Harjoitus 7. Oma materiaali: Raidemelua ja ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä

Ensimmäinen kunnianhimoinen suunnitelmani oli päästä tarkastelemaan Suomen metsäpinta-alan vähenemistä. Löysinkin siihen kyllä tietoja, mutta sopivaa ladattavaa dataa ei niin vain sitten löytynytkään. Etsin paitsi suomalaisista lähteistä, myös ulkomailta, esim. Global Forest Watchin sivuilta.

EU:n virallisista tilastoista löytyi kyllä tietoa tuotetun tukkipuun määrästä, mutta siihen se sitten jäi. Eurostatin tilastoista ehdin jo riemastua saavani materiaalia koko Euroopan laajuiseen puuntuotannon ja metsävarojen vertailuun, mutta ne metsävarat jäivät löytymättä. Melkein jokainen karttaidea kompastui jonkun osan turhauttavaan puutteeseen: puuttuva sopiva pohjakartta, tarvittava tilastotieto tai haluttujen muuttujien ajantasaiset, vertailukelpoiset tiedot. Esimerkiksi Euroopan pohjakarttaa ei yllättäen löytynyt ollenkaan. Ehkä sen olisi saanut rajattua jostain muusta kartasta kuin siitä maailmankartasta jota yritin, mutta epäonnistuin, vaikka esim. NaturalEarth-sivuilta muuten hyviä karttoja löytyikin.

Ennakkokäsitys täysin vapaasta valinnasta sai ikävä kyllä kovan kolauksen. Moni maailmalta löytynyt data oli joltakin osaltaan niin puutteellista, ettei siitä ollut kunnon materiaaliksi. Vaikka ensisilmäykseltä näytti olevan lähinnä runsaudenpulaa. Ehkä taitojen toivottavasti myöhemmin karttuessa oppii näkemään myös muokattavuutta materiaaleissa enemmän kuin nyt. Samoin toivon oppivani löytämään niitä paremmin. Tietenkin olisi ollut helpompi todellakin lähteä liikkeelle ensin materiaalista, ja vasta sitten miettiä, mitä tästä saisi aikaiseksi.

Jos olisi ollut viisas. Tai vähemmän nirso. Tai osaavampi.

Saman totesivat blogeissaan myös Marjukka Lukkaroinen etsiessään Euroopan karttapohjaa ja Matti Moisala painiessaan valinnanvaikeuden kanssa.
Eli takaisin tuttujen ja turvallisten, kuten HSL:n, Helsingin kaupungin ja Avoimen Datan pariin.

 

Projekti 1: Erilaiset rakennukset raidemelun melusuojana
Ensimmäisen oman karttakokeiluni tein raideliikenteen melualueista. Asia kiinnosti henkilökohtaisesta syystä, sillä asun itse alle sadan metrin päässä junaradasta. Tarkastellessani pääkaupunkiseudun melunlähteitä huomasin outoja poikkeamia, ”reikiä” raidemelun etenemisessä pääradan varrella, ja hetken mietittyäni tajusin, että niissä kohdissa oli pakko olla jotain esteitä
– rakennuksia!

Kartta 1. Rakennusten vaikutus raideliikennemelun leviämiseen Helsingin Savelan kohdalla.

Hain aikaisemmasta tehtävästämme Helsingin rakennukset ja kyllä, ne sopivat täydellisesti melualueen poikkeamiin.
Tarkastelin sen jälkeen Google Street Viewn avulla rakennusten korkeuksia melualueella, eli keräsin itse paikkatietoa.
Melua näytti blokkaavan parhaiten laaja rakennus, korkeudella ei ollut niin voimakasta vaikutusta. Ensin ihmettelin asiaa, sillä olisin kuvitellut korkeudella olevan enemmän vaikutusta, mutta sitten tajusin, että melumittaukset on tietenkin suoritettu maan tasalta, jolloin matalakin rakennus on paljon ihmisen ulottuvuutta korkeampi ja riittää siis suojaamaan melulta maanpinnan läheisyydessä.
Ero korkean ja matalan rakennuksen välillä näkyi siinä, että kokonaan meluttoman katvealueen takana saattoi olla kuin lenkkinä heikon melun alue (kartta 1), kun taas pistemäiset, korkeat talot eivät tuoneet samanlaista melusuojaa. Samoin radan suuntaan kohtisuoraan sijaitsevat talot eivät estäneet melua kovin tehokkaasti. Usea vierekkäinenkään tornitalo ei kyennyt tuomaan samanlaista melusuojaa kuin matalampi ja laajempi rakennus. Tämä olisi hyvä muistaa kaupunkialueita tiivistettäessä, ja nykyisen mallin mukaan korkeita pistemäisiä tornitaloja rakennettaessa (Kartta 1).
Myös rakennuksen suunnalla oli väliä: suorakulmaan rakennettu L: n muotoinen talo, joka oli ”avoin” rataa kohden keräsi sisäpihalleen melua enemmän, kuin ympäristössä muuten oli. Todennäköisesti melu heijastui molemmista seinistä sisäpihalle.
Vantaanjoen laakso ja Kehä I erottuvat kartasta hyvin melun esteettöminä leviämisalueina.

