Viidennellä kurssikerralla aiheena oli opetella tekemään bufferointia eli puskurointia. Toimenpiteen lopputuloksena syntyvän puskurivyöhykkeen avulla voidaan laskea esimerkiksi tietyn suuruisen säteen sisälle jäävien kohteiden lukumäärä.

Ensimmäisessä tehtävässä jatkoimme jo edelliseltä kerralta tutun, Pornaisten keskustaa esittävän aineiston parissa. Laskimme tietokannasta teiden pituuksia sum line lenghts-toiminnon avulla sekä peltojen pinta-aloja sekä kokeilimme peltojen pinta-alan laskemista clip-työkalulla. Tämän jälkeen harjoittelimme yhdessä bufferoinnin tekemistä puskuroimalla Pornaisten keskustan läpi kulkevat tiet ja tarkastelemalla kuinka paljon asutusta on niiden varrella. Tämä osio sujui vielä hyvin, koska teimme harjoituksen yhdessä opettajan johdolla mutta lopputunnin tehtävä oli tarkoitus tehdä itsenäisemmin jo opittua soveltaen, mikä osoittautui melko haasteelliseksi.

Itsenäistehtävä

Itsenäistehtävässä tarkoituksena oli ensin tarkastella Malmin lentokenttää ja sen pahinta melualuetta. Jotta melualueen ympärille pystyi luomaan puskurivyöhykkeen, täytyi kiitoratojen ääriviivat ensin piirtää aiemmalta kerralta tutuksi tullutta piirtotyökalua käyttäen. Aluksi oli tarkoitus luoda kahden kilometrin bufferivyöhyke ja katsoa, kuinka monta ihmistä sen sisällä asuu.  Vyöhyke näkyy kuvassa 1 ja sen sisällä asuu 57635 ihmistä. Seuraava puskurivyöhyke taas tehtiin yhden kilometrin säteellä (kuva 2) ja sen sisällä puolestaan asuu 8900 henkeä. Nämä osiot sujuivat minulta vielä jollain lailla itsenäisesti kun seurasin tarkkaan kirjallisia ohjeita.

Seuraavassa tehtävässä piti tarkastella Helsinki-Vantaan lentoaseman melualuetta. Ensin luotiin vastaava 2 kilometrin puskurivyöhyke kuin Malmin lentoasemalla (kuva 3) ja sen sisällä asuu 11280 ihmistä.

Seuraavassa vaiheessa puskureita oli tarkoitus luoda desibelien mukaan, jotka olivat erillisessä tietokannassa. Koska tämä tehtävä ei mennyt enää täysin saman kaavan mukaan kuin aiemmat vaan vaati enemmän soveltamista aluksi, tuntui että tipuin heti kärryiltä. Yritin aikani ähertää vaiheen parissa itsenäisesti mutta tästä ei kerta kaikkiaan tuntunut tulevan mitään joten opettajan avustuksella eteenpäin. Sain sitten lopulta luotua bufferin Helsinki-Vantaan pahimman melualueen eli 65 dB:n ympärille, tämän alueen sisällä asui vain 17 henkeä. Seuraavaksi tarkastelin, kuinka paljon ihmisiä asuu vähintään 55 dB:n alueella ja sain tulokseksi 647 henkeä.

Tämä kurssikerta oli varmaan itselleni hankalin tähän mennessä ja huomasin, että paljon on vielä tekemistä, jotta QGisin käyttö olisi oikeasti sujuvaa. Suurin kompastuskivi on se, että en aina täysin ymmärrä mitä olen tekemässä tai jos tulee jokin ongelma, en tiedä mistä kiikastaa ja sitä on hyvin vaikea yrittää itsenäisesti selvittää. Tämän takia on kyllä todella hyvä, että teemme paljon opettajan johdolla. Ongelmana tuntuu myös olevan, että erilaiset toiminnot ja se, mihin niitä käytetään unohtuvat itseltäni aika nopeasti. Muiden opiskelijoiden blogien lukeminen on kuitenkin hyvää vertaistukea, sillä huomasin, että esimerkiksi Heikki Säntti oli myös tuskaillut postauksessaan viidenneltä kurssikerralta, että ei koe suurimman osan QGisin toiminnoista olevan helppoja.

Tällä kerralla harjoiteltu bufferointi on kuitenkin varmasti erittäin hyödyllinen ja monipuolinen työkalu paikkatietoasioissa, jos sitä vain osaa sujuvasti käyttää. Luulen, että myös tietokantojen yhdistelyn osaaminen sekä select fields by value-toiminto ovat keskeisiä toimintoja, jotka olisi hyvä osata sujuvasti, sillä nämä ovat tulleet useammassakin tehtävässä esiin.

Lähteet:

Säntti, H. (15.2.2024). Viides kurssikerta [blogikirjoitus]. Heiggi’s Blog. https://blogs.helsinki.fi/hksantti/