Blogi

Ne kukkii jo!

Tomaatit nimittäin! Ja herneet ja kaalit, kesäkurpitsat, pavut, samettikukat, laventelit ja muut ihanuudet joita en tunnista.

Satoakin saa jo kerättyä: yrttejä voi riipiä salaattiin ja lehtikaalit ovat kämmenen kokoisia. Tomaatit ja perunat kasvavat yli laidan, varsinaisia riippuvia puutarhoja.

Hyvä me!




Tomatoes are flowering! And peas and cabbages, courgettes, beans, marigolds, lavender and other beauties that I do not recognize.

Crops can already be harvested: herbs for salads and palm-sized kales. Tomatoes and potatoes are growing over the sides, what hanging gardens we have.

Good job!

Siemenestä piiraaksi osa 3

Moi kaikki!

Kurpitsat jatkavat hurjaa kasvuaan ja laahaavat iloisesti maata. Ilokseni myös kukat alkavat avautua ja toivottavasti pian pääsen pölyttämään niitä.

Atlantic Giant 10.7.2014

 

Lupaavan näköinen tyttökukka. Tyttökukan tunnistaa pallosta sen juurella. Tästä muodostuu itse kurpitsa.

Poikakukkia. Poikakukat tunnistaa pitkästä varresta. Niitä muodostuu huomattavasti enemmän kuin tyttökukkia. Poikakukka tarvitaan hedelmöittämään tyttökukka.

 

Siemenestä piiraaksi osa 2

Moi kaikki!
Katsastetaanpas taas jättikurpitsoiden vointi! (Vointia voi käydä myös katsomassa livenä Valtsikan viljelyksillä). Vähän yli kymmenisen päivää on kulunut edellisestä postauksesta ja kasvien kasvu on jatkunut huimana. Ne melkein hipovat jo maata!

28.6.2014 Atlantic Giant

Kävin antamassa kurpitsoille oikein tuhdin lannoitepaukun Green Caren Luonnon Lannoitetta. Nämä jätit käyttävät niin paljon ravinteita kasvamiseensa, että (toivottavasti) innostuksissani en onnistu ylilannoittamaan niitä.

Nuppuja on molemmissa kasveissa, mutta ne ovat vielä pieniä. Asiasta luettuani selvitin että kurpitsat kukkivat ylensä vasta heinäkuun puolella, eli asiasta ei tarvitse vielä huolestua. (Eivät siis ole late bloomereita, ainakaan vielä ;) ).

Olen välillä nähnyt pienen pupun juoksentelemassa Valtsikan pihalla, joten olen vähän huolissani noiden maata hipovien varsien ja  tulevien hedelmien puolesta. No, jos pupu syö ne niin sitten täytyy tyytyä kanipiiraaseen sadonkorjuujuhlissa (vitsi vitsi, anteeksi).

Campusfarming goes PRIDE

Kampusviljely toivottaa rakkaudentäyteistä Helsinki Pride -viikkoa kaikille! Tämän viikon jälkeen Helsinki on taas hieman tietoisempi ja askel askeleelta suvaitsevaisempi ja tasa-arvoisempi.

Campusfarming wish you all loveful Helsinki Pride week! Helsinki will be again a bit a more aware and step by step more tolerant and equal.

HYY osallistuu Pride-kulkueeseen lauantaina 28.6.: https://www.facebook.com/events/571680559615232/?fref=ts

Lannoitteet saapuvat viljelyksille

Moi kaikki!

Ilouutisia! Green Caren meille sponsoiroimat lannoitteet saapuvat viljelyksille. Viikissä ne ovat jo käytössä ja keskustaankin saapuvat lähiaikoina. Keräsin hieman tietoa lannotteista tähän postaukseen. Kuvaa painamalla pääset Green Caren sivuille kuvaukseen kyseisestä tuotteesta. Lannotteita kannattaa annostella maltillisesti: mielummin vähän pitkin kesää kuin ihan hirveät määrät kerralla (etenkin jos olet hieman epävarma lannoitteen sopivuudesta). Lannoitteen voi levittää kasvin juurelle tai kaivaa kuoppaan maahan kasvin viereen. Kasvun iloa! :)

Kalkilla makua ja väriä kaaliin ja yrtteihin



Suomessa maa on usein hapanta eli pH on alle 6. Kalkitseminen nostaa maan pH:ta eli lisää emäksisyyttä. Maa myös happamoituu, kun kasvit ottavat siitä ravinteita. Useimmat kasvit viihtyvät parhaiten kun pH on 6-6.5. Kalkitseminen lisää maahan kasveille tarpeellista kalsiumia ja magnesiumia sekä vähentää raskasmetallien liukoisuutta (eli satoon pääsee vähemmän raskasmetalleja). Kalsium ja magnesium parantavat kasvien väriä ja makua ja ovat olennaisia lehtivihreän muodostamisessa.

Erityisesti kaalit, useimmat yrit, retiisi ja porkkanat  tarvitsevat paljon magnesiumia ja kalsiumia sekä viihtyvät hieman emäksisemmässä maassa (~pH 7).  Mansikka tarvitsee myös paljon kyseisiä aineita, mutta ei vaadi erityisen emäksistä maata. Perunaa ei kannata kalkita erityisemmin, sillä perunaruven riski lisääntyy, kun pH nousee selvästi yli kuuden.

Kampusviljelyllä käytössä oleva Metsäpirtin multa on pH-tasapainoitettua eikä suurin osa kasveista tarvitse vielä tänä vuonna kalkitusta tai muitakaan lisäravinteita.

Kalkituksen voi suorittaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta kalkki imeytyy parhaiten kosteaan maahan. Kalkin voi joko sekoittaa multaan ennen istutusta tai levittää istutusten juurille.

Kasvuvoimaa lannotteista


Lannoitteet on tarkoitettu kaikille kasvimaan kasveille.  Erityisesti hedelmää ja satoa tuottavat kasvit, kuten tomaatti ja kurpitsa hyötyvät lannoituksesta jo nyt ensimmäisenä kesänä, sillä ne käyttävät paljon ravinteita maasta. Varo lannoittamasta liikaa, sillä liika lannoitus voi aiheuttaa epämuodostumia kasvissa.  Kaikkia kasveja ei tarvitse lannoittaa ensimmäisenä vuotena ollenkaan.

Perunat tarvitsevat paljon erilaisia ravinteita kasvaakseen. Maaperän valmiit ravinteet harvoin riittävät perunalle. Tärkeimmät ovat typpi ja kalium. Typen avulla peruna kasvaa ja kalium vaikuttaa perunan laatuun.

Poretabletit liotetaan kätevästi kasteluveteen ja ne on tarkoitettu kukille.

Lähteet:

http://www.greencare.fi
http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/Kysymyksia-ja-vastauksia-kalkituksesta-43091
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkitus
http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/lannoitus.htm
http://www.smamineral.fi/Käyttökohteet/Maatalous/KASVINVILJELY.aspx

Kätevä lomakastelija hetkessä

Moi kaikki!

Jos oma mummonne ei ole teille vielä kertonut tätä loistavaa ja aivan ilmaista lomakastelija vinkkiä, niin paljastan sen nyt teille. (Tai paljastan vaikka olisikin kertonut). Ainoa mitä tarvitset on lasipullo! Ja niitähän sinulla varmaan on nyt juhannuksen jälkeen parikin nurkissa. Et varmaan muutenkaan olisi jaksanut kantaa niitä lasinkeräykseen ihan vielä!

Tämä pullo on ollut mullassa jo 5 päivää. Säät ovat olleet niin kosteat että vedestä on lähes kaikki jäljellä. Kuivalla säällä pullo tyhjenee parissa päivässä.

1) Valitse lasipullo. Mikä tahansa ohutkaulainen lasipullo käy, mutta jos haluat että naapurisi kadehtivat sinua valitse hyvä vuosikertaviini- tai shampanjapullo. Jos taas luulet naapuriesi pitävän sinua jo valmiiksi alkoholisina, raaputa etiketit pois. (Liimatahrat saat pois sekoittamalla ruokaöljyä ja ruokasoodaa, hieromalla sitä liimakohtiin ja antamalla vaikuttaa parikymmentä minuuttia).

2) Kastele maaplänttisi/ruukkusi/säkkisi oikein kunnolla.

3) Täytä pullo vedellä.

4) Iske pullo nopeasti maahan kaula edellä. Vaihoehtoisesti peitä pullon suu sormella ja vie se haluttuun kohtaan ja sitten vasta iske se maahan.

Nyt  kun maa kuivuu, vesi alkaa tippua pullosta maahan.

5) Profit

Siemenestä piiraaksi osa 0 ja 1 + i1/2

Moi kaikki! Kampusviljelijä Nikkari ilmottautuu!

