Ensimmäisen harjoituksen teemakartta kuvaa Suomen väestön työttömyysastetta 31.12.2010 kunnittain tarkasteltuna.
Kartta on luotu MapInfo-ohjelmalla, jolla teemakarttojen luonti Create / Thematic Map -komennolla on kätevää. Tämä antaa mahdollisuudet erilaisten karttojen luontiin ja ennen kaikkea testaamiseen.
Ohjelmaan tutustuminen on aikaavievää, mutta huomasin ilokseni, etten ole tämän kanssa yksin. Matti Fischer kertoikin blogissaan, että karttoja pystyy tekemään ohjelmalla kätevästi, mutta suurin osa komennoista varmaankin unohtui luokasta lähtiessä. (Fischer Matti: https://blogs.helsinki.fi/mattifis/). Itse huomasin, että komennot ja ajatusmaailma alkoi palautumaan mieliin kunnolla vasta muutamien kertojen jälkeen. Psykologisesti ajateltuna tämä on luonnollista, koska ohjelmaa ei tule käytettyä kurssikertojen välillä ollenkaan ja etenemistahti tunnilla on nopea.
Ensimmäisen kartan jälkeen huomasin, että niiden oletusarvoissa esiintyy paljon punaisen ja vihreän sävyjä. Jopa normaalinäön omaavilla on vaikeuksia erottaa kolmea eri vihreän intensiteettiä, jotka eivät ole kaukana toisistaan. Puna-vihersokeilla erottelu on mahdotonta. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota.
Koropleettikartta oli varsin vaivatonta tehdä ja se osoittaa ensisilmäyksellä päteväksi yleissivistykseen kuuluvan oletuksen itäisen ja pohjoisen Suomen suuresta työttömyysasteesta sekä pääkaupunkiseudun ja Ahvenanmaan matalasta työttömyysasteesta.
Länsi-rannikon matala työttömyysaste on yhtenäinen pääkaupunkiseudun kanssa. Myös muutamia yksittäisiä korkeimman työttömyysasteen kuntia esiintyy muuallakin Suomessa. Se vahvistaa myös käsityksen itäisen ja läntisen Suomen eroista. Läntisessä Suomessa työttömyysaste on yleisesti ottaen matalampi kuin itäisessä.
Mielenkiintoista oli myös havaita kuntien välisiä eroja pohjoisessa Lapissa, jossa silmiinpistävää oli Kittilän kunnan muuta Lappia matalampi työttömyysaste, mikä johtuu matkailuelinkeinon suuresta merkityksestä kunnalle. Naapurikunnissa, Sodankylässä ja Muoniossa, on myös muuhun Lappiin verrattuna matalampi työttömyysaste, mikä voi selittyä esimerkiksi Kittilän vetovoimalla ja matkailun osuudella. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää tarkemmin ennen lopullista väittämää.
Havaintoarvojen lukumäärä oheisella kartalla on seuraava: keskimmäistä eli 9,5 – 12,1 % esiintyi kaikkiaan 91 kunnassa. Seuraavaksi eniten eli 72 kunnassa työttömyysaste oli 12,1 – 15,2 %. Toiseksi pienintä työttömyysastetta 6,8 – 9,5 % esiintyi 61 kunnassa ja pienintä eli 1,7 – 6,8 % esiintyi 53 kunnassa. Suurinta työttömyysastetta 15,2 – 22,6 % oli 40 kunnassa. Merkittävää tässä kartassa ovat alueelliset erot lähinnä maakunnittain tarkasteltuna, sillä kuntien koko vaihtelee suuresti ja ihmiset työskentelevät myös muissa kuin kotikunnissaan.
Lähde:
Fischer, M. (2016): Blogi. Kurssikerta 1. https://blogs.helsinki.fi/mattifis. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, kurssikerta 1. Luettu 14.2.2016.