Month: March 2024

Viimeisellä kurssikerralla oli tarkoitus hyödyntää kaikkea kurssin aikana kertynyttä osaamista ja luoda oma kartta vapaavalintaisesta aiheesta. Ideana oli siis mennä koko prosessin itsenäisesti läpi aineiston etsimisestä kartan toteuttamiseen. Kartan piti kuitenkin täyttää aineiston suhteen yhden kriteerin. Siinä piti olla esitettynä kaksi muuttujaa.

Oma kartta

Aloitin työn aineiston etsimisellä. Tämä ei ollut helppoa, sillä valikoima oli erittäin laaja ja kirjava. Olin suorastaan yllättynyt siitä, että maksutonta aineistoa on niin paljon saatavana. Käytin aineiston etsimisessä lähinnä Our World In Data -sivustoa, josta löytyy laajasti dataa eri tarkoituksiin. Päätin tehdä kartan Afrikan alueesta, sillä se on aina kiinnostanut minua. Lisäksi sain kartalleni hyvän pohjan kolmannelta kurssikerralta.

Aineiston valitseminen ei ollut helppo, mutta päätös oli tehtävä ja työn aloitettava. Olen selaillut aineiston kirjoa jo etukäteen kotona, mikä helpotti valitsemista merkittävästi. Pysähdyin huonosta sanitaatiosta johtuvia kuolemia esitettävään aineistoon ja sen pariksi valitsin aineiston, joka sisälsi prosenttilukuja väestöstä, jolla ei ole mahdollisuutta puhtaan veden saantiin. En ollut täysin varma oliko näiden välillä riittävästi yhteyttä yhteyttä, mutta päätin kokeilla niiden esittämistä samalla kartalla.

Kartanteko alkoi heti ongelmilla, sillä en ole millään saanut aineiston siirrettyä QGIS:iin tai oikeastaan toivotussa muodossa. Tämä ongelma ratkaisi yhteisvoimin kurssitoverini Liinan kanssa. Tämän jälkeen rajasimme aineiston vielä vuoden perusteella, mikä oli jo tuttua hommaa viime kurssikerroilta. Saimme aineiston linkitettyä Afrikan karttaan ja koropleettikartan laatiminen tuntui tämän jälkeen lasten leikiltä. Seuraavaksi kokeilin histogrammien tekoa käyttäen toista valitsemani aineistoa. Histogrammien kanssa sain vähän taistella, sillä niiden kokoa oli vaikeaa sommitella karttaan. Jotkut pylväistä olivat liian pieniä, kun taas toiset liian suuria.

Sain kartan yllättävän nopeasti tehtyä ja minulla jäi vielä yli tunti vapaata aikaa. Huomasin kuitenkin ärsyttävän virheen työn vasta lopetettua. Olen ottanut karttapohja-aineistoksi kartan, jossa ei ollut kolmannella kurssikerralla tehtyjä korjauksia. Tämän takia kartallani näkyi useita pylväsdiagrammeja joitakin valtioita kohtaan. Kartan oli siis korjattava ja päätin, että helpointa on aloittaa kartan teon alusta, sillä kaikki vaiheet olivat vielä tuoreessa muistissa. Kartan korjaamiseen kuului noin 20 minuuttia ja lopulta oli jo tuttua kartan viimeistelyä kuten legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen lisäämistä ja värien muokkaamista.

Kartan esitettävien ilmiöiden välillä näkyy kartassa positiivinen korrelaatio. Kaikkein pienimmät pylväät ovat niiden valtioiden kohdalla, joissa kuolleisuusluku on pienin. Korkeimmat pylväät ovat esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Madagaskarissa, vaikka ne kuuluvat valtioihin, joissa on suhteellisen pieni huonosta sanitaatiosta johtuva kuolleisuus. Tästä voi päätellä, että korrelaatio ei ole erityisen vahva.

