Depressiolääkkeet Suomessa – kurssikerta 7

Tällä kerralla harjoituksena oli vapaavalintainen karttaesitys kahdesta eri muuttujasta. Valitsin aiheeksi psykologian ja
maantieteen aloja yhdistelevän teeman depression alueellisesta esiintymisestä pitkällä aikavälillä. Maallikkopuheissa törmää toisinaan oletukseen, että depressiota esiintyisi Itä- ja Pohjois-Suomessa muita alueita enemmän. Depression tiedetään liittyvän työttömyyteen. Depressioon liittyy myös lukuisia muita tekijöitä ja kysymys on niin monimutkainen, ettei siihen oteta tässä yhteydessä enempää kantaa. Alla olevat karttaesitykset liittyvät siis depression alueelliseen esiintymiseen.

Koska aineisto on erittäin laaja, tulimme opettajan kanssa yhteistuumin siihen lopputulemaan, että valitaan poikkileikkauksena ajankohdat vuoden 1990 alun jälkeen. Tarkoituksena on siis luoda yleiskatsaus siitä, miten 1990-luvun lama on vaikuttanut eri-ikäisten depressioon eri alueilla. Aineisto kertoo sen, kuinka paljon depressiolääkkeitä on korvattu missäkin kunnissa / vastaavanikäinen väestö. Aikajaksot ovat 1994 ja 2014. Kyseiset vuodet on valittu siksi, että 2014 on uusin saatavilla oleva tilasto.

Vuosi 1994 sopii seurantaan tässä tarkoituksessa hyvin, koska laman seuraukset ovat olleet jo silloin näkyvissä ja voidaan myös ajatella, että sitä ennen työttömiksi joutuneilla on ollut tilaisuus yrittää järjestää elämäänsä uudelleen. Tulokset esitellään Sotkanetin esittelemissä ryhmissä 18-24 sekä 25-64, koska kyseiset ikäryhmät ovat töissä ja tämän työn tarkoituksena on tarkastella depression suhdetta työttömyysalueisiin. Sosiaalipsykologisen periaatteen mukaisesti ihminen vertaa itseään muihin ja heidän tilanteisiin, joten voidaan ajatella, että eläkeiässä tilanne muuttuu. Ikäryhmien valintaan liittyi myös teknisiä haasteita, joista kerron edempänä.

Vuosi 1994

Kartoista näkee selvästi, että keskisessä ja Itä-Suomessa korvausmäärät ovat muuta maata suuremmat. Pohjois-Suomi ei nouse erityisesti muuta maata merkittävämmin esiin kokonaisuutena, mutta muutamissa kunnissa määrät ovat muita suurempia. Huomattavaa on, että lääkeitä määrättiin monta kertaa enemmän 25-64-vuotiaille kuin 18-24-vuotiaille.

Depressio1994lopullinenkaksikarttaa

 

Vuosi 2014

Vuonna 2014 tilanne on muuttunut. Molemmille ikäryhmille määrättiin lääkkeitä paljon enemmän kuin aiempina vuosina. Alueelliset keskittymät ovat samansuuntaisia kuin aiemminkin. Pohjois-Lapissa esiintyy myös keskittymä kuten aiemminkin. Näyttää siis siltä, että lääkkeitä voidaan määrätä helpommin kuin aikaisemin ja tiedetään myös, että  kahdessakymmenessä vuodessa psyykenlääkkeet ovat kehittyneet. Lisäksi psyykenlääkkeitä määrätäänkin useista eri syistä, kuten Kalevan artikkelissa kerrotaan (Kati Ronkainen: Oulunsalossa määrätään eniten masennuslääkkeitä koko maassa. Kaleva. 13.8.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulunsalossa-maarataan-eniten-masennuslaakkeita-koko-maassa/118775/). Vaikkakin artikkeli on kymmenen vuotta vanha, se kertoo masennuslääkeiden laajasta käytöstä ja sen kehityksestä.

Ylen artikkelissa vuodelta 2012 kerrotaan, että ”masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa” (Helena Ala-Mettälä: Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. YLE. 3.7.2012. http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100)

Depressio2014lopullinenkaksikarttaa
Lopuksi

Anu Wicklund kertoi viimeisessä blogissaan oppineensa kartastaan uutta eli perheiden rahatilanteen olevan Länsi- ja Pohjois-Euroopassa olevan huonompi kuin Itä-Euroopassa. (https://blogs.helsinki.fi/awicklun/) Tämä liittyy samaan teemaan kuin omani, koska köyhyys ja työttömyys liittyvät oleellisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja masennukseen.

Kartat ovat mielenkiintoisia, mutta niihin ja niiden esittämien syiden perehtyminen vaatisi aineiston tarkastamista sekä lisäperehtymistä.
Suuren aineiston analysointi on joka tapauksessa erittäin työlästä ja siihen perehtyminen erittäin aikaavievää. Lisäksi tämäntyyppiset tutkimukset ovatkin ammattitutkijoiden työkenttää, mihin viitataan myös samaisessa Kalevan artikkelissa (Ronkainen 2006)

Kuten jo sanoin, suuren aineiston järjestäminen on erittäin työlästä ja aineistoon tulee helposti virheitä. Omalta osaltani huomasin ensin, että olin väsyneenä nähtävästi kopioinut samoja lukuja kahteen eri ikäryhmään kahdessa eri sarjassa ja niiden käyttäminen olisi vaatinut erillistä perusteellista tarkastustyötä. Lisäksi huomasin, että vuoden 2004 toisessa aineistossa oli samoja arvoja kuin vuoden 1994 aineistoissa. Kun yritin muuttaa näitä lukuja MapInfo-ohjelman uudella versiolla, ohjelma ei hyväksynyt muutoksia. Yritin kaikilla mahdollisilla tavoilla sekä excel-taulukon uudemmalla ja vanhemmalla versioilla, mutta MapInfo ei muuttanut lukuja tai muutti arvon ainostaaan muutaman kunnan kohdalla (!). Tähän tarkoitukseen kahden ikäryhmän esitykset riittivät hyvin, mutta jatkossa on syytä varata aikaa tarkastus- ja testaustyöhön, jos samantyyppistä aineistoa käyttää.

Yhteensopivuusongelmasta olikin opettajan kanssa puhetta tunnilla. Ohjelma saattaa hälyttää vanhojen tiedostojen kohdalla, etteivät ne ole yhteensopivia, mutta lukee niitä silti. Muutoksia se ei kuitenkaan tee. Lopputulema onkin, että ongelman selvittely ja ratkaisu olisi vaatinut jo lisäopetusta eikä se arvatenkaan ole tämän tehtävän tarkoitus. On myös mahdollista, että tiedostot olisivat korruptoituneet, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Kova testaaminen opetti kuitenkin sen, että karttojen teko alkaa jo sujua vaivatta jopa uudella ohjelmaversiolla.

Lähteet:

Ala-Mettälä, H. (2012): Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. YLE. 3.7.2012. http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100).
Luettu 20.3.23016.

Ronkainen, K. (2006): Oulunsalossa määrätään eniten masennuslääkkeitä koko maassa. Kaleva. 13.8.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulunsalossa-maarataan-eniten-masennuslaakkeita-koko-maassa/118775/). Luettu 20.3.2016.

Sotkanet.fi. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=199

Wicklund, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 7.  https://blogs.helsinki.fi/awicklun/. Kurssikerta 7 – Tiedonhankinta, opitun yhdistely ja soveltaminen. Luettu 20.3.2016.

Maanjäristyksistä ja tulivuorista – kurssikerta 6

Tämän harjoituksen tarkoituksena on luoda hazardeista kertovia pistekarttoja opetustarkoitukseen. Aiheenani ovat maanjäristykset sekä tulivuoret, koska niistä ja niiden vaikutuksista kerrotaan jatkuvasti nykymediassa sekä luonnon- että kulttuurimaantieteellisestä näkökulmasta. Vaikutukset ulottuvat miljoonien ihmisten elämään.

Viimeisimpänä massiivisena katastrofina muistetaan yleisesti Senain maanjäristys Japanissa vuonna 2011. Uusin Suomea läheisesti koskenut uutinen oli Islannin Eyjafjallajökull-tulivuoren purkaus vuonna 2010. Purkaus pysäytti lentoliikenteen lähialueilla pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta ei aiheuttanut välittömiä kuolemia.

Tarkoitus on puhua maanjäristyksiä ja tulivuorista sekä siitä, miten ne liittyvät alueellisesti yhteen. Näiden lisäksi kertoisin oppitunnilla meteoriittien aiheuttamista tuhoista ja kertoisin viimeisimpänä Venäjän meteorista vuonna 2013, josta näytetään YLEn artikkelissa myös video. (Ilpo Pajunen: Asiantuntija Venäjän tulipallosta. ”Huikea esitys” – video. YLE. 15.2.2013. http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_tulipallosta_huikea_esitys_-_video/6497536)

Meteoriittien tuhot ovat määrällisesti pienempiä kuin tulivuorten ja maanjäristysten, mikä olisi syynä kertoa tässä yhteydessä myös.

