Tein kolme versiota samasta teemakartasta; ruotsinkielisten ruuduttaisesta lukumäärästä pääkaupunkiseudulla. Ensimmäisessä versiossa käytin ruutukokona tuhatta metriä, jonka arvelin ennalta olevan aivan liian suuri. Näin olikin, sillä ruutujen sijoittumisessa ei näkynyt juuri minkäänlaista muotoa. Toisen version tein ääripäästä; käytin ruutukokona sataa metriä. Tämä ruutukoko oli puolestaan aivan liian pieni pääkaupunkiseudun kokoiselle alueelle, minkä huomasi jo siitä, että MapInfolla oli vaikeuksia laskea niin monta ruutua. Kun raskaan laskemisen jälkeen teemakartta oli valmis, olivat ruudut niin pieniä, ettei niiden väriä pystynyt hahmottamaan zoomaamatta lähemmäksi. Ruutujen sijoittuminen näkyy kyllä loistavasti ja kertoo kartan lukijalle tarkasti, missä päin asuu ainakin jonkin verran ruotsinkielisiä, mutta kun ruudut ovat niin pieniä, on karttaa vaivalloista lukea.

Tein kolmannen version viidensadan metrin ruutukoolla, josta ruutujen värin jo erottaa, mutta ruutujen alueellinen sijoittuminen säilyy kuitenkin kohtalaisen hyvänä. Tästä kartasta saa jonkinlaisen käsityksen ruotsinkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla, mutta kuvaavampaa olisi käyttää suhteellisia arvoja kuin nyt käytettyjä absoluuttisia. Esimerkiksi Helsingin kantakaupunki ja Lauttasaari näyttävät huonolla kartanluvulla hyvin ruotsinkielisiltä, mutta näillä alueilla asuu paljon ruotsinkielisiä jo sen takia, että niiden asumistiheys on niin korkea. Kartta kertoo kuitenkin esimerkiksi sen, missä päin pääkaupunkiseutua ei asu lainkaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten puuttumista näiltä alueilta selittää varmasti suurelta osin se, ettei näillä alueilla asu yleensäkään paljon ihmisiä.

Jotkin ruudut ovat varmasti täysin asumattomia.  Esimerkiksi Vantaan keskiosissa on Helsinki-Vantaan lentokenttä, jossa ei varsinaisesti asu ketään. Lisäksi Helsingin ydinkeskustassa on alue, jossa sijaitsee esimerkiksi päärautatieasema, Töölönlahti, toimistoja, palveluita ja kulttuurikohteita, mutta ei juuri lainkaan asuntoja. Tämä selittänee ruutujen puuttumisen kyseiseltä alueelta.

Juuso Korhonen teki kartan samasta aiheesta ja sen lisäksi väestöntiheyskartan. Hän toteaa blogissaan seuraavaa: “Odotettavasti ruotsinkielisiä oli tietenkin eniten siellä missä asukkaitakin, tosin karttoja vertaillessa paljastui alueellisia eroja. Selkeimpänä pienempi määrä ruotsinkielisiä Itä-Helsingiissä ja suurempi esim Kauniaisissa kuin yleisestä väestökeskittymistä voisi olettaa.”(1) Ruotsinkielisten määrän alueelliset erot eivät siis tietenkään selity kokonaan väestöntiheydellä vaan alueellisia eroja esiintyy sekin muuttuja huomioon ottaen.

Lähteet:

Juuson paikkatietopuserrus, Juuso Korhonen https://blogs.helsinki.fi/juusokor/2015/02/16/kurssikerta-4-ja-ruututeemakartta/