta. Käytin kartoissani valmista pohjakarttaa, minkä takia kartat oli nopeampi ja helpompi tehdä. Siksi tein kaksi karttaa, jotta työmäärä olisi sama kuin niillä, jotka piirsivät itse pohjakarttansa.

Ensimmäisessä kartassani (kuva 1) kuvasin nuorisotyöttömyyttä ja kotona asuvien nuorten määrää EU-maissa. Ajattelin, että näiden väliltä voisi ehkä olla sellainen yhteys, että mitä enemmän nuorisotyöttömyyttä alueella olisi, sitä useampi asuisi vanhempiensa luona. Kartalta voi kuitenkin nähdä, että ilmiöiden välillä ei ole yhteyttä. Itäisessä ja eteläisessä Euroopassa suurempi osa nuorista asuu vanhempiensa luona. Pohjoismaissa taas hyvin pieni osuus nuorista asuu vanhempiensa luona. Erot selittyvätkin lähinnä erilaisilla kulttuureilla. Kuten Kaisu Moilanen (2013) kirjoittaa Helsingin sanomien artikkelissa, Suomessa omillaan asumista pidetään itsenäistymisen merkkinä. Monissa muissa Euroopan maissa vanhempien luona asuminen on sosiaalisesti hyväksytympää. Artikkelissa todetaan myös, että työttömyyskin voi vaikuttaa lapsuudenkodissa asumiseen, mutta tämä vaikutus on varmaankin niin pieni, ettei se näy tekemälläni kartalla.

BLOGIIN_eurooppa_nuoriso

Kuva 1. Nuorisotyöttömyys ja kotona asuvien nuorten määrä EU:ssa vuonna 2011.

Nuorisotyöttömyys_histogrammi_blogiin_7

Kuva 2. Histogrammi nuorisotyöttömyys-aineiston jakautumisesta.

Toisessa tekemässäni kartassa (kuva 3) on kuvattu työttömyysaste EU-alueella vuonna 2011 sekä alkoholin aiheuttamien kuolemien määrä sataatuhatta asukasta kohden. Kartan perusteella näilläkään ilmiöillä ei ole yhteyttä. Kartalta nähdään, että Itä-Euroopan maissa alkoholikuolleisuus on suurempaa kuin muualla EU-maissa. Lisäksi Tanskassa osuus on yllättävän suuri. Yle Uutisten (2012) artikkelissa kerrotaankin, että alkoholikuolleisuus on suurinta Itä-Euroopassa. Itäeurooppalaiset myös kuluttavat eurooppalaisista eniten alkoholia. Pohjoismaalaiset kuluttivat vertailussa vähiten alkoholia henkeä kohden, mutta silti alkoholin aiheuttamat kuolemat ovat täällä yleisempiä kuin Länsi-Euroopassa. Tämä johtuu artikkelin mukaan siitä, että Pohjoismaissa alkoholia käytetään haitallisesti, mikä tarkoittaa runsasta juomista, ryyppyputkia sekä alkoholin nauttimista ruoka-aikojen ulkopuolella ja julkisilla paikoilla.

Kartta voi antaa virheellisen kuvan siitä, että alkoholi olisi todella suuri kuolemansyy, koska pallot ovat melko suuria, eikä alkoholia ole vertailtu muihin kuolemansyihin esimerkiksi piirakkadiagrammissa. Oikeastihan alkoholi on hyvin pieni syy, koska suhdeluku on 1/100 000! Tässä siis hyvä esimerkki siitä, kuinka kartan visuaaliset valinnat voivat antaa aivan vääränlaisen kuvan halutusta aiheesta, niin tarkoituksellisesti kuin tahattomastikin.

BLOGIIN_työttömyys_alkoholi

Kuva 3. Työttömyysaste ja alkoholin aiheuttamien kuolemien osuus EU-maissa vuonna 2011.

Työttömyys_histogrammi

Kuva 4. Histogrammi työttömyys-aineiston jakautumisesta.

 

 

Karttojen ulkonäöstä

Molempien karttojen ongelmana on se, että EU-alueen ulkopuoliset maat eli maat, jotka eivät ole mukana vertailussa, ovat vaaleankeltaisella värillä, joka sekoittuu molemmissa kartoissa alimman luokan väriin. Ongelma on erityisen paha kuvan 2 kartassa. Kartoista tulisi kertaheitolla siistimmän näköisiä ja selkeämpiä, jos värin vaihtaisi valkoiseksi.

Toinen pieni virhe molemmissa kartoissa on se, että legendassa ei ole kerrottu, miltä vuodelta tiedot ovat. Lisäsin tiedon kuvateksteihin.

Käytin molempien karttojen aineiston luokittelussa apuna histogrammia (kuvat 2 ja 4). Molemmissa kartoissa aineisto oli epätasaisesti jakautunut ja siinä oli muutama selvä poikkeama. Nämä poikkeamat olivat mielestäni tärkeitä ilmiön esittämisen kannalta, ja siksi luokittelin molemmissa kartoissa aineistoni käsin, jotta selkeästi muita suuremmat arvot tulisivat näkyviin. Nuorisotyöttömyyttä kuvaavassa kartassa Espanja ja Kreikka ovat omassa luokassaan, ja työttömyysastetta kuvaavassa kartassa vain Espanja on omassa luokassaan.

 

Lopuksi

Kurssikerta tuntui taas vaikealta. Hetkittäin oli hieman masentavaa, kun ajatteli että on koko kurssin ajan opetellut MapInfon käyttöä ja edelleenkään ei osaa paljon mitään. Yritin pysyä positiivisena ja ajatella, että pitää vain jaksaa harjoitella. Atte Mäki pohtii blogissaan (2015), että hän olisi voinut tällä kurssikerralla haastaa itseään enemmän ja noudattaa vähemmän valmiita ohjeita. Minäkin seurasin ohjeita hyvin tarkasti kohta kohdalta. Olisi ehkä ollut oman oppimisen kannalta järkevämpää luottaa enemmän omaan osaamiseen ja yrittää tehdä karttoja ilman ohjeita. No, tulevaisuudessa saan varmasti käyttää lisää MapInfoa, ja jos en tämän kurssin jälkeen olekaan vielä ammattilainen, niin ainakin hallitsen ohjelman perusteet. Tästä on varmasti hyvä jatkaa paikkatieto-ohjelmien käytön harjoittelua.


Lähteet

Eurostat. http://ec.europa.eu/eurostat/data/database

Moilanen, K. (2013). Yksin asuminen on Suomessa merkki itsenäisyydestä. Helsingin Sanomat. 20.11.2013 http://www.hs.fi/kaupunki/a1384839741388 luettu 6.3.2015

Mäki, A. (2015). 7. Kurssikerta. Aten PAK-blogi. https://blogs.helsinki.fi/attemaki/2015/03/02/7-kurssikerta/ luettu 6.3.2015

Yle uutiset (2012). Euroopassa juodaan enemmän kuin muualla – Suomessa kulutus keskitasoa. 28.3.2012 http://yle.fi/uutiset/euroopassa_juodaan_enemman_kuin_muualla_-_suomessa_kulutus_keskitasoa/5098929 luettu 6.3.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *