Neljännellä kerralla aiheenamme olivat piste-, ruutu- sekä rasteriaineistot. Alussa kävimme läpi hieman teoriaa aiheesta ja sen jälkeen ryhdyimme käsittelemään aineistoja tuttuun tapaan QGISissä.

Tehtävä 1

Ensimmäisessä tehtävässä tarkoituksena oli tehdä pääkaupunkiseudun väestöntiheyskartta ruotsinkielisen väestön osalta. Aloitimme luomalla ruudukon valmiin pääkaupunkiseutua esittävän kartan päälle. Tämän jälkeen ruudukkoa piti vielä hieman karsia yksinkertaisempaan muotoon. Aineisto sisälsi pistemuotoista tietoa kaikista pääkaupunkiseudun rakennuksista ja niissä asuvista ihmisistä. Karsimme siis ruudukkoa niin, että siihen jäi jäljelle vain ne ruudut, joiden sisällä on rakennuksia.  Käytimme tähän jo aiemmilta kerroilta tuttua Select by location-työkalua. Myös pisteiden tietoja karsimme laskutoimitusten sujuvoittamiseksi ja jätimme jäljelle ainoastaan asukkaiden määrän yhteensä sekä ulkomaalaisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten määrät.

Tuotimme ensin kartan, jossa näkyvät ruotsinkielisten absoluuttiset lukumäärät pääkaupunkiseudulla yhden neliökilometrin kokoisissa ruuduissa. Tästä kartasta tosin unohdin tallentaa kuvan tunnilla joten lisään sen alle myöhemmin. Tämä tapa ei kuitenkaan ole välttämättä se järkevin tapa esittää ruotsinkielisten määrää, sillä tiheimmin asutuilla alueilla myös ruotsinkielisten määrä on suurempi kuin haja-asutusalueella. Siksi tein itsenäisesti kartan, jossa ruotsinkielisten määrä on esitetty suhteessa muuhun pääkaupunkiseudun väestöön, joka näkyy kuvassa 1.

Tällainen ruututeemakartta ei kuitenkaan ole lukijan kannalta paras vaihtoehto, sillä kartassa ei näy kuntarajoja, kaupunginosia tai teitä jotka helpottaisivat kartan tulkintaa. Stella Syrjänen esitti myös blogissaan hyvän huomion siitä, että ruutujen kokoa muokkaamalla asioita voidaan joko kärjistää tai neutralisoida (Syrjänen 2024).

Tehtävä 2

Tehtävässä käytimme ensimmäistä kertaa tällä kurssilla rasterimuotoista aineistoa. Tarkoituksena oli tuoda korkeuskäyrät Pornaisten kuntaa esittävälle karttalehdelle. Rasteriaineisto oli kuitenkin neljässä osassa, joten ensiksi ne täytyi saada liitettyä yhteen. Tähän käytimme Build virtual raster-toimintoa. Lisäksi teimme rinnevarjosteen käyttäen Hillshade-työkalua. Rinnevarjoste luo kolmiulotteisen vaikutelman, jonka avulla alueen korkeuserot saa paremmin näkyviin.

Lopputunnista digitoimme vielä seuraavaa kurssikertaa varten Pornaisten keskusta-alueen karttalehteä. Piirsimme manuaalisesti suurimmat tiet sekä merkitsimme pisteiden avulla rakennukset. Rakennuksia karttalehdellä oli yllättävän paljon, joten niiden merkitseminen yksitellen iltapäivällä viimeisenä hommana oli melko raastavaa mutta toisaalta myös palkitsevaa kun urakan sai valmiiksi.

 

Lähteet:

Syrjänen, S. (6.2.2024). 4. viikko, Ruututeemakartta [blogikirjoitus]. Stella’s blog. https://blogs.helsinki.fi/stellasy/