Olen tyytyväinen tekemäni karttaan, vaikka se onkin ehkä vähän yksinkertainen. Jos ottaa kuitenkin huomioon, että tämä on ensimmäinen alusta loppuun laadittu tuotos, se on mielestäni riittävän hyvä. Karttaan olisi voinut  tehdä joitakin parannuksia. Muutamat pylväät ovat kartalla päällekkäin, mikä heijastuu luettavuuden tasoon. Ne peittävät myös joitakin pieniä valtioita kuten Lesothoa ja Togoa. Monet pylväistä eivät myöskään näy kauhean selkeästi, sillä prosenttiarvojen vaihtelu on valtioiden välillä erittäin suuri. Mielestäni olisi kannattanut myös lisätä prosenttiarvot karttaan selkeyttääkseen tilannetta, sillä pylväiden visualisointi kartalla on haasteellista. Luokkia on myös ehkä liian vähän. Jos niitä olisi kuusi tai seisemän, se voisi jopa parantaisi luettavuutta, sillä niiden välit eivät olisi niin suuret ja ne erottuisivat kuitenkin riittävän hyvin kartalla.

Muiden laatimia karttoja oli myös erittäin mielenkiintoista tutkiskella. Pidin erittäin mielenkiintoisena Laura Vitikan karttaa, joka käsittelee mustavalaita ja laivaliikennettä. Kartta oli ainakin toteutukseltaan muista selkeästi erottuva. Löysin myös pari Afrikan aluetta kuvaavaa karttaa. Saara Torvi on tehnyt kartan lapsikuolleisuudesta suhteessa rotaviruksesta tehtyihin rokotuksiin. Pidin siitä, että kartalla näkyivät valtioiden nimet ja kuolleisuusluvut. Olisi hyödyllistä lisätä omaankin karttaan valtioiden nimet. Toisaalta olen kärsinyt jo liikoja sommittelun kanssa.

Pohdintaa…

Minua jännitti viimeinen kurssikerta paljon, sillä olin epävarma omista GIS-taidoistani. Minusta tuntui siltä, että kaikki asiat olivat jo unohtuneet ja itsenäinen työ tuntui ylipäätään suurelta ja vaikealta. Lisäksi en ollut täysin varma, mitä aineistoja halusin käyttää kartan laadintaan, mikä lisäsi jännitystä entisestään.

Olin erittäin yllättynyt, että itsenäinen kartanteko ei ollutkaan niin haastavaa kuin aluksi ajattelin. Jäin useammassa kohdassa jumiin, mutta sain apua kurssikaveriltani ja pähkäilimme yhdessä useita kohtia. En huomannutkaan, että osaaminen kertyi näiden kurssikertojen aikana ja monet aluksi vaikealta tuntuneet asiat sujuivat jo nopeasti. Opin näiden kurssikertojen aikana paljon hyödyllisiä toimintoja ja työkaluja, mutta tärkein asia on kuitenkin ajattelu. Minusta tuntuu, että osaan löytää paljon helpommin ja nopeammin ratkaisuja QGIS:ssa vastaan tuleviin ongelmiin ja tämä on mielestäni jo aikamoinen saavutus. Muiden tekemiä karttoja oli myös erittäin mielenkiintoista nähdä ja blogien lukeminen osoittautui erittäin palkitsevaksi.

Lähteet:

Leisola L. (2024) Seitsemäs kurssikerta. Viitattu 5.3.2024.

https://blogs.helsinki.fi/liinalei/

Vitikka L. (2024) Valaiden ja ihmisten valtatiet 28.2. Viitattu 5.3.2024.

https://blogs.helsinki.fi/viclaura/

Torvi S. (2024) Seitsemäs kurssikerta – itsenäistä pähkäilyä. Viitattu 5.3.2024.

https://blogs.helsinki.fi/saatorvi/

Our world in data (2019). Luettu 28.2.2024

https://ourworldindata.org/

Kuudennella kurssikerralla oli tarkoitus harjoitella datan keräämistä käytännössä Epicollect5 -sovelluksen avulla ja tarkastella sitä interpoloimalla. Kokeilimme myös datan tuomista QGIS-ohjelmaan eri lähteistä. Kurssikerralla keskityimme myös omien karttojen laatimiseen.

Ulkoilua ja datan keräämistä

Harjoituskerta alkoi virkistävällä aamulenkillä, jota edelsi kuitenkin pieni ohjetuokio. Käytimme datan keräämisessä Epicollect5 -sovellusta. Meidän piti siis käytännössä pysähtyä erilaisiin julkisiin tiloihin ja pohtia vastauksia tilaan liittyviin esimerkiksi paikan miellyttävyyttä ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Keräsimme myös paikan koordinaatit ja liitimme kuvia paikoista, joissa kävimme. Ulkoilu oli mukavaa alkulämmittelyä ennen varsinaista analysointityötä ja datan keruu osoittautui mukavan helpoksi.

Lenkin jälkeen palasimme tarkastelemaan saatuja tuloksia. Saimme siis ladattua yhteistyössä kerätyn aineiston koneillemme. Seuraavaksi siirryimme tekemään interpolointia jo tutuksi tulleessa QGIS:ssa. Interpoloinnin perusideana on siis saada täytettyä aukot aineistossa kokonaiskuvan saamiseksi. Käytimme interpoloinnissa turvallisuuteen liittyviä vastauksia eli pyrimme löytämään alueita, joita pidetään turvattomina ja turvallisina. Saimme interpolointityökalulla aikaiseksi värikkään kartan (kuva 1), jossa punainen väri kuvaa turvattomina ja sininen turvallisina koettuja alueita.

Kokeilin interpoloinnin tekoa myös maailmankarttaan. Päätin olla kuitenkin käyttämättä sitä omiin karttoihin, sillä en ole löytänyt järkeviä vertailtavia ilmiöitä.

Itsenäistä kartantekoa

Kumpulan kampuksen ympäröivän alueen tarkastelun jälkeen siirryimme harjoittelemaan datan tuomista QGIS:iin erilaisista lähteistä. Saimme valmiiksi kolme linkkiä pistemäisiin aineistoihin, joita piti tuoda QGISiin ja laatia niistä opetukseen soveltuvat kartat. Aineistot koskivat meteoriitteja, tulivuoria ja maanjäristyksiä ja niitä sai muokata vapaasti.

Ensimmäisen kartan (kuva 2) laadin kuvaamaan tulivuorien sijainteja. Tulivuoreja oli kuitenkin liian paljon, joten päätin rajata ne tyypin perusteella. Muistin, että koulussa olimme käyneet lähinnä kerros- ja kilpitulivuoria, joten päätin tehdä niitä kuvaavan kartan. Lisäsin myös karttaan litosfäärilaattojen reunakohdat, sillä tulivuoritoiminta on vahvasti sidoksissa niiden sijaintiin ja liikkeeseen. Olin miettinyt jonkin aikaa, mistä saisin ladattua litosfäärilaattojen reunakohtia sisältävän aineiston, mutta löysin onnekseni Pietun blogissa nettisivun, josta hän on itse ladannut tietokannan.

Mielestäni kartta on onnistunut, sillä se on selkeä ja yksinkertainen, mistä on opetuksessa pelkästään hyötyä. Kartta kuvaa myös hyvin ilmiötä ja litosfäärilaattojen ja tulivuorten sijainnilla näyttää olevan selkeä yhteys. Tulivuoria kuvaavat merkit ovat kartassa ehkä liian tiiviisti, mutten ole keksinyt tapaa, miten tämän saisi korjattua. Karttaan olisi mielestäni hyödyllistä lisätä litosfäärilaattojen liikkeen suuntaa kuvaavia nuolia, sillä ne selkeyttäisivät, miksi tulivuoret ovat jakautuneet epätasaisesti.

Toisella kartalla (kuva 3) päätin kuvata meteoriitteja. Päätin käyttää tässä kartassa myös QGIS:n tarjoaman satelliittitaustan. Ajattelin ensin kuvata kaikkia aineistossa olevia meteoriitteja, mutten ole ottanut huomioon niiden valtavaa määrää. Selkeyttääkseen karttaa päätin rajata meteoriitit niiden painon mukaan. Sopivammaksi osoittautui niiden painon rajaaminen 100 kilogrammaan. Rajasin aineiston myös meteoriittien törmäysvuoden perusteella, jotta kartta olisi vähän monipuolisempi. Minusta oppilaiden olisi myös mukavaa tietää, kuinka paljon meteoriitteja on törmännyt maapalloon 2000-vuoden jälkeen, sillä mitä lähempänä nykyaikaa ilmiö on tapahtunut, sitä enemmän huomiota se todennäköisesti saa.

Mielestäni kartta on onnistunut, sillä se on helposti luettava. Kartta ei kuitenkaan sovellu laaja-alaiseen käyttöön, sillä se ei kuvaa mitään syyseuraussuhteita ilmiöiden välillä. Toisaalta varsinkin pienten meteoriittien törmäykset ovat yllätyksellisiä, muista ilmiöistä riippumattomia tapahtumia, joten niitä ei edes voi yhdistää mihinkään. Kartta sopii mielestäni hyvin yleissivistyksen edistämiseksi ja on myös varsin mielenkiintoinen. En muista, että kukaan opettajista olisi puhunut meteoriiteista lukiossa ja peruskoulussa. Tämän takia ilmiö saattaa vaikuttaa kaukaiselta ja jopa yllättävältä.

Löysin meteoriitteihin liittyen myös koropleettikartan, joka kuvaa törmänneiden meteoriittien määrän valtiota kohti. Mielestäni oma karttani on kuitenkin havainnollisempi varsinkin opetusta miettien, sillä se näyttää meteoriittien sijainnit ja esittää myös meidän vuosisadallamme tapahtuneet meteoriittien iskut. Sen avulla voi myös nähdä, missä on suurempien meteoriittikraattereiden keskittymät. Toisaalta oma karttani ei havainnollista pieniä meteoriitteja koskevaa tietoa, minkä takia kuva meteoriittirikkaimmista alueista vääristyy. Mielestäni on kuitenkin luontevampaa käyttää meteoriittien kuvaamisessa pisteaineistoa, sillä meteoriitit ovat helposti paikantavia ilmiöitä. Lisäksi käytin omassa kartassani Robinsonin projektiota, joka on kompromissiprojektio ja löytämässäni kartassa on todennäköisesti käytetty Mercatorin projektiota. Projektiolla ei ole paljon väliä meteoriittien kuvaamisessa, mutta opetusta ajatellen asian kannattaa ottaa huomioon, sillä se antaa todenmukaisemman kuvan maapallosta ja alueiden koosta.

Kolmas tekemäni kartta (kuva 4) esittää yli 7 magnitudin maanjäristyksiä vuosina 2000-2013. Maanjäristysten määrää oli myös tarpeen rajata, sillä niitä oli erittäin paljon. Varsinkin alle viiden magnitudin maanjäristykset ovat yleisiä ja niiden kaikkien sovittaminen kartalle olisi mahdotonta. Päätin ottaa suuremman tarkasteluvälin, sillä kolmentoista vuoden aikana löytyi useampia merkittäviä maanjäristyksiä.

Mielestäni karttaa voi käyttää myös kuvaamaan maanjäristysten sijainnin suhdetta litosfäärilaattojen sijaintiin. Ne ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja kartalla näkyy myös selkeä yhteys niiden välillä. Karttaan olisi voinut kuitenkin lisätä litosfäärilaattojen liikettä kuvaavia nuolia, koska se selkeyttäisi erityisen voimakkaiden maanjäristysten esiintymistä. Aineisto voisi myös olla ajankohtaisempi, sillä vuodesta 2013 on kulunut jo yli 10 vuotta. Valtioiden rajojen lisääminen kartalle voisi osoittautua myös hyödylliseksi, sillä tällöin voisi tarkastella myös valtioita, joita maanjäristykset ovat koskeneet.

Olen tyytyväinen tekemiini karttoihin, mutta ne ovat ehkä vähän samantyyppisiä. Lauran blogia tarkastellessani huomasin, että hän on tehnyt karttoja pienemmistä alueista ja vaihtelun vuoksi olisi kannattanut kokeilla tekemään myös esimerkiksi Euroopan aluetta kuvaavaa karttaa.

Lähteet

Nuortimo P. (2024). Kuudes kurssikerta. Viitattu 28.2.2024.

https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/

Vitikka L. (2024). Reipas aamukävely ja karttojen tekoa. Viitattu 28.2.2024.

https://blogs.helsinki.fi/viclaura/

Viidennellä kurssikerralla oli tarkoitus tutustua bufferianalyysin toimintaperiaatteisiin ja ottaa haltuun siihen liittyvät työkalut, eli muun muassa buffer-työkalun. Bufferi tarkoittaa siis puskurialuetta/suoja-aluetta jonkin kohteen tai alueen ympärillä. Tämän lisäksi tarkoituksena oli myös kokeilla edellisillä kurssikerroilla käytyjen asioiden soveltamista käytännössä ja oppia löytämään teitä ongelmanratkaisuun.

Yhteinen tehtävä

Yhteisen tehtävän tarkoituksena oli kokeilla käytännössä bufferianalyysin laatimista. Hyödynsimme viime kurssikerralla tehtyä karttaa Pornaisten alueesta tai valmista karttapohjaa, jos oman kanssa oli joitakin ongelmia. Käytin valmista karttaa välttääkseen epätoivottuja ongelmia analyysin laadinnan yhteydessä. Ohjeistuksen kanssa tekeminen oli mukavaa ja helppoa eikä vaatinut sen kummempaa aivojumppaa, mikä osoittautui loppujen lopuksi aika huonoksi asiaksi. Yli puolet kurssikerrasta oli tarkoitettu itsenäisten tehtävien tekoon ja tämän jälkeen siirryttiin testaamaan taitojaan käytännössä.

Itsenäiset tehtävät

Itsenäisiä tehtäviä oli useampia ja niiden pohtimista aloitettiin jo tunnilla. Niiden tarkoituksena oli kehottaa käyttämään ongelmanratkaisutaitoa ja soveltaa kaikkea opittua käytännössä. Tehtäviä suorittaessa aiempien luentojen asiat oli myös syytä muistaa. Ensimmäiset lentokenttiin, asemiin ja taajamiin liittyvät tehtävät sujuivat varsin hyvin. Ensimmäiset kaksi koskivat enimmäkseen bufferianalyysin laadintaa.

Alussa olin ihan pulassa, vaikka ymmärsin ohjeistuksen. Kaikki selitykset tuntuivat loogisilta, mutta asioiden itsenäinen pohdinta on erilaista verrattuna ohjeiden seuraamiseen ja välivaiheiden mekaaniseen toistamiseen omalla koneella. Kun tehtäviä alkoi kunnolla pohtimaan, sai kuitenkin joitakin ideoita niiden tekoon liittyen ja pääsi jopa vauhtiin. Kurssikavereilta sai myös apua, mistä olen erityisen kiitollinen.

Sain tehtyä useita tehtäviä kurssikerran aikana, mutta yksi useamman kohdan tehtävä jäi kuitenkin kotiin pohdittavaksi. Sen kanssa jäin useamman kerran jumiin. Tämä johtui siitä, että siinä ei tarvinnut tehdä puskurianalyysia, joka oli vielä tuoreessa muistissa. Siinä piti käyttää edellisillä kurssikerroilla opittuja työkaluja. Tämän takia jouduin palaamaan edellisten kurssikertojen harjoituksiin ja palauttamaan mieleen muutamia asioita. Eniten vaikeuksia tuotti kuitenkin kysymysten hahmottaminen. Ne eivät olleet vaikeasti muotoiltuja, mutta välillä oli haastavaa keksiä, millä keinolla vastauksen saisi nopeitten.

Valitsin siis tehtäväksi uima-altaisiin ja saunoihin liittyvän tehtävän. Sain ensimmäiset kohdat nopeasti tehtyä ja käytin lähinnä Select Features by -työkaluja sekä Statistics -taulukkoa. Näiden kanssa ei ilmennyt hankaluuksia paitsi, että unohdin laittaa pari kertaa Selected features only -painikkeen päälle ja ihmettelin tuloksia. Jäin myös vähän jumiin kohdassa, jossa oli tarkoitus laskea erilaisten rakennustyyppien määrän niistä rakennuksista, joissa on uima-allas. En ole ensin tajunnut, että Select Features -toiminnon avulla saadut valinnat voi tallentaa erilliseksi tasoksi. Saatuani tämän tehtyä mietin, millä tavalla rakennusten määrät saa näkymään Statistics -taulukossa.

Two hours later…

Keksin vihdoinkin, että tämän saa tehtyä Select Features by value -työkalun avulla kirjoittamalla tarkasteltavan rakennustyypin kohdalle sen numeron (esim. kerrostalo =39). Tämän ymmärrettyäni sain tehtyä loput tehtävät vaivatta.

Helpompien tehtävien jälkeen jäljelle jäi kartta, jota en osannutkaan laatia loppuun asti. Olin jäänyt jumiin aineiston luokittelun vaiheessa, osittain sen takia, että kolmannen kurssikerran asiat ovat päässeet unohtumaan ja ohjeita lukemalla en ole päässyt kiinni jutun juoneen. Olen kuitenkin saanut harjoitella aineistojen linkittämistä (join attributes by location) sekä Dissolve ja Agreggate -työkaluja, joten koen tästä olevan paljon hyötyä. Tämän lisäksi olen oppinut aineiston rajaamista, sillä en halunnut odottaa kymmeniä minuutteja saadakseen tuloksia. Taulukossa (taulukko 1) näkyvät kaikki vastaukset tekemiini tehtäviin.

Taulukko 1. Vastaukset tehtäviin.

Pohdintaa…

Olen oppinut edellisten kurssikertojen aikana erittäin paljon ja tällä hetkellä minusta tuntuu, että monet perustyökalut ovat minulla hallussa. Ymmärrän Join attributes by location -työkalun toimintaperiaatetta, sillä olen saanut käyttää sitä erittäin paljon ja buffer -työkalu on myös tuoreessa muistissa. Osaan myös käyttää hyvin erilaisia Select features -työkaluja. Niiden kanssa minulla ei ollut läheskään mitään ongelmia. Aggregate -työkalun hallitsen puolestaan auttavasti. Olen saanut sillä toivottuja tuloksia, mutta ei aina ensimmäisellä yrityksellä. Minusta tuntuu tällä hetkellä, että useiden oppimamme työkalujen toimintaperiaatteet ovat aika samankaltaisia ja jopa arvattavia. Kokemuksen kertyessä on helpompaa tulkita avautuvia työkaluikkunoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Pärjään työkalujen kanssa perusasioissa suhteellisen hyvin ja välillä esiin tulevat ongelmat johtuvat pääosin huolimattomuudesta. Kaipaisin ehdottomasti lisäselityksiä tietokantojen muokkaamiseen liittyen, sillä tämä ei ole vielä todellakaan hallussa.

Puskurivyöhykkeiden laadinta oli mielestäni erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Bufferianalyysin käyttötarkoitukset ovat myös erittäin laajat, jos sen perusperiaatteet saa kerrankin haltuun. Se soveltuu esimerkiksi kaikennäköisten onnettomuuksien tarkastelemiseen. Esimerkiksi voimakkaan tulipalon seurauksena savua leviää laajalle alueelle ja analyysin avulla voidaan selvittää, kuinka monia ihmisiä ja millä alueella tämä tulee haittaamaan. Pietu on maininnut blogissaan, että puskurivyöhykkeitä voi käyttää laajasti kaupunkien suunnitteluun ja tutkimukseen. Mielestäni tämä on erittäin hyvä pointti, sillä uusien kohteiden rakentamista kaupunkiympäristöön on hyvä tutkia esimerkiksi saatavuuden kannalta.

QGIS on erittäin monipuolinen työkalu erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöön vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Ensinnäkin käyttäjän kokemus vaikuttaa siihen, mitä ohjelmasta saa irti. Kokematon käyttäjä voi siis jäädä paljosta vaille, jos ei esimerkiksi osaa käsitellä riittävän hyvin aineistoa QGIS-ohjelmassa tai ei tiedä joitakin työkaluja. Mahdollisuuksiin vaikuttaa myös aineiston laatu, saatavuus ja muoto. Laadultaan huonosta aineistosta ei saa kauhean hyviä tulkintoja aikaiseksi ja kaikki aineistotyypit eivät toimi QGIS-ohjelmassa.

 

Lähteet:

Nuortimo P. (2024) Viides kurssikerta. Viitattu 20.2.2024.

https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/