Bufferointia ja pohdintaa

Oma QGIS osaamiseni

Tällä hetkellä koen, että oma paikkatieto-osaamiseni on hyvin epätasaista ja epävarmaa. Kurssin aikana QGIS:n käyttäminen on käynyt helpommaksi ja teoriassa käsiteltävät asiat koen suhteellisen helpoiksi. Olen huomannut, että kotona tehtävät työt ovat kuitenkin äärimmäisen haastavia, sillä kun avaan QGIS:n omalla koneellani tuntuu, että en muista mitään.

Tämän perusteella voisi sanoa että QGIS osaamiseni on enintäänkin auttavaa. Eri aineiston tuominen ohjelmaan ja niiden tarkastelu on yksinkertaista ja eri tiedostojen yhdistely sujuu ohjeiden avulla hyvin. Kuitenkin itsenäinen tekeminen tai työkalujen soveltaminen tuntuu haastavalta. Tästä on siis hyvä lähteä tekemään viidennen kurssikerran tehtäviä itsenäisesti…

Viidennen kurssikerran aiheisiin kuului puskurivyöhykkeiden tutkiminen. Puskurivyöhykkeitä hyödyntämällä voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka paljon ihmisiä asuu tiettyjen palvelujen lähellä. Esimerkiksi julkisen liikenteen saatavuutta voitaisiin tarkastella puskurivyöhykkeillä.

Itsenäistehtäviä ja bufferointia

En päässyt flunssan vuoksi lähiopetustunnille, joten viidennen kurssikerran asiat opiskelin siis kotona omin nokkineni. Bufferointiharjoittelu oli suunniteltu tehtävän Pornaisten työn kanssa, joka oli aloitettu viime kerralla tunnilla.

No, oma läppärini ei halunnut avata viime tunnilla OneDriveeni tallentamaani työtä. Jonkin aikaa asian kanssa kamppailtuani päädyin siihen lopputulokseen, että on sama aloittaa tekemään itsenäisiä tehtäviä heti käyttäen apuna edelliskerran ohjeita ja kurssikerta 5 -ohjeita.

Eli ensimmäinen tehtävä: lentokentät. Kuinka paljon ihmisiä asuu Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien ympäristössä ja kuinka moni altistuu meluhaitoille?  Piirtäminen ja bufferointi on suhteellisen helppoa ja ensimmäisessä tehtävässä toistoa tulee paljon. Kun vertasin ihmismääriä, mitä sain yhdistettyä buffereideni sisään, ne heittelivät suhteellisen paljon verrattuna muiden opiskelijoiden taulukoihin. Syytä tähän en kovasta pohdinnasta keksinyt. Toinen tehtävä meni pitkälti samoin kuin ensimmäinen. Kolmas tehtävä muistutti aikaisemmista kurssikerroista Afrikan konflikti-tehtävää, sillä pääarvo oli aineistojen yhdistämisellä. Se oli mielestäni tehtävistä helpoin. Kaiken kaikkiaan tehtävät olivat etänä työläitä ja moneen otteeseen toivoin olevani lähitunnilla, missä apua ja vertaistukea saa nopeasti. Tähän tehtävään apua hain runsaasti muista blogeista etenkin vastausten vertailuun, esim.  Juulian , Jannen, ja Jessikan blogeista. Hyödylliseksi sivuksi osoittautui myös https://gis.stackexchange.com/questions/280457/qgis-error-join-attribute-by-location josta sain apua error-tilanteisiin.

Tehtävä 1

Kuinka monta asukasta asuu 1 km säteellä Malmin lentokentältä?	9340
Kuinka monta asukasta asuu 2 km säteellä Malmin lentokentältä?	60434
Kuinka monta asukasta asuu 2 km säteellä Helsinki-Vantaan lentokentältä?	10 810
Kuinka monta asukasta asuu melualueella 65 dB?	11 599
Kuinka monta asukasta asuu melualueella 55 dB?	32
Tikkurilahomma?	13 124

Tehtävä 2

Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500 m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta?	111765
Kuinka monta % kaikista alueen asukkaista asuu alle 500 m päässä asemista?	~22 %
Kuinka monta % a-kohdan ihmisistä on 15-64v?	~67 %
Kuinka monta % asukkaista asuu taajamissa?	~96 %

Tehtävä 3

Kuinka monta ekaluokkalaista seuraavana vuonna?	14
Kuinka monta yläasteikäistä seuraavana vuonna?	62
Kuinka monta % kouluikäiset ovat aikuisväestöstä?	8,4 %
Kuinka monta vieraskielistä kouluikäistä (arvio)?	~9

Lähteet:
Blogit:

Janne Turunen, Geoinformatiikan mystiset menetelmät <https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/>

Jessika Isomeri, Jessikan GIS-hurvittelut <Vhttps://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/>

Juulia Salakka, -Geoinformatiikkaa oppimassa- <https://blogs.helsinki.fi/gis-juulia/>