Näitä kaikkia aiheita on tarkoitus käsitellä aluksi eri julkaisujen kautta, joita ovat Demokraatin, Ilta-Sanomien, Tekniikka & Talouden, Tiede-lehden ja YLEn artikkelit. Kaikilla julkaisuilla on erilainen lukijakunta ja niiden jutut on kirjoitettu eri näkökulmista ja eri yleisöille, mutta ne kaikki käsittelevät luonnonmullistuksia. Samalla opetetaan myös
medialukutaitoa. Lehtijuttujen käsittelyn jälkeen on tarkoitus esitellä ilmiöiden laajuutta oheisilla kartoilla.

Kartta 1

Ensimmäinen kartta esittelee vuodesta 1980 lähtien esiintyneet 8-9 magnitudin maanjäristykset. Yli 9 magnitudin järistyksiä esiintyi vain kaksi eikä niitä ole merkitty tähän erikseen. Havaintoarvoja on yhteensä 31 kappaletta, joista siis 8 magnitudin arvoja on 29.

Maanjäristykset89

Kartta 2

Tilanne muuttuu seuraavan kartan kohdalla, joka esittelee 7 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1980 eteenpäin. Näitä onkin jo 420 kappaletta.

Maanjäristykset7

Kartta 3

Ilmiö on entistä laajempi, kun mukaan tulevat 6 magnitudin järistykset. Näitä on peräti 4148 kappaletta vuodesta 1980 lähtien.

Maanjäristykset6

Kartta 4

Viimeinen kartta yhdistää kaikki edellä esitetyt järistykset sekä tulivuoret. Eri karttojen esitysten on tarkoitus johtaa lopulliseen esitykseen, joka esittelee maapallon vulkaaniset vyöhykkeet ja mannerlaattojen liitoskohdat. Tämän perusteella voi pohtia, kuinka asuttuja nämä alueet ovat maapallon mittakaavassa sekä mitä etuja ja haittoja näillä alueilla asumisella on.

Lisäksi voisin käyttää opetuksessa Anne Raatikainen-Ahokkaan
ansiokasta esitystä litosfäärilaatoista sekä yli 6 magnitudin maanjäristyksistä historiallisena aikana. (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/)

Maanjäristyksettulivuoretkaikki

Kuva meteoriittien putoamispaikoista

Meteoriittien putoamispaikoista kerrotaan tämän kartan avulla, jonka on luonut Simon Rogers arvovaltaisesta The Guardian -lehdestä. Kartta esittelee vuodesta 2300 eaa saakka tiedossa olevat paikat, joista on löydetty meteoriitteja tai niiden iskun aiheuttamia kraattereita. Kartta havainnollistaa hyvin iskun voimakkuuden sekä ilmiön harvinaisuuden verrattuna muihin luonnonmullistuksiin tai tuhoihin.

Meteoriittien putoamispaikat

 

Lähteet:

Global Volcano Locations Database.
Metadata päivitetty 6.10.2015.
http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database. Luettu 25.2.2106.

Northern California Earthquake Data Center.
http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html. Luettu 25.2.2016.

Pajunen, I. (2013): Asiantuntija Venäjän tulipallosta. ”Huikea esitys” – video. YLE. 15.2.2013.
http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_venajan_tulipallosta_huikea_esitys_-_video/6497536. Luettu 18.3.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 6. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. Karttoja opetukseen: Itse tehty on parempi kuin netistä nyysitty? Luettu 19.3.2016.

Rogers, S. (2013): Every meteorite fall on earth mapped. The Guardian. 15.2.2103.
http://www.theguardian.com/news/datablog/interactive/2013/feb/15/meteorite-fall-map. Luettu 19.3.2016.


Referenssit:


Alaskassa 6,9 magnitudin maanjäristys
. Ilta-Sanomat. 27.7.2015.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000967268.html.
Luettu 18.3.2016.

Kaasalainen, H. (2010): Tulivuori, joka pysäytti Euroopan. Tiede. 12.7.2010.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tulivuori_joka_pysaytti_euroopan Luettu 18.6.2016.

Kangasniemi, T. (2011): Täältä voit seurata koko maailman maanjäristyksiä kartalta reaaliajassa – ja tilata järistyksistä rss-syötteen. Tekniikka & Talous. 16.3.2011.
http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2011-03-16/T%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4-voit-seurata-koko-maailman-maanj%C3%A4ristyksi%C3%A4-kartalta-reaaliajassa—ja-tilata-j%C3%A4ristyksist%C3%A4-rss-sy%C3%B6tteen-3300677.html Luettu 18.3.2016.

”Sydäntäni särkee” – Japanin tsunamista on kulunut viisi vuotta. Demokraatti 11.3.2016
http://demokraatti.fi/sydantani-sarkee-japanin-tsunamista-on-kulunut-viisi-vuotta/ Luettu 18.3.2016.

Uskomaton jälkiseuraus: Japani siirtyi 2,4 metriä, Maapallo pois sijoiltaan? Ilta-Sanomat. 12.3.2011.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000384604.html. Luettu 18.3.2016.

Tiedonhakua ja bufferointia – kurssikerta 5

Tämän kurssikerran ideana oli tuottaa buffereita sekä etsiä tiedonhaulla vastauksia jo annettuihin kysymyksiin. Minun kohdallani kaikki eteni varsin hyvin by the book, kun tein ensimmäiset harjoitukset koulun koneella. Tein tehtävät eri aikoihin ja vielä vaiheessa, kun tein tehtävää numero kaksi kotikoneeltani MapInfon uudella versiolla, ohjelma antoi järkevät vastaukset. Uuden version ajatusmaailma on kuitenkin erilainen ja minulla oli vaikeuksia bufferoinnin tulosten kanssa. Ohjelmasta katosi myös valintaikkuna eri tasoille, minkä seurauksena en saanut ulos koko kaikkia väestötietoja enkä saanut siis laskettua pyydettyjä väkimääriä.

Tätä tehtävää tehdessäni sain tukea oppimiseeni Anne Raatikaisen (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/) ja Matti Fischerin (https://blogs.helsinki.fi/mattifis/2016/02/22/paikkatiedon-hankinta-analyyi-ja-kartografia-kurssikerta-5/) bloggauksia lukiessani, joista yritin selvittää, olenko lähestulkoon oikeilla jäljillä vai en. Osa tuloksistani on eri suuntaisia kuin heidän, mutta ongelmanahan minulla oli se, että tiedostoissa oli yhteensopivuusongelmia ja buffereista tuli eri käyttäjillä erilaisia. Lisäksi, harjoituksia tehdessä olisi hyvä keskustella opiskelukavereiden kanssa tunnilla, mihin minulla ei ollut aikaa. Anne totesikin aiemmin blogikirjoituksessaan (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/,  7-vuotiaat ruuduissa) että lisäinformaatiota hankkiessa (kyseisellä kerralla) yksinkertaisin tapa on tutustua kollegojen karttoihin. Tästä on ollut kurssilla siinä mielessä hyötyä, että on voinut verrata omia lähestymistapojaan muihin. Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata, minkälaisia teemoja eri koulutustaustasta tulevat henkilöt valitsevat ja mikä heidän lähestymistapansa on.

Ajatus kuitenkin on, että buffereihin lisätään väliaikaisia kolumneja, joihin saadaan laskettua eri tietoja. Bufferit on syytä piirtää cosmetic-
layerille, tallentaa omaksi tiedostokseen ja avata sitten omalla tasolleen. Tässä tuli minulla seinä vastaan. Lisäksi, kuten viimeisessä blogimerkinnässä totean, puhuimme Artun kanssa myös tiedostojen yhteensopivuusongelmista vanhojen ja uusien versioiden välillä, joten nämä olisi paras tehdä kokonaisuudessaan samalla ohjelmaversiolla. (Tätä kirjoittaessani olen tehnyt jo muut työt.)

Tietämykseni mukaan MapInfon keskeiset toiminnot ovat ainakin
minulle kartan luonti, piirtotoiminnot sekä taulukkotoiminnot. Näiden käyttäminen on minulle helppoa ja karttojen tuottaminen käy suorastaan leikiten, mutta pohjatyö ja miettiminen on toki suurin osuus tässä. Myös layoutin luomiset ja muut vastaavat toiminnot ovat helppoja ja ne ovat myös em. toimintojen kanssa varsin samanlaisia sekä vanhassa että uudessa versiossa. (Uuden version kartat saa tallennettua suoraan tiedostoiksi ilman layout-ikkunaa). Myös piirtotoiminnot ovat tuttuja ja helppokäyttöisiä. Mihin kaipaisin ja tarvitsisin lisäharjoitusta ovat bufferitoiminnot sekä tietohaut. Lisäksi rekisteröinti on toiminto, jota en ole harjoituksen lisäksi käyttänyt. Opetuksessa mielestäni hyödyllinen tieto on se, mitkä tiedostomuodot keskustelevat keskenään.

Ohessa saadut vastaukset:

Itsenäistehtävä 1

1. Lentokentät
Malmin lentokenttä
1000 m säteellä asukkaita 8647 yhteensä
2000 m säteellä asukkaita yhteensä 56973
Helsinki-Vantaan lentokenttä
2) a)
Vastaus: 10 033 henkeä
2 b)
Vastaus: 3,22 %
2 c)
Vastaus: 11 913 asukasta
d)
Vastaus: 10 881 asukasta

2. Juna-asemat
a)
Vastaus: 182 083 asukasta
b)
Vastaus: 38 %
c)
Vastaus: 176 887

Lähteet:

Fischer, M. (2016): Blogi. Kurssikerta 5. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, kurssikerta 5. (https://blogs.helsinki.fi/mattifis/2016/02/22/paikkatiedon-hankinta-analyyi-ja-kartografia-kurssikerta-5/). Luettu 25.3.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 5. Metropolielämää: lentoelämää ja putkiremppoja.
(https://blogs.helsinki.fi/anneraat/2016/03/13/metropolielamaa-lentomelua-ja-putkiremppoja/). Luettu 26.3.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 4. 7-vuotiaat ruuduissa.
(https://blogs.helsinki.fi/anneraat/2016/02/28/7-vuotiaat-ruuduissa/). Luettu 25.3.2016.

Kielistä ja pääkaupunkiseudun väestöstä – kurssikerta 4

Tällä kerralla harjoituksena oli ruututeemakartan tuottaminen pääkaupunkiseudun asutustiedoista.

Työ alkoi sopivan kokoisen ruudukon luonnilla. Oma karttani on 500 m ruuduilla luotu kartta pääkaupunkiseudun muunkielisten osuudesta. Kuten aiemmissa blogimerkinnöissä kerroin, termi muunkieliset käsittää muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

Olen tehnyt aiemmissa tehtävissäni karttoja muunkielisten osuudesta ja maahanmuuton suuruudesta. Tässä harjoituksessa on siirrytty valtakunnantasolta pääkaupunkiseudulle.

Kartta esittää absoluuttisia arvoja eli kartan värit indikoivat muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuutta tietyn ruudun alueella.

Testasin karttoja eri asteikoilla selvyyden vuoksi. Ensimmäisessä kartassa ohjelma jakoi aineistoin oletusarvojen perusteella viiteen
luokkaväliin, jotka edustivat seuraavia lukemia: 60-1100 henkeä, 30-60 henkeä, 20-30, 10-20 ja 0-10. Kyseinen kartta ei ollut erottelukykyinen, koska Suomessa muunkielisten määrä ei loppujen lopuksi ole
esimerkiksi Euroopan mittakaavassa ajateltuna kovin suuri, (verrattuna esimerkiksi Berliini, Pariisi tai Göteborg), eivätkä kovin suuret luokkavälit välttämättä erottelisikaan tarpeeksi hyvin.

Testasin tätä kahdella muulla luokkajaolla. Toisessa kartassa näkyy kahdeksan luokkaväliä ja toisessa kymmenen. Erot tulevat esiin
korkeimmissa luokkaväleissä, mikä onkin tarpeen, koska suurimmassa luokkavälissä on molemmissa kartoissa suhteettoman paljon väkeä verrattuna alempiin luokkaväleihin. Korkeimman luokan luokkaväli on edelleen korkea, joko 70-1100 tai 90-1100. On siis tarpeen pohtia, voisiko kyseiseen karttaan tuoda mukaan muita tekijöitä, jotta siitä tulisi erottelukykyisempi. Anne Raatikainen-Ahokas huomautti blogissaan, että mikäli tietyssä ruudussa arvot ovat suurempia, kysymys voi olla ainoastaan siitä, että siellä asuu paljon ihmisiä.
(https://blogs.helsinki.fi/anneraat/) Tämän perusteella voisi ajatella, että rinnalle voisi tuoda toisen kartan, jossa esitetään absoluuttiset väkiluvut. Anu Wicklund huomautti puolestaan omassa blogissaan, että rasterikartassa voidaan menetetään usein tietoa ja tarkkuutta, mikä pätee omaankin karttaani ja erityisesti sen kankeisiin luokkaväleihin (https://blogs.helsinki.fi/awicklun/).

