Viides kurssikerta

Viidennellä kurssikerralla oli tarkoitus tutustua bufferianalyysin toimintaperiaatteisiin ja ottaa haltuun siihen liittyvät työkalut, eli muun muassa buffer-työkalun. Bufferi tarkoittaa siis puskurialuetta/suoja-aluetta jonkin kohteen tai alueen ympärillä. Tämän lisäksi tarkoituksena oli myös kokeilla edellisillä kurssikerroilla käytyjen asioiden soveltamista käytännössä ja oppia löytämään teitä ongelmanratkaisuun.

Yhteinen tehtävä

Yhteisen tehtävän tarkoituksena oli kokeilla käytännössä bufferianalyysin laatimista. Hyödynsimme viime kurssikerralla tehtyä karttaa Pornaisten alueesta tai valmista karttapohjaa, jos oman kanssa oli joitakin ongelmia. Käytin valmista karttaa välttääkseen epätoivottuja ongelmia analyysin laadinnan yhteydessä. Ohjeistuksen kanssa tekeminen oli mukavaa ja helppoa eikä vaatinut sen kummempaa aivojumppaa, mikä osoittautui loppujen lopuksi aika huonoksi asiaksi. Yli puolet kurssikerrasta oli tarkoitettu itsenäisten tehtävien tekoon ja tämän jälkeen siirryttiin testaamaan taitojaan käytännössä.

Itsenäiset tehtävät

Itsenäisiä tehtäviä oli useampia ja niiden pohtimista aloitettiin jo tunnilla. Niiden tarkoituksena oli kehottaa käyttämään ongelmanratkaisutaitoa ja soveltaa kaikkea opittua käytännössä. Tehtäviä suorittaessa aiempien luentojen asiat oli myös syytä muistaa. Ensimmäiset lentokenttiin, asemiin ja taajamiin liittyvät tehtävät sujuivat varsin hyvin. Ensimmäiset kaksi koskivat enimmäkseen bufferianalyysin laadintaa.

Alussa olin ihan pulassa, vaikka ymmärsin ohjeistuksen. Kaikki selitykset tuntuivat loogisilta, mutta asioiden itsenäinen pohdinta on erilaista verrattuna ohjeiden seuraamiseen ja välivaiheiden mekaaniseen toistamiseen omalla koneella. Kun tehtäviä alkoi kunnolla pohtimaan, sai kuitenkin joitakin ideoita niiden tekoon liittyen ja pääsi jopa vauhtiin. Kurssikavereilta sai myös apua, mistä olen erityisen kiitollinen.

Sain tehtyä useita tehtäviä kurssikerran aikana, mutta yksi useamman kohdan tehtävä jäi kuitenkin kotiin pohdittavaksi. Sen kanssa jäin useamman kerran jumiin. Tämä johtui siitä, että siinä ei tarvinnut tehdä puskurianalyysia, joka oli vielä tuoreessa muistissa. Siinä piti käyttää edellisillä kurssikerroilla opittuja työkaluja. Tämän takia jouduin palaamaan edellisten kurssikertojen harjoituksiin ja palauttamaan mieleen muutamia asioita. Eniten vaikeuksia tuotti kuitenkin kysymysten hahmottaminen. Ne eivät olleet vaikeasti muotoiltuja, mutta välillä oli haastavaa keksiä, millä keinolla vastauksen saisi nopeitten.

Valitsin siis tehtäväksi uima-altaisiin ja saunoihin liittyvän tehtävän. Sain ensimmäiset kohdat nopeasti tehtyä ja käytin lähinnä Select Features by -työkaluja sekä Statistics -taulukkoa. Näiden kanssa ei ilmennyt hankaluuksia paitsi, että unohdin laittaa pari kertaa Selected features only -painikkeen päälle ja ihmettelin tuloksia. Jäin myös vähän jumiin kohdassa, jossa oli tarkoitus laskea erilaisten rakennustyyppien määrän niistä rakennuksista, joissa on uima-allas. En ole ensin tajunnut, että Select Features -toiminnon avulla saadut valinnat voi tallentaa erilliseksi tasoksi. Saatuani tämän tehtyä mietin, millä tavalla rakennusten määrät saa näkymään Statistics -taulukossa.

