Toinen kurssikerta

MapInfon käyttö jatkui eikä uusia ominaisuuksia otettu käyttöön ohjelmassa. Tutustuimme erilaisiin teemakarttoihin, joita ohjelmalla pystyy tekemään vielä tarkemmin.

Teimme teemakarttoja, joissa oli esitetty useampia ominaisuuksia, joita Suomen kunnilta on tilastoitu. Kaikki teemakartat eivät ole sopivia kuvaamaan kaikkia ilmiöitä, ja sen vuoksi on hyvä hallita monenlaisia esitystapoja. Toisen kerran tarkoituksena ei välttämättä ollut oppia uusia toimintoja MapInfossa vaan se kuinka tehdä monia muuttujia esittävistä kartoista ”hyvän” näköisiä ja luettavia.

Kun esittää kahta muuttujaa samassa kartassa olisi hyvä jos esitettävät asiat liittyisivät toisiinsa. Kartta, jossa on kerrottu annettujen ylinopeussakkojen määrä/km² ja kirjastojen määrä kunnassa ei välttämättä ole toimiva, koska asioiden välillä ei ole oikeastaan mitään yhteyttä. Ainakin minä nähdessäni teemakartan, jossa on kaksi tai useampi asia esitettynä oletan suoralta kädeltä, että asiat, jotka on esitetty, liittyvät toisiinsa ja kartalla on haluttu havainnollistaa asioiden välistä korrelaatiota. Osittain tämän vuoksi, minun oli vaikeaa päättää karttani aihetta. Eikä sopivia muuttujia tuntunut löytyvän, ja sopivan alueenkin valinta tuotti päänvaivaa. Onneksi muillakin oli sama haaste: ”Kokeilin tunnilla useita eri vaihtoehtoja kartan muuttujiksi, mutta kiinnostavia ja toimivia yhdistelmiä oli vaikea löytää” (Myllys J. 2016). ”Jag hade faktisk några svårigheter att bestämma hurdan karta jag skulle göra, och om vilket område.” (Arppe A. 2016)

Tekemässäni kartassa on esitetty pienituloisuusaste, eläkeläisten osuus kunnassa. Pienituloisuusaste kertoo, kuinka monta prosenttia väestöstä elää tuloilla, jotka ovat pienemmät kuin 60 % suomalaisista. Pienituloisuus ei suoraan kerro siis köyhyydestä. Etelä-Savon kunnassa yli neljännes (25 %) väestöstä on eläkkeellä.

pienituloisuusajeläke

Kahdessa kunnassa on suuri pienituloisuusaste ja paljon eläkeläisiä väestöstä. Toisaalta, toisessa kunnassa on pienin kartalta löytyvä pienituloisuusaste ja paljon eläkkeellä olevia henkilöitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurimmassa osassa kuntia, joissa on pienin pienituloisuus aste, joka on esitetty, on myöskin vähemmän eläkeläisiä, esimerkkinä Mikkeli (kartan vasemmanpuoliskon isoin kunta).

Onneksi kartasta on huomattavissa, etteivät ainakaan kaikki eläkeläiset missään kunnassa ole pienituloisia, koska suurimmillaankin pienituloisuusaste on 20,2 (eli kuntalaisista 20,2 % on pienituloisia), kun eläkeläisiä puolestaan löytyy jostain kunnasta yli 40 %. Eikä eläkkeellä oleminen kerro suoraan pienituloisuudesta. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat ansiot ja työvuodet pääasiallisesti, tämän vuoksi eroja on paljon eläkkeen suuruudessa. Eläkeläiset eivät myöskään ole ainoa pienituloinen tyhmä, vaan myös esimerkiksi työttömistä löytyy pienituloisia henkilöitä.

Onko esittämilläni asioilla yhteyttä? ” Eläkeaikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta nousee silti reaalisesti. Eläkeajan toimeentulon kannalta suurimpana ongelmana on pienituloisuuden periytyminen eläkettä edeltävältä ajalta.” ( J. Rantala, 2014). Ehkä jokin yhteys esittämilläni asioilla on.

Pienituloisuusaste ja eläkkeellä olevien määrä on esitetty kolmella luokalla, ja jokaiseen luokkaan on molemmilla muuttujilla pyritty saamaan yhtä monta havaintoa. Taidan käyttää tuota luokitusta lähes aina… Luokkien määrän rajasin kolmeen, jotta kartan sisältö olisi helpompi hahmottaa.
Kartta vaikuttaa melko selkeältä ja lukukelpoiselta, vaikka siinä on esitetty kahta ominaisuutta päällekkäin. Värit eivät ole muuttaneet sävyään viivoituksen johdosta, mikä on hyvä lukijan kannalta. Kuntien nimet voisivat olla esitettyinä kartalla jos osaisin tai muistaisin, saati uskaltaisin pyytää apua niiden saamiseksi sinne.

-Kanerva

 

 

Lähteet:

Kunnan yleinen pienituloisuusaste Sotkanet.fi:
https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s_YtAgA=&region=XVBBDsMwCPtRJTDZVPGOXXbhMG3X_f-2YEgVTZWAYmxMXA8NMXU9JBT-yuT3Gc3BmoC_t_p2yKy0cIFb_1uyRP1k32SI5sc-Ks1xNo0qodsOtPrVuTR7r6ycQGCHSEIBOw_NA-9ZnlEHomONjrkQSc-LclI3-U_G0daWqP1ZR-P9HOWHzTbMoZMv4PaNZ-6Mxw8=&year=sy4rAQA=&gender=t&abs=f&color=f otettu 4.2.2015

Rantala J. (2014). Analyysi vuonna 1999 eläkkeelle jääneiden ekvivalenttirahatulosta vuosina 1997–2008. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 79: 2, 125–139. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116054/rantala.pdf?sequence=2

Arppe A. (2016). https://blogs.helsinki.fi/abcarppe/2016/02/05/andra-lektionen/ viitattu 5.2.2015

Myllys J. (2016). https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/2016/01/31/2-kurssikerta-syventymista-teemakarttojen-maailmaan/ viitattu 5.2.2016

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *