University of Helsinki
Toisen kurssikerran tavoitteena oli syventää QGIS-ohjelman taitoja. Kävimme perusteellisesti läpi aineiston siirtämistä ja käsittelemistä ohjelmassa. Keskityimme erilaisiin datan lähteisiin ja opimme käyttämään palvelinosoitteita. Tavoitteena oli myös harjoitella attribuuttitaulukoiden lukemista ja muokkaamista. Opimme tämän kurssikerran aikana paljon hyödyllisiä toimintoja kuten mittaustyökaluja, joiden avulla tietokantojen tarkastelu ja visualisointi onnistuvat jatkossa helpommin. Kertasimme myös aikaisemmilla kursseilla käytyjä projektioihin liittyviä asioita ja tarkastelimme niiden merkitystä visuaalisten analyysien kautta.
Datalähteisiin tutustuminen
Aloitimme kurssikerran tutustumalla erilaisiin datalähteisiin. Olin yllättynyt tässä kohtaa siitä, että ilmaisia aineistoja on paljon saatavilla. Keskityimme tarkastelemaan erityisesti rajapinta-aineistoja, joista en ole aikaisemmin kuullutkaan. Rajapinta-aineistot ovat siis aineistoja, jotka ovat yhteydessä palveluntarjoajaan eli niitä ei tarvitse ladata erikseen tietokoneelle. Niitä on olemassa useita erilaisia kuten WFS, WMS, WMTS ja WCS, mutta käytimme harjoituksissa vain WFS-muotoa. Kokeilimme heti WFS-tietokannan linkittämistä QGIS:iin ja tämä onnistui yllättävän helposti. Tarkastelimme muun muassa Väyläviraston aineistoja visualisoimalla datan Suomen kartalle.
Projektiot
Projektioihin olen törmännyt jo useamman kerran aiemmilla kursseilla, joten niiden erot ja perusominaisuudet olivat minulle tuttuja. Projektioihin liittyy aina vääristymiä, joiden mittasuhteita on vaikeaa kuvitella mielessä. Näiden erojen tekemiseksi näkyviksi teimme pari projektioihin liittyvää tehtävää. Vertasimme erilaiset projektiot kuten esimerkiksi Mercator, Robinson ja Patterson oikeapintaiseen ETRS-TM35FIN-koordinaatistoon, joka on Suomessa yleisesti käytetty tasokoordinaatisto. Tämän koordinaatiston vääristymät ovat erittäin pieniä verrattuna muihin.
Ensimmäisen tehtävän tarkoituksena oli vertailla välimatkoja ja pinta-aloja eri koordinaattijärjestelmiä vaihtaen. Mittasimme kartalla välimatkan ja pinta-alan ja kirjasimme tulokset taulukkoon. Vaihdettuamme projektioita huomasimme, että tulokset muuttuivat paljonkin. Taulukossa 1 voi huomata, että esimerkiksi Pattersonin projektion alla oleva matkan pituuslukema on enemmän kuin kaksinkertainen ETRS-TM35FIN-projektion kohdalla olevaan arvoon. Pinta-alaa koskevien arvojen välillä on vielä suurempia eroja.
Taulukko 1. Projektioiden vertailua.
Mittausten jälkeen siirryimme pinta-alavääristymien visualisointiin. Projektioita oli vaikeaa valita tarkasteluun, sillä niitä oli tolkuttoman paljon. Aura mainitsee myös blogissaan projektioiden laajasta kirjosta ja valinnan teon vaikeudesta. Laadin itse kolme karttaa, jotka kuvaavat Mercatorin, Robinsonin ja Pattersonin projektioita verrattuina ETRS-TM35FIN:iin. Kartat visualisoivat siis projektioiden pinta-alojen suhdetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarkasteltavien projektioiden pinta-alat ovat jaettuja ETRS-TM35FIN:n pinta-aloilla.
Laatimistani kartoista huomaa vääristymät selkeästi. Mercatorin (kuva 1) kohdalla erot ovat kaikkein suurimpia, jopa 7–8 kertaisia. Robinsonin (kuva 2) lukemat ovat taas Mercatoria jopa kuusi kertaa pienempiä. Tällaiset suuret erot korostavat projektion valinnan merkitystä.
Karttojen visuaaliseen puoleen olen tyytyväinen, mutta olisin voinut valita karttoihin erilaiset väriskaalat, sillä erot niiden esitettävissä vääristymissä ovat suuret. Tämä olisi tarpeen varsinkin, jos miettii niiden vertailua keskenään. Esimerkiksi kartat 2 ja 3 näyttävät melkein samanlaisilta, vaikka niiden esitettävät vääristymät ovat eri luokkaa. Olen poiminut tämän huomion Rosan blogista. Lisäksi olen huomannut unohtaneeni laittaa legendaan mittayksiköt, mikä vaikuttaa karttojen luettavuuteen merkittävästi.
Ajatuksia…
Ensimmäisen kartan laatiminen sujui ongelmitta, sillä teimme kaiken yhdessä ohjeistuksella. Kahden muun kartan laatimista on ollut vaikeaa aloittaa omatoimisesti, sillä huomasin kartan laatimisen periaatteen jääneen minulle epäselväksi. Sain kuitenkin ajatuksesta kiinni kotona luentoon liittyvää zoom-videota katsottaessa. Tämän jälkeen vertailujen teko alkoi tuntua yksinkertaiselta. Hyvä etten ole ainoa, joka kohtasi tässä kohtaa vaikeuksia ja useasta kurssilaisteni laatimista blogeista olen löytänyt tähän todisteita. Heikki kirjoittaa omassa blogissaan samankaltaisesta kokemuksesta.
Lähteet:
Niskanen A. (2024) Toinen kurssikerta – valintojen maailmaan. Viitattu 5.2.2024.
https://blogs.helsinki.fi/niskanau/
Elomaa R. (2024) Viikko 2 – projektiot ja pinta-alat. Viitattu 5.2.2024
https://blogs.helsinki.fi/elomrosa/
Säntti H. (2024) Toinen kurssikerta. Viitattu 5.2.2024.