Kurssikerta 4

No niin arvon lukijat (molemmat teistä), täällä ollaan taas! Pari viikkoa mennyt liian ahkeran työssäkäynnin parissa ja koulutehtävät ovat jääneet liian vähälle huomiolle, mutta ei huolta kyllä ne tästä lähtevät rullaamaan. Tänään olen oppinut kantapään kautta, miksi nämä blogitehtävät olisi kannattanut tehdä ajallaan niin kuin oli käsketty… hyvä kun muistan viime viikostakaan mitään, puhumattakaan toissa viikosta. Onnekseni pienehkön meditoinnin jälkeen kurssikerta neljä alkoi muistua mieleen.

Kurssikerran aiheena oli ruututeemakartan tuottaminen MapInfon avulla. Luento alkoi normaaliin tapaan yhteisharjoittelulla, jossa valmistimme väestöntiheyskartan pääkaupunkiseudulle 500mx500m ruutujaottelulla. Pohjana oli valmiita karttaikkunoita ja väestöä kuvaava pistekartta. Tyypilliseen tapaani pysyin nippa nappa opetuksen mukana ja MapInfon eri ominaisuudet vain hyväksyi sen kummempia miettimättä. Yhteisopetuksen jälkeen tehtävänä oli käyttää juuri opittuja taitoja hyödyksi ja valmistaa ruututeemakartta omavalintaisesta aiheesta koittaen kahta eri ruutukokoa sekä erilaisia tausta-aineistoja ja valiten parhaiten onnistunut kartta blogiin. Valitsin aiheeksi yli 85 vuotiaiden osuuden väestöstä ja ruutukokoina käytin 250m ja 1000m ruutuja. Näistä kahdesta 1000mx1000m oli mielestäni kuvaavampi, koska yllätys yllätys, pääkaupunkiseutu ei ole täynnä yli 85 vuotiaita.

kk4 kartta yli 85
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun yli 85-vuotiaat 1000mx1000m ruutujaoilla.

Valmis karttani jakaa mielipiteeni kahtia. Onko se selkeä vai ei? Värisävy ja tiestön lisääminen toimivat hyvin ja eri alueita pystyy hahmottamaan kartasta. Maankäyttötietokanta oli liian raskaan näköinen ja pien- ja suuralueiden rajat olivat liikaa teiden näköisiä, jotka häiritsivät hahmottamiskykyä ja eri alueiden paikantamista. Luonnollisia rajoja käyttäen sain viisi järkevältä vaikuttavaa luokkaa aineistolle. 500 metrin ruutukoolla aineisto olisi ollut kaikkein toimivin (testasin senkin puolivahingossa), mutta halusin kuitenkin käyttää eri kokoa kuin opetusvaiheessa. Layout-vaihe oli todella rasittava tällä kertaa. Aina kun siirsin kartan frame-työkalulla layout ikkunaan, niin janamittakaava vaihtui muutamalla metrillä. En vieläkään tiedä miten lopulta onnistuin saamaan kartan samassa mittakaavassa valmiiksi, mutta jos ongelma toistuu niin asiaa pitää selvitellä tarkemmin.

Siirrytäänpä sitten varsinaiseen asiasisällön tulkintaan. Nopeasti katsottuna enemmistö yli 85 vuotiaista näyttäisi asuvan pitkälti keskustan välittömässä läheisyydessä, vaikka alle 40 henkilön ruutuja on ympäri pääkaupunkiseutua. Siellä täällä on isompia keskittymiä, mutta mitä nuo muutamat pienet yksittäiset ruudut ovat, joissa on selvästi muuta ympäristöä enemmän yli 85 vuotiaita? Palvelutalot selittävät helposti joitain näistä ja osa laajemmista alueista selittyy yksinkertaisesti niiden suuremmalla kokonaisasukasmäärällä, jolloin niistä löytyy luonnollisesti myös enemmän yli 85 vuotiaita.

Monet opiskelijat olivat tehneet omat karttansa vanhemman väestön pohjalta, minkä ansiosta oli tarjolla hyviä vertailukarttoja ja analyyseja. Kiinnitin huomioni Nelli Aallon blogiin, joka oli tehnyt karttansa samasta aiheesta ja päädyin täysin samoihin johtopäätöksiin yli 85 vuotiaiden alueellisessa jakautumisessa. Väkimäärät eivät ole kovin suuria ja palvelutasot vaikuttavat vanhemman väestön sijoittumiseen. Karttojamme vertaillessa huomasin, että vaikka ruutukokoni oli mahdollisesti parempi, niin luokitukseni oli aivan liian suuripiirteinen. Alimmat luokkani ovat liian suuria, jolloin erityisesti Kehä kolmosen ulkopuolelle jäävä alue näyttää yhtä väkirikkaalta kuin muutkin alueet. Hanna Kaistinen taas oli selittänyt melko selkeästi ruutukartan absoluuttisten arvojen ongelmallista näkökulmaa, eli tutkimuskohteen arvojen suhteuttamista ympäröiviin arvoihin. Esimerkiksi Myyrmäen alue erottuu suuremmalla vanhusmäärällään ympäröivistä alueista, mutta tällä alueella on muutenkin enemmän ihmisiä, jolloin vanhusten prosentuaalinen osuus ei välttämättä ole se sen suurempi kuin ympäröivienkään alueiden.

Nyt päästään jännän äärelle, koska tämän kurssikerran karttani on tehty omalla läppärilläni kotisohvan äärellä. Tämä johtui siitä, että jostain syystä luennon aikana valmistamani kartta ei ollut tallentunut kunnolla ja jouduin tekemään sen uudestaan. Loppujen lopuksi tämä oli todella hyvä asia, koska kun tein karttaani täysin itsenäisesti, niin jouduin miettimään mitä teen ja mikä meni pieleen jossain MapInfon vaiheessa. Valmis karttani vaati neljä yritystä ennen kuin sain sen vihdoinkin oikeanlaiseksi. Eli nyt osaan tehdä ainakin yhden asian MapInfolla ”like a boss” käyttämättä ohjeita.

 

Lähteet

Aalto Nelli. (2015). Nellin PAK-Blogi. <https://blogs.helsinki.fi/neaa> Luettu 22.22015.

Kaistinen Hanna. (2015). Hannan PAK-kurssiblogi. < https://blogs.helsinki.fi/hankaist> Luettu 22.2.2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *