Kolmannella kurssikerralla aiheenamme olivat tietokannat. Opettelimme esimerkiksi valmistelemaan Excelissä tietokantoja sellaiseen muotoon, että niiden tietoja voi hyödyntää QGIS:issä, ulkoisen tiedon liittämistä tietokantaan sekä tietokantojen yhdistämistä kyselyiden avulla.

Tehtävä 1

Ensimmäisessä tehtävässä meillä oli lähtöaineistona kaikki Afrikan valtiot sisältävä tietokanta. Aluksi aineistoa piti muokata hieman yksinkertaisemmaksi, sillä lähtötilanteessa esimerkiksi valtioilla, joihin kuuluu runsaasti saaria nämä saaret olivat tietokannassa omina riveinään. Tämä olisi tehnyt valtiokohtaisen tiedon liittämisen vaikeaksi joten tehtävää helpottaaksemme yhdistimme näitä rivejä. Kokeilimme yhdistämistä ensin merge selected features-työkalun avulla mutta tämä ei jostain syystä onnistunut. Seuraavana yritimme dissolve-toiminnon kautta ja tämä tuottikin halutun tuloksen ja pääsimme tehtävässä eteenpäin.

Seuraavassa vaiheessa Afrikka-tietokantaan piti liittää myös Excel-tiedostosta tietoa esimerkiksi väestömääristä ja internetin käyttäjämääristä.  Tiedosto täytyi ensin tallentaa oikeassa csv-tiedostomuodossa ja tämän jälkeen vielä muokata oikeanlaiseksi. Tämän jälkeen se liitettiin tietokantaan join-toiminnon avulla.

Tietokantojen yhdistelyn jälkeen tarkoituksena oli tuottaa kartalle tietoa Afrikan mantereen konflikteista, timanttikaivoksista sekä öljyesiintymistä count points in polygon-toiminnon avulla. Konfliktien osalta halusimme määrittää vielä tarkemmin uniikit yksilölliset konfliktit, joten laskimme me ne samaa toimintoa apuna käyttäen tapahtumavuoden perusteella. Näistä toimista tuloksena syntyi alla oleva kartta (kuva 1).

Attribuuttitaulukkoa tarkastellessani huomasin, että usein timanttikaivosten ja öljyesiintymien määrä kulki käsi kädessä konfliktien määrän kanssa. Niissä valtioissa, joissa oli enemmän kyseisiä luonnonvaraesiintymiä, oli myös enemmän konflikteja. Samankaltaisen havainnon on blogissaan esittänyt myös Aura Niskanen (Niskanen 2024). Toki löytyi myös sellaisia valtioita, joissa ei ollut timantti- tai öljyesiintymiä mutta niissä oli silti paljon konflikteja. Esimerkiksi Afrikan sarven alueella runsaita konfliktimääriä voivat selittää myös alueella pitkään jatkuneet pahat kuivuuskaudet (Valtioneuvosto 2022).

Tehtävänannossa pyydettiin myös pohtimaan, mitä muuta tietokantoihin tallennettujen tietojen, kuten esimerkiksi öljykenttien tai timanttikaivosten löytämisvuoden ja konfliktien laajuuden avulla voisi päätellä. Luonnonvarojen ja konfliktien välistä yhteyttä voisi  tutkia tarkemmin vertaamalla konfliktien tapahtumavuotta kaivosten ja öljykenttien löytämisvuoteen. Tämän avulla voisi mahdollisesti päätellä, kuinka moni konflikti on saanut alkunsa luonnonvaroihin liittyvistä kiistoista. Tehtävässä mainittiin myös kaivosten ja öljykenttien tuottavuusprosentti, jolloin vertaamalla tätä konfliktien määrään voisi tarkastella vaikuttaako heikko tuottavuus siihen, esiintyykö alueella enemmän  konflikteja.

Tehtävä 2

Tehtävässä numero 2 piti sitten soveltaa juuri opeteltua itsenäisesti. Tarkoituksena oli laatia Suomen valuma-alueille tulvaindeksikartta sekä esittää alueiden järvisyysprosentti joko pylväs- tai ympyrädiagrammina. Tulvaindeksiä varten piti ensin jakaa keskiylivirtaama keskialivirtaamalla ja päivittää tämä tulos valuma-aluetietokantaan uuteen sarakkeeseen. Tämä osio sujui minulta vielä melko hyvin ja onnistuin tekemään sen aiemman tehtävän ohjeita soveltamalla. Järvisyysprosentin liittäminen tietokantaan Excelistä sen sijaan tuotti itselleni haasteita enkä jostain syystä saanut sitä onnistumaan. Opettajan avustuksella sitten hioimme joitakin asetuksia ja parin mutkan kautta tämänkin tiedon lisääminen tietokantaan lopulta onnistui. Jäljellä oli siis tulvaindeksin visualisointi kartalle jonka ensimmäinen vaihe sujui ihan hyvin ja alla siitä todisteena kuva 2.

Jostain syystä en onnistunut kuitenkaan saamaan karttaan näkyville järvisyysprosenttien ympyrädiagrammeja. Katsotaan jos tämä onnistuisi vielä seuraavalla kurssikerralla opettajan avustuksella, niin saisin blogiin päivitettyä kartan, jossa tämäkin tieto on mukana. Pelkän tulvaindeksikartan perusteella kuitenkin voi myös nähdä, että Suomen tulvaherkimmät alueet sijaitsevat Pohjanmaalla sekä lounais- ja etelärannikolla. Pohjanmaan alueella tulvaherkkyyttä selittävät alava maasto sekä järvien vähäisyys, sillä järvet tasaavat virtaamia (Vesi.fi). Rannikolla tulvariskiä selittää varmasti esimerkiksi myrskyjen yhteydessä tapahtuva meriveden nousu.

 

Lähteet:

Niskanen, A. (31.1.2024). Kolmas kurssikerta [blogikirjoitus]. Auran blogi geoinformatiikan menetelmistä. https://blogs.helsinki.fi/niskanau

Valtioneuvosto. (7.10.2022). Afrikan sarven kuivuudessa kisataan kelloa vastaan – ”Auttakaa meitä nyt”, vetoavat humanitaarisen avun johtajat. Afrikan sarven kuivuudessa kisataan kelloa vastaan – ”Auttakaa meitä nyt”, vetoavat humanitaarisen avun johtajat (valtioneuvosto.fi) 

Vesi.fi. (julkaisuaika tuntematon). Tulvat Pohjalaismaakunnissa. Haettu 31.1.2024 osoitteesta https://www.vesi.fi/tulvat-pohjalaismaakunnissa/