Kurssikerta 2: Veroja ja huumeita, mikäs sen kiinnostavampaa!

Artikkeli 1

Tämän kurssikerran oheismateriaalina oli Anna Leonowiczin artikkeli päällekkäisistä teemakartoista, josta oli tarkoitus tehdä reaktiopaperi, eli kuvailla omia reaktioitaan artikkelista. Kuulin koko artikkelista vasta pari päivää ennen kolmatta kurssikertaa, joten ensireaktioni siitä ei ehkä ole painokelpoinen, mutta menköön. ”Se löytyy sieltä tiedotusblogista”, sanottiin, johon vastaukseni oli ”mistä v###n tiedotusblogista!?”. No nyt olen kurssin teeman mukaisesti kartalla, missä mennään.

Artikkeli vertaili yhden ominaisuuden koropleettikarttojen ja kahden ominaisuuden päällekkäisten koropleettikarttojen eroa luettavuuden kannalta. Siinä oli selostettu lyhyesti molempien hyvät ja huonot puolet ja hieman historiaa erityisesti päällekkäisistä koropleettikartoista. Artikkeliin oli sisällytetty useita kuvia ja kaavioita, jotka selvensivät tekstiä hyvin.

Olen luonnollisesti lukenut useita päällekkäisiä teemakarttoja elämäni aikana, mutta en ole aikaisemmin joutunut miettimään niiden merkitystä tai luettavuutta sen tarkemmin. Osa kohtaamistani päällekkäisistä kartoista on ollut selkeitä ja opettavaisia, mutta välillä ne ovat näyttäneet niin työläiltä, etten ole jaksanut keskittyä niihin sen enempää. Päällekkäiset teemakartat osoittavat kuitenkin kahden eri aiheen välisen suhteen helpommin ja nopeammin, kuin kaksi erillistä teemakarttaa. Tämä tosin toteutuu vain, jos kartta on tehty riittävän pienillä luokilla sekä sopivilla väreillä tai rastereilla. Lisäksi toki lukijan omat kartanlukutaidot vaikuttavat erilaisten teemakarttaesitysten ymmärrettävyyteen.

Artikkeli oli harvinaisen selkeä (ja sopivan pituinen) ja mielestäni sisäistin sen sanoman ensimmäisellä lukukerralla, lukuun ottamatta kuvaa 2, minkä sisältö ei auennut ilman kontekstia.

Artikkelin lopussa oli muutamia selventäviä teemakarttoja, joihin viitattiin tekstissä. Teemakartat itsessään olivat melko kuvaavia ja värisävyt olivat sopivan neutraalit, mutta karttojen legendat olivat suoraan sanottuna liian työlään näköisiä peruslukijan silmään. Kartan legendan olisi tarkoitus kertoa, mitä kartan eri elementit tarkoittavat ja antaa kartan yleisiä tietoja, kuten sijainti ja karttapohjoinen. Yleisesti päällekkäisten teemakarttojen legendoissa ei ole teemojen korrelaatiota kuvaavaa laatikkoa, mutta artikkelin aihealueeseen nähden sen merkityksen ymmärtää artikkelissa.

 

Päällekkäiset teemakartat

Tämän kurssikerran varsinaisena tehtävänä oli luoda ihan oma teemakartta, jossa käyttäisi luennolla opittuja taitoja ja analysoida kartan sisältöä maantieteellisesti. Miksiköhän nämä aiheet tuntuvat ihan asiallisilta luentojen aikana, mutta heti kun alkaa itse työstää karttoja, niin koneiden kapina alkaa välittömästi? MapInfo tuntuu välillä jopa järkevältä ja loogiselta ohjelmalta, mutta yhdenkin pienen ruksin unohtaminen jonkun laatikon vaihtoehdoissa saattaa aiheuttaa totaalisen pask##myrskyn. No toivottavasti, jossain välissä simppelin kartan laatimiseen ei enää menisi viikkoa ja saisi nämä tehtävät tehtyä määräaikaan mennessä.

Luennon aikana siis opittiin erilaisista teemakarttamahdollisuuksista mitä MapInfo tarjoaa. Näitä olivat muun muassa pylväs-, graduated- ja pistekartat, joita pystyy säätämään monipuolisesti omien käyttötarkoitustensa mukaan. Pääpainopisteenä oli kuitenkin kahden teeman kuvaaminen yhdellä kartalla, eli niin sanottu päällekkäinen teemakartta. Edellä mainitussa karttaesityksessä on hyvät ja huonot puolensa, minkä takia sen oikeaoppisen käytön harjoittelu on tärkeää.

Omaan päällekkäiseen teemakarttaan piti hakea tilastotietoa lukuisista eri tutkimuskohteista SotkaNetin tilastoista. SotkaNetin tarjoamat tilastotiedot Suomesta olivat todella laajat ja kun sanon todella, niin tarkoitan naurettavan laajat. Tästä syystä sopivien teemojen valitseminen oli erittäin työlästä. Aina kun löysin mielestäni kiinnostavat teemat, niin toista niistä ei kuitenkaan löytynyt sopivilla kriteereillä (yleensä aluetasolla). Kokeiltuani useita eri vaihtoehtoja päädyin lopulta selvittämään vaikuttaako kuntien asukkaiden verotulojen suuruus huumausainerikosten määrään. Joo oli tylsä aihe, mutta minulla alkoi keittämään eri teemojen läpikäyminen, kun mistään kiinnostavasta aiheesta ei löytynyt hyvää vastaparia. Päätin siis vain tehdä karttani ja koittaa olisiko suurilla tuloilla vaikutusta huumerikosten määrään.

pak tuplakartta
Kuva 1. Kuntien verotulot (euroa/asukas) ja poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset ‰.

Teemakarttaesitystä laatiessani pidin mielessä luokkien määrän ja asetin molemmille teemoille kolme luokkaa, jolloin kartan olisi pitänyt olla luettavissa. Verotuloille valitsin vihreän eri sävyt, koska ne kuvastivat varallisuutta. En oikein pitänyt huumerikosten perusrasterin kuvioista, joten vaihdoin ne mahdollisimman erinäköisiksi, jotta ne olisivat erotettavissa koko Suomen mittakaavalla. Jälkikäteen ajateltuna niistä olisi ehkä kuitenkin pitänyt tehdä yhtenevämmät, jolloin niiden merkityksen olisi voinut päätellä suoraan kartalta. Oma teemakarttani antaisi nopeasti katsottuna melko hyvän kuvan Suomesta, koska siitä ei erotu korkeimpien huumausainerikosten kuntia juuri ollenkaan. Tämä johtuu pitkälti ylimmän luokan pienestä kuntamäärästä (13) sekä kuntien pienistä koosta. Parhaimman tulotason ja keskiasteen huumausainerikosten yhteisrasteri on hyvin vallitseva kuvio, minkä takia ainakin omat silmäni keskittyvät juuri siihen kartalla. Toivon, että tällaisten kuvioiden erottamiskyky kasvaisi harjoitellessa, jolloin niitä ei tarvitsisi enää testata erikseen joka teemakartassa.

Mikael Ruohonen pohti myös blogissaan viivoituksen ja värimaailman sekoitusta, missä tiheät viivat saattavat muuttaa pohjaväriä tummemman näköiseksi ja tehdä näin tulkinnasta vaikeaa. Kuitenkin hänen samankaltaiset perustuloa kuvaavat viivansa olivat paremman nkäköiset kuin minun erilasaiset viivat.

Karttani mukaan suurituloisissa kunnissa huumerikokset olivat keskivertoa, mutta Oulua pohjoisemmissa kunnissa huumausainerikokset olivat vähäisempiä (tai niistä jäätiin harvemmin kiinni). Pienituloisissa kunnissa myös huumausainerikokset olivat vähäisiä. Vaikka kaikkialla Suomea esiintyy suurituloisimpia kuntia, niin niistä huomattavin osa löytyy Etelä-Suomesta. En löytänyt kuitenkaan selvää korrelaatiota tulojen ja huumausainerikosten välillä. Tulorajojen alueelliset erot eivät juurikaan hätkähdyttäneet minua, mutta olisin odottanut poliisin tietoon tulleita huumausainerikoksia esiintyneen enemmän raja-asemien läheisyydessä, missä huumelasteja varmasti löydetään enemmän.

Selailtuani muiden kurssilaisten blogeja tästä kurssikerrasta tunsin taas sen miellyttävän tunteen kun pää tuntuu hajoavan. Eli toisin sanottuna olen vakuuttunut muiden kurssilaisten blogiteksteistä ja kartoista. Silti minun on hankala käyttää muiden kurssilaisten tekstejä viitteinä, koska aina kun luen jonkun toisen mielipiteitä, niin oma tekstini uhkaa muuttua liian paljon niiden kaltaiseksi. Yritän vieläkin uskotella, että olen liian kiireinen kirjoittamaan analysoivia tekstejä kurssikerroista, vaikka minulla on kahvinkeitin ja mahdollisuus vähentää yöunien määrää. Kurssin deadlinet ovat kuitenkin hyvät, koska silloin tulee jopa saatua jotain aikaiseksi…

 

Lähteet:

Leonowicz Anna. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42/1: 33–37.

Ruohonen Mikael. (2015). miqruoho’s blog. <https://blogs.helsinki.fi/miqruoho/2015/01/29/toinen-kurssikerta-toistoa-ja-yhteisvaihtelua/> Luettu 15.3.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *