University of Helsinki
Toiseksi viimeisen kurssikerran aloitimme tekemällä pienimuotoisia kenttätöitä ulkoilmassa. Latasimme puhelimiimme Epicollect5-sovelluksen, jonka avulla voi kerätä maastosta kohteita ja niiden koordinaattitietoja ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Meidän aineistomme kysymykset koskivat kohteiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Noin tunnin ulkona reippailun jälkeen ryhmämme oli saanut kerättyä aineiston, joka sisälsi 100 kohdetta Kumpulan kampuksen lähiympäristössä. Latasimme aineiston koneelle ja tuotimme kartalle pistemuotoista aineistoa sen pohjalta ja lisäksi interpoloimme sen. Lopputulos näkyy kuvassa 1, punaisella kaikkein turvattomimmiksi koetut alueet ja sinisellä turvallisimmat. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat selkeästi myös vuodenajan olosuhteet, sillä Kumpulan kampukselta alas johtava mäki oli koettu hyvin turvattomaksi luultavasti sen liukkauden takia.
Seuraavassa tehtävässä harjoittelimme pistemuotoisen aineiston tuottamista kartalle itsenäisesti. Aiheena olivat hasardit ja niiden alueellinen esiintyminen maapallolla ja saimme oman mielenkiinnon mukaan tarkastella joko tulivuoria, maanjäristyksiä tai meteoriittien putoamispaikkoja. Tein ensin kaksi karttaa maanjäristyksistä United States Geological Surveyn aineiston pohjalta, jotka näkyvät kuvissa 2 ja 3.
Näin jälkeenpäin mietittynä, maanjäristykset olisi voinut vielä eritellä voimakkuuden mukaan niin, että 6 olisi ollut omalla värillään, 7 omallaan ja niin edelleen. Esimerkiksi Veera Matikainen oli tehnyt näin maanjäristyksiä havainnollistavalla kartallaan. Tällöin kartta olisi lukijalle havainnollisempi. Olin kuitenkin ilahtunut, kun monesta edellisestä kurssikerrasta poiketen näiden karttojen tekeminen sujui kerrankin jopa helpon tuntuisesti ja ilman suurempia ongelmia.
Viimeisenä tein kartan, joka esittää sekä kerrostulivuorten että voimakkaiden maanjäristysten sijainnin maapallolla. Tulivuoritietokannassa oli erilainen tiedostomuoto kuin maanjäristyksissä joten jotta pääsin siitä eteenpäin, tarvitsin hieman opettajan apua mutta lopulta sain myös tulivuorista kartan aikaiseksi, joka näkyy kuvassa 4.
Tehtävässä pyydettiin myös pohtimaan lopputuloksena syntyneiden karttojen käyttöä maantieteen opetuksessa. Kartoilla voisi ainakin havainnollistaa sitä, kuinka tulivuoria ja maanjäristyksiä esiintyy usein samoilla alueilla. Maanjäristyskarttoja voisi myös käyttää osoittamaan sitä, kuinka maanjäristykset painottuvat usein litosfäärilaattojen rajakohdissa (United States Geological Survey, 2024). USGS:n verkkosivuilta löytyy myös hyvä kartta, jossa laattojen rajat näkyvät selkeästi. Myös niin sanottu Tyynenmeren tulirengas erottuu kuvissa runsaina maanjäristyksinä ja kerrostulivuorten esiintyminä (National Geographic Society, 2023). Karttojen olisi paremmin opetuskäytössä toimiakseen hyvä kuitenkin sisältää aiemmin mainitsemani tarkempi erittely maanjäristysten magnitudeista.
Lähteet:
Matikainen, V. (21.2.2024). Kuudes kurssikerta [blogikirjoitus]. Veeran GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/veematik/
National Geographic Society. (19.10.2023). Ring of Fire. https://education.nationalgeographic.org/resource/ring-fire/
United States Geological Survey. (julkaisuaika tuntematon). The Science of Earthquakes. Haettu 26.2.2024 osoitteesta The Science of Earthquakes | U.S. Geological Survey (usgs.gov)