 

Projekti 2: Ahkerat ja laiskat joukkoliikenteen käyttäjät
Toisessa projektissani tarkastelin pääkaupunkiseudun asuinrakennusten määrän ja HSL:n pysäkkien kyytiin nousujen suhteita: millä alueella näyttäisi olevan väkimäärään nähden eniten ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä eli eniten nousuja/asukas joukkoliikennevälineen kyytiin?

Avointa dataa asiasta löytyi HSL:ltä (pysäkkinousut vuorokaudessa), AvoinData.fi:ltä (pohjakartta) ja omista materiaaleistamme (pääkaupunkiseudun väki, kuntarajat ja pienalueet).

Ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä löytyi odotetusti Helsingin kantakaupungin ja Lauttasaaren alueelta, mutta voiton vei ehdottomasti Espoon Otaniemen alue (kartta 2), jossa asukkaiden määrään nähden oli eniten nousuja.

Kartta 3. Joukkoliikenteeseen nousut pysäkeittäin ja asuinrakennukset. Pistekartta.

Kokeilin erilaisia karttoja, mutta paras ja visuaalisesti kaunein oli omasta mielestäni pistekarttojen yhdistelmä, jossa olivat väriasteikolla arvotetut (graduated) nousut ja pistetietona asuinrakennukset. Käytetyt työkalut olivat Join attributes by location, filtteröinnin Query Builder ja tarkistukset oli hyvä tehdä Statistic Panelilla.

Kartta 4. Joukkoliikenteen nousut pysäkeittäin ja asukkaat pienalueittain. Koropleetti- ja pistekartan yhdistelmä.

Alun vaikeuksien jälkeen tämän kerran työ sujui mukavasti ja mielenkiintoisesti. Tutkimuskohteet kiinnostivat ihan aidosti, ja oli hienoa huomata kykenevänsä tuottamaan karttoja oman aihevalinnan mukaan. Nyt ongelmana ei enää niinkään ollut QGISin käyttö, vaan pikemminkin aineistonhaku: mistä löytää toimivaa ja vertailukelpoista dataa? Tämä tarvitsee vielä paljon harjoitusta.

Olisi ollut hauska tehdä vielä joku muuta maailmaa koskeva kartta, mutta nyt on aika palauttaa viimeinen työ ja sulkea valmis blogi.

Karttojen teko on vasta alussa.

 

Lopuksi

Olen tullut todella pitkän digiloikan QGISin siivittämänä eteenpäin. Katselin blogin editointitilaan ladattuja karttojani ja jouduin kyllä toteamaan olevani niistä ylpeä: ei huonosti ihmiseltä, joka vielä viime kesänä tarvitsi (lastensa!) apua saadakseen sähköpostiinsa mukaan liitteitä…

Kaikesta matkalla koetusta epätoivosta ja ajoittaisesta uskon loppumisesta huolimatta (tai sen vuoksi) olen äärimmäisen kiitollinen oppimistani taidoista ja toivon vielä kurovani lisää digitaitojani muiden tasalle. Varsinkin nopeuden saavuttamisessa on vielä paljon työtä; tämän kurssin töihin upposi satoja työtunteja, jotka Arttu näki hyvin myöhästyneinä tekstipalautuksina, kuten sovimme.

Tästä blogin viimeisestä valmistumispäivästä pidän kuitenkin kiinni!

Lämmin kiitos Artulle upeasta kurssista!

Jään odottamaan Geoinformatiikan menetelmät 2:n uusia haasteita.

 

Lähteet ja viitteet:

Marjukka Lukkaroisen blogi: https://blogs.helsinki.fi/marlukka/

Matti Moisalan blogi: https://blogs.helsinki.fi/moisalam/

HSL ja pohjakartta: https://www.avoindata.fi/fi

Raidemelu: https://www.avoindata.fi/data/dataset/helsingin-kaupungin-meluselvitys

Puuntuotanto Euroopassa: http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-datasets/-/FOR_BASIC

Euroopan /maailman kartan etsintää: http://www.naturalearthdata.com

Metsän tila: http://www.globalforestwatch.org/

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *