Tällä kerralla harjoituksena oli vapaavalintainen karttaesitys kahdesta eri muuttujasta. Valitsin aiheeksi psykologian ja
maantieteen aloja yhdistelevän teeman depression alueellisesta esiintymisestä pitkällä aikavälillä. Maallikkopuheissa törmää toisinaan oletukseen, että depressiota esiintyisi Itä- ja Pohjois-Suomessa muita alueita enemmän. Depression tiedetään liittyvän työttömyyteen. Depressioon liittyy myös lukuisia muita tekijöitä ja kysymys on niin monimutkainen, ettei siihen oteta tässä yhteydessä enempää kantaa. Alla olevat karttaesitykset liittyvät siis depression alueelliseen esiintymiseen.
Koska aineisto on erittäin laaja, tulimme opettajan kanssa yhteistuumin siihen lopputulemaan, että valitaan poikkileikkauksena ajankohdat vuoden 1990 alun jälkeen. Tarkoituksena on siis luoda yleiskatsaus siitä, miten 1990-luvun lama on vaikuttanut eri-ikäisten depressioon eri alueilla. Aineisto kertoo sen, kuinka paljon depressiolääkkeitä on korvattu missäkin kunnissa / vastaavanikäinen väestö. Aikajaksot ovat 1994 ja 2014. Kyseiset vuodet on valittu siksi, että 2014 on uusin saatavilla oleva tilasto.
Vuosi 1994 sopii seurantaan tässä tarkoituksessa hyvin, koska laman seuraukset ovat olleet jo silloin näkyvissä ja voidaan myös ajatella, että sitä ennen työttömiksi joutuneilla on ollut tilaisuus yrittää järjestää elämäänsä uudelleen. Tulokset esitellään Sotkanetin esittelemissä ryhmissä 18-24 sekä 25-64, koska kyseiset ikäryhmät ovat töissä ja tämän työn tarkoituksena on tarkastella depression suhdetta työttömyysalueisiin. Sosiaalipsykologisen periaatteen mukaisesti ihminen vertaa itseään muihin ja heidän tilanteisiin, joten voidaan ajatella, että eläkeiässä tilanne muuttuu. Ikäryhmien valintaan liittyi myös teknisiä haasteita, joista kerron edempänä.
Vuosi 1994
Kartoista näkee selvästi, että keskisessä ja Itä-Suomessa korvausmäärät ovat muuta maata suuremmat. Pohjois-Suomi ei nouse erityisesti muuta maata merkittävämmin esiin kokonaisuutena, mutta muutamissa kunnissa määrät ovat muita suurempia. Huomattavaa on, että lääkeitä määrättiin monta kertaa enemmän 25-64-vuotiaille kuin 18-24-vuotiaille.
Vuosi 2014
Vuonna 2014 tilanne on muuttunut. Molemmille ikäryhmille määrättiin lääkkeitä paljon enemmän kuin aiempina vuosina. Alueelliset keskittymät ovat samansuuntaisia kuin aiemminkin. Pohjois-Lapissa esiintyy myös keskittymä kuten aiemminkin. Näyttää siis siltä, että lääkkeitä voidaan määrätä helpommin kuin aikaisemin ja tiedetään myös, että kahdessakymmenessä vuodessa psyykenlääkkeet ovat kehittyneet. Lisäksi psyykenlääkkeitä määrätäänkin useista eri syistä, kuten Kalevan artikkelissa kerrotaan (Kati Ronkainen: Oulunsalossa määrätään eniten masennuslääkkeitä koko maassa. Kaleva. 13.8.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulunsalossa-maarataan-eniten-masennuslaakkeita-koko-maassa/118775/). Vaikkakin artikkeli on kymmenen vuotta vanha, se kertoo masennuslääkeiden laajasta käytöstä ja sen kehityksestä.
Ylen artikkelissa vuodelta 2012 kerrotaan, että ”masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa” (Helena Ala-Mettälä: Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. YLE. 3.7.2012. http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100)
Lopuksi
Anu Wicklund kertoi viimeisessä blogissaan oppineensa kartastaan uutta eli perheiden rahatilanteen olevan Länsi- ja Pohjois-Euroopassa olevan huonompi kuin Itä-Euroopassa. (https://blogs.helsinki.fi/awicklun/) Tämä liittyy samaan teemaan kuin omani, koska köyhyys ja työttömyys liittyvät oleellisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja masennukseen.
Kartat ovat mielenkiintoisia, mutta niihin ja niiden esittämien syiden perehtyminen vaatisi aineiston tarkastamista sekä lisäperehtymistä.
Suuren aineiston analysointi on joka tapauksessa erittäin työlästä ja siihen perehtyminen erittäin aikaavievää. Lisäksi tämäntyyppiset tutkimukset ovatkin ammattitutkijoiden työkenttää, mihin viitataan myös samaisessa Kalevan artikkelissa (Ronkainen 2006)
Kuten jo sanoin, suuren aineiston järjestäminen on erittäin työlästä ja aineistoon tulee helposti virheitä. Omalta osaltani huomasin ensin, että olin väsyneenä nähtävästi kopioinut samoja lukuja kahteen eri ikäryhmään kahdessa eri sarjassa ja niiden käyttäminen olisi vaatinut erillistä perusteellista tarkastustyötä. Lisäksi huomasin, että vuoden 2004 toisessa aineistossa oli samoja arvoja kuin vuoden 1994 aineistoissa. Kun yritin muuttaa näitä lukuja MapInfo-ohjelman uudella versiolla, ohjelma ei hyväksynyt muutoksia. Yritin kaikilla mahdollisilla tavoilla sekä excel-taulukon uudemmalla ja vanhemmalla versioilla, mutta MapInfo ei muuttanut lukuja tai muutti arvon ainostaaan muutaman kunnan kohdalla (!). Tähän tarkoitukseen kahden ikäryhmän esitykset riittivät hyvin, mutta jatkossa on syytä varata aikaa tarkastus- ja testaustyöhön, jos samantyyppistä aineistoa käyttää.
Yhteensopivuusongelmasta olikin opettajan kanssa puhetta tunnilla. Ohjelma saattaa hälyttää vanhojen tiedostojen kohdalla, etteivät ne ole yhteensopivia, mutta lukee niitä silti. Muutoksia se ei kuitenkaan tee. Lopputulema onkin, että ongelman selvittely ja ratkaisu olisi vaatinut jo lisäopetusta eikä se arvatenkaan ole tämän tehtävän tarkoitus. On myös mahdollista, että tiedostot olisivat korruptoituneet, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Kova testaaminen opetti kuitenkin sen, että karttojen teko alkaa jo sujua vaivatta jopa uudella ohjelmaversiolla.
Lähteet:
Ala-Mettälä, H. (2012): Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. YLE. 3.7.2012. http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100).
Luettu 20.3.23016.
Ronkainen, K. (2006): Oulunsalossa määrätään eniten masennuslääkkeitä koko maassa. Kaleva. 13.8.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulunsalossa-maarataan-eniten-masennuslaakkeita-koko-maassa/118775/). Luettu 20.3.2016.
Sotkanet.fi. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=199
Wicklund, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 7. https://blogs.helsinki.fi/awicklun/. Kurssikerta 7 – Tiedonhankinta, opitun yhdistely ja soveltaminen. Luettu 20.3.2016.