Month: January 2022

Projektioita, pinta-aloja ja mittoja

Toisella kurssikerralla perehdyttiin, miten eri aineistoja ladataan QGIS:iin, miten voidaan mitata välimatkoja ja alueita ja miten projektiot vaikuttavat tarkasteltavaan aineistoon, mittoihin ja pinta-aloihin. Tarkastelimme erilaisia maailmankarttoja ja miten ne muuttavat ja vääristävä lukuja, etenkin tasopinnalla. Alla olevaan taulukkoon on esitelty sama matka ja sama pinta-ala eri projektioilla mitattuna ja siitä voidaan huomata miten paljon luvut vaihtelevat.

Koordinaatisto	Mitta tasopinta (km)	Mitta ellipsi (km)	Pinta-ala tasopinta (km²)	Pinta-ala ellipsi (km²)
Robinson	220	125	4014	2833
Mercator	360	125	23741	2833
TM35FIN	125,56	125	2800	2833

Mikään projektio ei ole täydellinen, ja jokainen kuvaa jotakin tiettyä asiaa paremmin kuin toinen (pinta-alan suhteita toisiinsa, etäisyyksiä, alueen todellista muotoa). Vaikeus on osata valita oikea projektio halutun asian kuvaamiseen niin, että se ei vääristä tietoa liikaa.

QGIS vääntöä

Projektioiden testaaminen QGIS:llä selkeytti hyvin, miten erilaisilta Suomi näyttää eri projektioilla. Ryhmätunnilla vertailimme eri karttoja ja niiden tekeminen lähiopetuksessa tuntui suhteellisen yksinkertaiselta, sillä vertaistukea ja apua oli lähellä. En muistanut/ehtinyt tehdä kartoille pohjoisnuolta, mittakaavaa ja legendoja, ja esim. Juulian blogissa kartat on esitetty  huomattavasti huolellisemmin. Alla kuitenkin kuvia eri projektioista.

Kuva 1: Vasemmalta oikealle :Mecator, Robinson ja Behrmann projektiot

Kotona tuskastelua

Kahden kurssikerran jälkeen voin todeta, että lähiopetuksessa tunnilla QGIS:n käyttäminen tuntuu lähes helpolta, mutta kotona tuntuu, että olen unohtanut kaiken mitä tunneilla on puhuttu ja koko ohjelma näyttää vieraalta. Yritin lisätä tekemilleni projektioille jälkeenpäin pohjoisnuolen, mittakaavan ja legendan, mutta kauniin liukuvärjäyksen tekeminen tuntuu mahdottomalta. Huomaan myös, että Macbookillani näkymä on osin erilainen ja kaikkia työkaluja ei ole näkyvillä samalla tavalla. Jostain syystä QGIS ei anna minun vaihtaa pinta-aloja laskiessa arvoja “Output field lenght” ja “Precision”. Luulen, että se on yksi syy miksi valmis tuotos ei näytä kauniilta liukuväriltä, vaan kunnat ovat värjäytyneet miten sattuu. Onnistun kuitenkin lisäämään pohjoisnuolen, mittakaavan ja legendan.  Ehkä tää tästä…

Kuva 2: Mercator projektio

Lähteet:

Blogit:
-Geoinformatiikkaa oppimassa- Juulia Salakka <https://blogs.helsinki.fi/gis-juulia/>

QGIS ja paikkatiedon perusteet

Kurssin ensimmäinen päivä alkoi lähiopetuksessa. Tunnilla kerrattiin paikkatiedon perusteita: sijaintitieto, ominaisuustieto, vektorit ja rasterit. Lisäksi harjoittelimme QGIS-ohjelmiston käyttöä, jota olinkin päässyt kertaalleen käyttämään jo syksyn aiemmilla kursseilla. Ohjelmiston käytön kertaaminen teki kuitenkin hyvää.

QGIS on avoimen lähdekoodin ohjelma, eli vapaaehtoiset tekijät ovat kehittäneet ohjelmiston ja jatkavat sen kehittämistä edelleen.  Ohjelma on monipuolinen ja alkukankeuden jälkeen se osoittautui suhteellisen helppokäyttöiseksi, ainakin ensimmäisellä kurssikerralla. Etusivun tasoja ja ikkunoita voi muokata itselleen mieleiseksi ja valita, mitä haluaa näkyville. Visuaalisuutta voi säätää joustavasti.

Ensimmäisenä harjoituksena oli tehdä kartta typen päästöistä itämeren alueella (kuva 1). Harjoitusta varten QGIS:iin ladattiin harjoitusaineisto, joka oli peräisin HELCOMin data- ja karttapalvelusta. Kun sain ladattua aineiston ohjelmaan, muokkasin tasot järkevään järjestykseen ja muutin värejä visuaalisesti helpommin tulkittavaksi. QGIS:n avulla voidaan myös laskea dataa, ja esimerkiksi tässä harjoituksessa muutettiin dataa prosentuaaliseksi osuudeksi, jotta sen voi esittää kartassa järkevästi.

Kuva 1. Typen päästöt Itämerellä.

Lopputuloksena kartasta pystytään helposti erottelemaan, missä maissa typpipäästöjen osuudet ovat suurimmat ja missä pienimmät. Lisäksi karttaan olisi voinut liittää esimerkiksi valtioiden nimiä helpottamaan tulkintaa.

Yhteenveto

Ensimmäisellä kurssikerralla sai hyvän kertauksen paikkatiedon perusteista ja QGIS-ohjelman alkeista. On mukava päästä lähiopetuksessa harjoittelemaan ohjelman käyttöä, etänä se olisi huomattavasti haastavampaa.