Two hours later…

Keksin vihdoinkin, että tämän saa tehtyä Select Features by value -työkalun avulla kirjoittamalla tarkasteltavan rakennustyypin kohdalle sen numeron (esim. kerrostalo =39). Tämän ymmärrettyäni sain tehtyä loput tehtävät vaivatta.

Helpompien tehtävien jälkeen jäljelle jäi kartta, jota en osannutkaan laatia loppuun asti. Olin jäänyt jumiin aineiston luokittelun vaiheessa, osittain sen takia, että kolmannen kurssikerran asiat ovat päässeet unohtumaan ja ohjeita lukemalla en ole päässyt kiinni jutun juoneen. Olen kuitenkin saanut harjoitella aineistojen linkittämistä (join attributes by location) sekä Dissolve ja Agreggate -työkaluja, joten koen tästä olevan paljon hyötyä. Tämän lisäksi olen oppinut aineiston rajaamista, sillä en halunnut odottaa kymmeniä minuutteja saadakseen tuloksia. Taulukossa (taulukko 1) näkyvät kaikki vastaukset tekemiini tehtäviin.

Taulukko 1. Vastaukset tehtäviin.

Pohdintaa…

Olen oppinut edellisten kurssikertojen aikana erittäin paljon ja tällä hetkellä minusta tuntuu, että monet perustyökalut ovat minulla hallussa. Ymmärrän Join attributes by location -työkalun toimintaperiaatetta, sillä olen saanut käyttää sitä erittäin paljon ja buffer -työkalu on myös tuoreessa muistissa. Osaan myös käyttää hyvin erilaisia Select features -työkaluja. Niiden kanssa minulla ei ollut läheskään mitään ongelmia. Aggregate -työkalun hallitsen puolestaan auttavasti. Olen saanut sillä toivottuja tuloksia, mutta ei aina ensimmäisellä yrityksellä. Minusta tuntuu tällä hetkellä, että useiden oppimamme työkalujen toimintaperiaatteet ovat aika samankaltaisia ja jopa arvattavia. Kokemuksen kertyessä on helpompaa tulkita avautuvia työkaluikkunoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Pärjään työkalujen kanssa perusasioissa suhteellisen hyvin ja välillä esiin tulevat ongelmat johtuvat pääosin huolimattomuudesta. Kaipaisin ehdottomasti lisäselityksiä tietokantojen muokkaamiseen liittyen, sillä tämä ei ole vielä todellakaan hallussa.

Puskurivyöhykkeiden laadinta oli mielestäni erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Bufferianalyysin käyttötarkoitukset ovat myös erittäin laajat, jos sen perusperiaatteet saa kerrankin haltuun. Se soveltuu esimerkiksi kaikennäköisten onnettomuuksien tarkastelemiseen. Esimerkiksi voimakkaan tulipalon seurauksena savua leviää laajalle alueelle ja analyysin avulla voidaan selvittää, kuinka monia ihmisiä ja millä alueella tämä tulee haittaamaan. Pietu on maininnut blogissaan, että puskurivyöhykkeitä voi käyttää laajasti kaupunkien suunnitteluun ja tutkimukseen. Mielestäni tämä on erittäin hyvä pointti, sillä uusien kohteiden rakentamista kaupunkiympäristöön on hyvä tutkia esimerkiksi saatavuuden kannalta.

QGIS on erittäin monipuolinen työkalu erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöön vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Ensinnäkin käyttäjän kokemus vaikuttaa siihen, mitä ohjelmasta saa irti. Kokematon käyttäjä voi siis jäädä paljosta vaille, jos ei esimerkiksi osaa käsitellä riittävän hyvin aineistoa QGIS-ohjelmassa tai ei tiedä joitakin työkaluja. Mahdollisuuksiin vaikuttaa myös aineiston laatu, saatavuus ja muoto. Laadultaan huonosta aineistosta ei saa kauhean hyviä tulkintoja aikaiseksi ja kaikki aineistotyypit eivät toimi QGIS-ohjelmassa.

 

Lähteet:

Nuortimo P. (2024) Viides kurssikerta. Viitattu 20.2.2024.

https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/