Kolmas kurssikerta

Tällä kurssikerralla syvensin ymmärrystäni QGIS-ohjelman toimintaperiaatteista. Harjoittelujen aikana keskityimme aineiston muokkaamiseen liittyviin asioihin eli opimme muun muassa valmiin aineiston uudelleenluokittelua. Saimme myös harjoitella riittävästi eri tietokantojen linkittämistä ja tiedon siirtämistä niiden välillä. Teimme myös muun muassa pienimuotoisia analyyseja tutkimalla aineistojen käsittelemien ilmiöiden yhteyttä. Lisäksi saimme tutustua ohjelman tarjoamiin diagrammivaihtoehtoihin, jotka osoittautuivat varsin mielenkiintoisiksi.

Yhteinen harjoitus

Yhteisen harjoituksen tavoitteena oli oppia aineiston muokkaamisen periaatteita. Tutkimme ensin Afrikan alueiden pinta-aloja sisältävää aineistoa, jonka luokittelu osoittautui epämukavaksi seuraavaa käsittelyä varten. Tästä syystä aloitimme sen uudelleenluokittelua erilaisia ohjelman tarjoamia toimintoja käyttäen, kuten dissolve ja aggregate. Onnistuimme luokittelemaan aineisto niin, että jokaisen valtion kohdalla oli nyt yksi pinta-alaa ilmaiseva arvo. Saimme tämän vaiheen kautta supistettua rivien määrää enemmän kuin kaksi kertaa. Ennen pidin aineiston muokkaamista erittäin monimutkaisena, mutta se ei kuitenkaan tuntunut käytännössä vaikealta. Tärkeintä on olla valppaana ja tietää varmasti, mitä on tekemässä.

Aineiston muokkauksen jälkeen siirryimme tuomaan QGIS:iin muitakin Afrikkaa koskevia tietokantoja. Ne sisälsivät muun muassa timanttikaivosten, konfliktien ja öljykenttien määrää valtioittain. Yhdistimme kaikki edellä mainitut yhteen tietokantaan harjoittelemalla samalla niiden muokkaamista lennossa. Tämän jälkeen vertailimme saatuamme tuloksia.

Jos pohtii konfliktien esiintymistä ja luonnonvaroja kartan (kuva 1) perusteella, voi havaita jonkin näköistä korrelaatiota niiden välillä. Esimerkiksi Länsi-Afrikassa, Sierra Leonen ja Liberian alueella, näkyy konfliktien keskittymä useiden timanttikaivosten läheisyydessä. Luonnonvarojen sijainti ei kuitenkaan selitä läheskään kaikkien konfliktien esiintymistä, ainakin tässä kartassa. Afrikka on täynnä muitakin luonnonrikkauksia kuin öljy ja timantit, joten niidenkin sijainnilla on merkityksensä. Stella on esittänyt mielenkiintoisia pohdintoja omassa blogissaan siitä, että konfliktien määrä ja esiintyminen tietyillä alueilla voi olla myös seurausta ajankohdasta, jolloin luonnonvaroja on löydetty ja otettu käyttöön. Luonnonvarojen löytyminen epävakaan taloudellisen tilanteen aikana voi laukaista merkittävimpiä konflikteja ja lisätä niiden määrää. Lisäksi konfliktien sijaintiin saattaa vaikuttaa alueen infrastruktuuri. Luonnonvaroja ei läheskään aina käsitellä löytämässään paikassa vaan niitä viedään teitä pitkin jatkokäsittelyä varten. Tällaisten paikkojen läheisyydessä konflikteja voi myös syttyä.

Mietin tämän harjoituksen yhteydessä myös muita tarjolla olevia muuttujia, joiden suhdetta voisi tutkia. Saatavilla on myös tietoa internetkäyttäjien määrästä eri vuosina. Tätä tietoa voi käyttää eräänlaisena kehitysmittarina, sillä kehittyvissä maissa pääsy internettiin ei ole itsestäänselvyys. Konfliktien laajuudesta saatavana olevaa tietoa voi verrata timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuuteen, jolloin voisi tutkia niiden välistä korrelaatiota. Tämä auttaisi ymmärtämään paremmin sitä, miten paljon luonnonrikkauksien määrä tietyllä alueella vaikuttaa konfliktin laajuuteen. Tietoa konfliktin tapahtumavuodesta voisi verrata luonnonrikkauksien löytämis- ja porausvuoteen ja tutkia, millainen dynamiikka konfliktien kehityksessä on ollut kuluneiden vuosien aikana.

Itsenäinen tehtävä

Itsenäisen tehtävän tavoitteena oli kerrata yhteisen tehtävän aikana käytyjä aineiston muokkaustapoja ja oppia diagrammielementtien laatimista. Minun oli taas vähän vaikeaa aloittaa manipuloimaan datalla, sillä työvaiheet ehtivät jo osittain unohtua itsenäiseen tehtävään siirtyessä. Päästyäni alkuvaikeuksien yli tehtävä alkoi tuntua selkeältä. Liitin tarvittavat aineistot yhteen ja laskin valumaindeksit ja järvisyysprosentit jokaiselle kunnalle. Visualisoin samalle kartalle kaksi muuttujaa, mikä osoittautui myös yksinkertaiseksi. Kartan visualisointi innosti minua edelleenkin eniten ja se tuntui jo mutkattomalta hommalta edellisten harjoitusten aikana suoritetun urakan ansiosta.

Kuvassa 2 näkyy valmis koropleettikartta, joka on laadittu valuma-alueindeksin pohjalta. Laskin valuma-alueindeksit jakamalla keskiylivirtaamaa (MHQ) keskialivirtaamalla (MNQ). Ympyrädiagrammeina näkyvät järvisyys- ja maan pinta-ala prosentit. Kartasta voi huomata, että valumaindeksi on suurin rannikkoalueilla. Tämä on luultavasti yhteydessä vesistöjen määrään, sillä pienimmät valuma-alueindeksit sijaitsevat alueilla, joilla järvisyysprosentti on suuri.

Mielestäni idea tämänkaltaisten muuttujien esittämisestä samalla kartalla on erittäin mielenkiintoinen, mutta vaikeasti toteutettava. Ongelmia on siis ilmennyt visualisointiosuudessa. On vaikeaa saada kaiken tiedon näyttämään järkevältä ja selkeältä samalla kartalla. Välillä diagrammit peittivät tietoa valuma-alueista ja välillä ne olivat liian pieniä, ja niistä ei saanut oikein mitään tolkkua. Tämän tehtävän jälkeen aloin ymmärtämään paremmin sommittelun haasteita ja sen merkitystä.

En ole täysin tyytyväinen tekemäni toisen kartan (kartta 2) sommitteluun, mutta voi rehellisesti sanoa yrittäväni parhaani. Opin tämän kurssikerran aikana eniten suhteessa edellisiin. Varsinkin tiedon muokkaamisen taitoja tulen tarvitsemaan jatkossa, joten panostan niiden haltuun ottamiseen.

Lähteet:

Syrjänen S. (2024) 3 viikko, Afrikka. Viitattu 6.2.2024

https://blogs.helsinki.fi/stellasy/2024/01/30/3-viikko-afrikka/