Olen luvannut kirjoittaa blogipäivityksiä jättikurpitsoideni kehityksestä Valtsikan viljelyksillä. Tavoite olisi saada kahden kurpitsakasvini sadosta leivottua teeveen jenkkisarjoista meillekin lähes jo perinteiseksi noussutta pumpkin pie:ta. Eli korvat hörölle ja silmät auki, sillä luvassa on jännittäviä tilanteita, sydämmentykytyksiä, räjähdyksiä ja romanssia ennen syyskuun sadonkorjujuhlaa!

Ensimmäisessä osassa täytynee vähän kiriä tapahtumia nykyhetkeen. Kyseessä on siis ’Atlantic giant’ -kurpitsalajike, joka on maailman suurin kurpitsalajike. Kurpitsan kotiseuduilla Jenkkilässä kilpaillaan vuosittain suurimman kurpitsan tittelistä. Kilpailu on kovaa ja viljelijät mm. yöpyvät kurpitsojen vierellä lukien niille iltasatuja ja juottavat niille maitoa (tai näin oletan). Vuonna 2013 Tim Mathisonin maailmaennätyksen tehnyt kurpitsa painoi ~921 kiloa ja kuvien perusteella sen sisälle olisi voinut rakentaa mukavan yksiön kodittomalle kääpiölle. Tälläinen lajike vaalii suuruudenhulluuttani ja pitänee jännitystä yllä koko kesän, vaikka ennätyskiloihin viljelysäkissä tuskin päästään.

Esikasvatus neuvotaan aloittamaan korkeintaan kaksi viikkoa ennen istutusta etteivät taimet kärsi liian pienestä ruukusta. Puutarhakirjani taas neuvoi että kurpitsoiden esikasvatuksen voi aloittaa neljä viikkoa ennen istutusta. Aloitin siis hätähousuna simenten idättämisen  4 viikkoa ennen keskustan talkoita. Kastelin talouspaperin kiehautetulla ja jäähtyneellä vedellä ja kiedoin siemenet siihen ja muovipussiin. Tämä väkermä olisi tarkoitus laittaa lämpimään paikkaan, jossa siemenet sitten itävät parissa päivässä. Valitettavasti kämpässämme ei sellaista paikkaa ollut, sillä Hoas arveli ettei taloa tarvitse enää lämmittää, kun kerta pakkasetkin ovat jo ohi. Kuvassa oleva patteri on siis vain rekvisiittaa eikä tuota minkäänlaista lämpöä.

Siementen idätys pussissa. 27.4.2014

Siemenet itivät kuitenkin ehkä viikossa ja siirsin ne multapotteihin, joissa jatkoivat kasvuaan.

Ensimmäiset sirkkalehdet ilmaantuvat. Kuva: 4.5.2014

Taimet itivät hurjaa vauhtia ja siirsin ne pian isompiin ruukkuihin. Taimet saivat nauttia kasvilamppuni valosta ja kun säät lämpenivät tarpeeksi niin siirsin ne parvekkeelle.

9.5.2014
18.5.2014  Tunnistettavat kurpitsan lehdet näkyvillä

Viljelytalkoiden jälkeen kävin istuttamassa taimet säkkeihin varsin nopeasti,  sillä ne alkoivat käydä isoiksi ruukkuihinsa.

26.5.2014

 

26.5.2014

Hypätään nyt ajassa lähipäiviin. Kurpitsat ovat jatkaneet tehokasta kasvuaan ja pieniä kukannuppuja ja kärhöjä on ilmestynyt kaikkiin yksilöihin. Olen lähes varma että ’kärhö’ on oikea sana ja tarkoittaa noita vieterin näköisiä varsia, joilla kasvi yrittää tarttua kiinni tukiin.

17.6.2014

Huomasitte ehkä että ensimmäisissä kuvissa näkyy 6 kurpitsan tainta. Kolme niistä menivät isälleni, kaksi Valtsikaan säkkeihin ja  yksi on minulla parvekkeella 50 litran multasäkissä. Bonuksena vielä kuva viimeisestä yksilöstä. Katsotaan mitä siitäkin tulee!

Atlantic giant 50l multasäkissä. Kuvassa myös kastelulintu (tuo vihreä läpinäkyvä möhkäle tuolla). 18.6.2014

Hyvää juhannusta! Toivottavasti pian päästään pölyttämään kukkia (eli sitä luvattua sweet sweet romance ;) )