Karavaani ry:n säännöt

Yhdistyksen nimi on Karavaani ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Helsingin yliopistossa Aasian, Afrikan ja Lähi-idän kieliä ja kulttuureita opiskelevien yhdyssiteenä ja etujärjestönä sekä pyrkiä edistämään näiden tieteenalojen tuntemusta, tutkimusta ja opiskelua.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee jäsenistön keskuudessa sekä sen ulkopuolella yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää valistustyötä, järjestää keskustelutilaisuuksia, kokouksia ja juhlia sekä harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
Yhdistyksen jäseniä voivat olla ne Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet, jotka ovat kiinnostuneet Aasian, Afrikan ja Lähi-idän kulttuureista ja kielistä. Yhdistyksen jäseneksi liitytään hallituksen hyväksynnällä. Hallitus voi hyväksyä jäseniksi myös Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan kuulumattomia henkilöitä harkintansa mukaan, kuitenkin niin, että yli puolet yhdistyksen jäsenistä kuuluu Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan.
Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus.

Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous maaliskuun ja syyskokous syksyllä marraskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää taikka vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten pyytää. Tällöin yhdistyksen kokous on pidettävä viimeistään kolmen viikon kuluessa pyynnön jättämisestä. Yhdistyksen kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. Kokouskutsu on julkaistava yhdistyksen sähköpostilistalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Päätökset tehdään vaaleja lukuun ottamatta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli säännöissä ei toisin määrätä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa, mikäli valittavia on enemmän kuin yksi. Mikäli valittavia on yksi, tulee se ehdokas valituksi, jonka hyväksi useimmat äänet on annettu.

Varsinaisessa kevätkokouksessa

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
  • todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • vahvistetaan kokouksen työjärjestys
  • käsitellään yhdistyksen toimintakertomus
  • käsitellään yhdistyksen tilinpäätös
  • päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut, hallituksen esittämät asiat.

Varsinaisessa syyskokouksessa

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
  • todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • vahvistetaan kokouksen työjärjestys
  • käsitellään seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma
  • päätetään jäsenmaksun suuruus
  • käsitellään seuraavan toimikauden talousarvio
  • valitaan hallituksen muut jäsenet
  • valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut, hallituksen esittämät asiat.

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat syyskokouksessa valitut hallituksen puheenjohtaja ja 5-8 hallituksen jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muusta hallituksesta on läsnä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Kokouskutsu on puheenjohtajan toimesta annettava vähintään yhtä vuorokautta aikaisemmin suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille. Hallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Puheenjohtajan ollessa estynyt, kutsuu kokouksen koolle varapuheenjohtaja.

Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä kalenterivuoden ensimmäisen kuukauden aikana.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja voi joko määräajaksi tai erityistä tehtävää varten asettaa avukseen toimikuntia.

Hallituksen tehtävänä on

  • johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti
  • valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua kokoukset koolle
  • valita yhdistyksen sihteeri ja taloudenhoitaja sekä muut mahdolliset virkailijat. Yhdistyksen sihteeri toimii myös hallituksen sihteerinä.
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä ja taloudenhoitajalla. Nimenkirjoitusoikeudellisista tulee osallistua vähintään kaksi yhdistyksen nimenkirjoitukseen. Taloudenhoitajalla on kuitenkin oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi yksin juoksevissa asioissa.
10§ Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettu toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.
11§ Mikäli jäsen ei täytä sääntöjen määräämiä velvollisuuksiaan tai toimii yhdistystä tai sen tarkoitusperiä vahingoittavalla tavalla, hänet voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä, joka vähintään 2/3 läsnäolevista jäsenistä kannattaa.
12§ Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä kokouksessa, jolloin ehdotusten kummassakin kokouksessa on saavutettava 3/4 äänten enemmistö annetuista äänistä käydäkseen kokouksen päätöksestä.
13§ Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi, luovutetaan yhdistyksen varat Suomen Itämainen Seura ry:lle, rek no 8360.
14§ Mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä, yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.

Sääntöjä muutettu 19.11.2009
(19.11.2010 korjaukset yhdistysrekisterin vaatimuksesta sääntömuutoksiin: §2, §4 ja §6.) ja 12.9.2017

Leave a Reply