Toinen kurssikerta 23.1.2024

Toisella kurssikerralla tutustuimme QGIS:in valintatyökalujen ja projektioiden ihmeelliseen maailmaan. Lisäksi opettelimme tuomaan QGIS:iin dataa eri lähteistä. Erilaisia aineistoja vaikuttaa olevan tarjolla suorastaan hengästyttävä määrä. Etenkin rajapintojen datatyyppien monenlaiset kirjainyhdistelmät kuten WFS ja WMS aiheuttivat itsessäni melko paljon hämmennystä ja pohdintaa, kuinka nämä kaikki erilaiset vaihtoehdot voi oppia ja vieläpä muistaa, mitä milloinkin pitäisi käyttää. Toisaalta on todella hienoa, että erilaisia aineistoja on nykyään täysin ilmaiseksi saatavilla niin runsain mitoin.

Varsinaisessa tehtävässä harjoittelimme ensin käyttämään erilaisia select-työkaluja.  Tämä vaikuttikin todella kätevältä toiminnolta, jonka avulla voi valita alueita joko suoraan kartalta tai haluamiensa ominaisuuksien mukaan, esimerkiksi kaikki tiettyyn Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat.

Tehtävän seuraavassa osiossa tarkastelimme erilaisia karttaprojektioita ja sitä, miten ne vaikuttavat pinta-aloihin ja kartalla tehtäviin mittauksiin. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1.) näkyy miten neljä erilaista projektiota näyttävät kartalla mitatun pituuden pinta-alan verrattuna suomalaisissa maastokartoissa käytettävään ETRS35FIN-projektioon. Pinta-aloissa etenkin tasavälisen lieriöprojektio Plate-Carreen ero ETRS-TM35FIN-projektioon on huomattava, sillä siinä pinta-alat vääristyvät sitä enemmän, mitä kauemmas päiväntasaajalta mennään.

Viimeisessä harjoituksessa havainnollistimme eri projektioiden aiheuttamia eroja pinta-alaan karttojen avulla. Loimme 3 erilaista alueluokitus- eli koropleettikarttaa. Ensimmäisen kartan kohdalla olin vielä luottavaisin mielin ja ajattelin, että tämähän käy helposti mutta tämä oli luultavasti vain siksi, että teimme sitä kaikki yhdessä opettajan kanssa. Kahdessa seuraavassa olikin sitten kuitenkin vaikeuksia muistaa kaikkia vaiheita ja niihinkin tarvitsi melko paljon apua opettajalta. Lopulta sain kuitenkin tulosta syntymään, josta todisteena alla kolme karttaa. Kuvassa 1 oleva kartta siis tehty yhdessä tunnilla ja kuvien 2 ja 3 kartat omatoimisesti tehtyjä.

Kuvista voi nähdä, kuinka etenkin kuvassa 2 esiintyvä Mercatorin projektio vääristää pinta-aloja pohjoisilla leveyksillä ja Suomen sisälläkin pohjoisimmassa Lapissa kaikista eniten. Esimerkkien avulla huomaa, että projektion valintaan on syytä kiinnittää huomiota karttoja tehdessä, sillä sen avulla on mahdollista saada aikaan suuriakin vääristymiä.

Karttojen ulkonäön hiomiseen olisin voinut käyttää vielä enemmän aikaa, esimerkiksi tehdä tyylikkäämmät pohjoisnuolet ja kuvassa 3. kirjoittaa legendaan kokonaan projektion nimen Azi.Equi-lyhenteen sijaan jotta se olisi selkeämpi myös ulkopuoliselle lukijalle. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen, että sain kolme suhteellisen kelvollista karttaa aikaiseksi. Lisäksi, kuten Heikki Sänttikin blogissaan pohti, pinta-alakertoimien kolme desimaalia on ehkä turhan yksityiskohtaista ja niitä olisi voinut vähentää.

 

Lähteet:

Säntti, H. (24.1.2024). Toinen kurssikerta [blogikirjoitus]. Heiggi’s blog. https://blogs.helsinki.fi/hksantti/