Kartassa on mielestäni hyvä esittää absoluuttisia arvoja, jotka auttavat kartan tulkinnassa ja erityisesti ilmiön koon havaitsemisessa. Koska muunkielisten ja maahanmuuttajien osuus ovat poliittisia kuumia perunoita, on kartan luettavuus mielestäni aiempiin koropleettikarttoihin ja pisteteemakarttoihin hyvä. Tässä tapauksessa värimaailmaa voisi muuttaa niin, että vihreän sävyerot olisivat suurempia.

Mitä ilmiöön tulee, siitä näkee selvästi urbaanin ja ”maalaisemman” pääkaupunkiseudun eroja. Kartassa näkyvät myös nolla-arvot valkoisena, mitä ovat Vantaan ja Espoon reunimmaiset alueet Helsingin keskustasta ajateltuna. Merkittävä osa muunkielisiä asuu Etelä-Helsingissä sekä tietyissä lähiöissä kuten esimerkiksi Leppävaarassa, Kilossa, Vuosaaressa sekä Lahdentien varrella.

Tiedämme, että Helsingissä sijoitetaan pakolaisia ja maahanmuuttajia eri puolille kaupunkia ns. ghettoistumisen välttämiseksi. Asuinalueiden väliset erot ovat kuitenkin vahvistuneet, kerrotaan Helsingin Sanomien artikkelissa (Oksanen, 10.12.2015). Samaisen artikkelin kartat esittävät, että kyseisillä alueilla on vähiten koulutettujen ja vähätuloisimpien keskittymiä. Lopputulos on, että köyhien ja rikkaiden alueiden syntymisen estämisessä on epäonnistuttu, minkä todistavat professori Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen tutkimus.

Etelä-Helsingin hintatason vuoksi voidaan päätellä, että siellä asuu todennäköisesti eri yrityksissä työskenteleviä ulkomaalaisia sekä diplomaatteja. Itä-Helsingissä asuu paljon somalinkielistä väestöä, mikä on vaikuttanut jo stadin slangiin. Nykynuorten puhuma slangi esiintyy eri kerrostumana kuin alun perin ruotsin- ja venäjänkielestä sanastoa saanut 1900-luvun alkupuolella syntynyt stadin slangi.  Nykynuorten puhuman stadin slangin etymologinen pohja on siis erilainen ja siinä esiintyy lainoja somalikielestä ja englannista.

Helsingin Sanomien artikkelissa (Hänninen, 27.10.2014) kerrotaan professori Mari Vaattovaaran tutkimustuloksista, jotka osoittavat, että pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Artikkelin kartta esittää, että vieraskieliset ovat keskittyneet tietyille alueille ja vaikka tulokset
esitetään suhteellisina osuuksina, on oma karttani samansuuntainen sen kanssa ja nostaa esiin samoja alueita, kuten esimerkiksi Espoon Kilon. On tarpeen huomioida, että maahanmuuttajien sijoittuminen on aktiivivaiheessa ja tilanne muuttuu jatkuvasti.

Nykyisen maahanmuuttajakeskustelun aikana on mielestäni hyvä näyttää absoluuttisina arvoina, miten pienistä luvuista Suomessa on loppujen lopuksi kyse.

 

PKseutuMuunkielisetlaaja500

PKseutuMuunkielisetkeski500

Lähteet:

Hänninen, J. (2014): Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita. Helsingin Sanomat. 27.10.2014.  http://www.hs.fi/kaupunki/a1414298338550. Luettu 16.2.2016.

Oksanen, K. (2015): Asuinalueiden väliset erot vahvistuvat yhä Helsingissä – ”kansakunta on vaarassa haljeta. Helsingin Sanomat. 10.12.2015. http://www.hs.fi/kaupunki/a1449642247101. Luettu 16.2.2016.

Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 4. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. 7-vuotiaat ruuduissa. Luettu 2.3.2016.

Wicklund, A. (2016): Blogi.  Kurssikerta 4. https://blogs.helsinki.fi/awicklun/. Kurssikerta 4 – Ruudukot ja rasterikartat MapInfossa. Luettu 2.3.2016.