Ensimmäisellä kurssikerralla 19.1.2018 tutustuimme QGIS-paikkatieto-ohjelmaan. En ole koskaan käyttänyt mitään paikkatieto-ohjelmaa, ainoastaan tehnyt karttoja CorelDraw’lla “MAA-201 Tiedon esittäminen maantieteessä”-kurssilla, joten useamman kerran saan pyytää käpälä pystyssä apua. Layer-työskentely on ajatuksena tuttu Corelista, mutta sen käyttö poikkeaa yksityiskohdissa paljonkin QGISissä Coreliin verrattuna.
Tutustuimme yksityiskohtaisesti ohjelman toimintoihin, kävimme läpi kurssikerran aineiston lataamisen Moodlesta, siinä ei tuntunut olevan mitään ongelmaa. Rohkaisevaa.
Kävimme läpi tärkeimmät työkalut ja toiminnot, mutta monet kohdista tuntuivat pelkältä sanahelinältä, koska minulla ei ole mitään aikaisempaa tietopohjaa johon liittää saamiani irralisia tietoja. Lisäksi faktaa tulee niin paljon niin lyhyessä ajassa. Ohjelma ohjelmassa eli QGIS Browser ja sen logiikka sentään meni perille. Onnistuin tuomaan aineistot layereille ja vaihtamaan projektion oikeaksi eli EPGS:3035:ksi.
Harjoittelimme erilaisia toimintoja, mutta huomasin itselläni monen toiminnon käytön tyssäävän siihen, että ne ovat erilaisten “lukkojen” takana, jotka edellyttävät toiminnon aktivoimista ensin. Mikään logiikka ei kerro ainakaan itselleni, mistä hakea minkäkin toimintojen aktivointia, tähän täytyy vain vähitellen ilmeisesti päästä sisään.
Ensimmäinen harjoituksemme oli tehdä koropleettikartta typen valtiokohtaisista päästöistä (kartta 1). Pääsimme harjoittelemaan ominaisuustaulukon (Attribute Table) käyttöä avaamalla Administrative boundaries -tietokannan, jossa oli valtiokohtaisia typpipäästölukemia.
Attribute table saatiin editoitavaksi Toggle editing-toiminnolla, joka avasi mahdollisuuden saada uuden (New Column) sarakkeen ominaisuustaulukkoon, johon oli tarkoitus saada typpipäästöjen suhteutetut arvot.
Tässä vaiheessa tekemiseni on pelkkää mekaanista näytetyn toistoa klikkaus klikkaukselta, minulla on selkeä kuva kyllä siitä mihin pyrimme, eli millainen kartta lopputuloksena pitää olla, mutta ohjelmalla tekemisen polku on niin monivaiheinen, että pelkään putoavani välittömästi kärryiltä ja jääväni jälkeen.
Turhaan, sillä ohjeet ovat yksityiskohtaiset ja etenemme tarpeeksi hitaasti. Field Calculatorin käyttö onnistuu, sen toiminta on loogista.
Joudun pyytämään kuitenkin apua NULL-arvojen poissuodatuksessa.
Tulostuksen valmistelussa tulostusikkunan skaalauksessa oli ongelmia, ikkuna ei tahtonut jäädä haluamaani muotoon/kokoon.
Loppuviimeistelyssä pohjoisnuoli, mittakaava ja legenda onnistuivat muuten hyvin, mutta legendaan jäi eri arvoja indikoivien väriruutujen viereen numeroarvojen lisäksi hakasuluissa myös järjestysnumero. En keksinyt miten ne saisi pois, joten editoin ne erikseen pois myöhemmin toisella ohjelmalla.
Ensimmäinen ohjelmalla tuottamani kartta:
Kartta 1. Typen päästöt valtioittain sekä Itämeren syvyyskäyrät.
HELCOM oli minulle uusi tuttavuus, mutta Meri kertoi blogissaan sen olevan Helsinki Comisission, eli toiselta nimeltään Baltic Marine Environment Protection Comission, Itämeren ympäristön suojelemisesta vastaava järjestö, joka vastaa Itämeren suojelusta ja johon kuuluvat Itämeren ympärysvaltiot Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä. (Meri Suppula blogs.helsinki.fi/merisupp/2018/01/18/1-kurssikerta/) .
Toisena karttana piti tuottaa ladatuista, valmiista aineistosta kartta jollain valitsemallaan muuttujalla. Tai edistyneemmät valitsivat jonkun haluamansa muun datan.
Valitsin väestön. Väriominaisuuksien takia valitsin esitysjaoksi Quantilen (Equal Count).
Kartta 2. Suomen väestö kunnittain v. 2015.
Viitteet:
Meri Suppula: blogs.helsinki.fi/merisupp/2018/01/18/1-kurssikerta/