UUSI VUOSI, UUDET KUJEET
Vuoden 2022 opinnot ja 3. periodi alkoivat jouhevasti, kun saimme viikkoa kohden yhden lähiopetuspäivän. Koronatilanne on huonontunut, mutta siitä huolimatta on mukavaa, että viikossa on yksikin päivä, jolloin näkee varmasti muita ihmisiä yliopistolla. Lähiluento ja kampukselle meneminen luovat arkeen hieman rytmiä!
Kolmannessa periodissa on kaksi menetelmäkurssia; maantieteen menetelmät ja geoinformatiikan menetelmät. Geoinformatiikan menetelmät -kurssilta odotan geoinformatiikan ohjelmien parissa toimimiseen totuttelua, ja kurssilla käytettävän QGIS-ohjelman käyttämisen oppimista. QGISsiä käytettiin jo syksyllä yhdellä kurssilla, mutta se oli etäopetuksena, enkä muista oppineeni ohjelman käyttöä mitenkään täydellisesti.
Ensimmäisellä kurssikerralla latasimme sopivat QGIS-version koneelle ja aloittelimme palauttelemalla mieleen johdatuskurssilta opittuja käsitteitä paikkatiedosta ja geoinformatiikasta. Harjoittelimme myös QGISsin käyttämistä HELCOM-maiden typpipäästöistä kertovalla kartalla. Muokkasimme kuvaa ja suoritimme peruskomentoja. Mieleen jäi päällimmäisenä se, kuinka paljon yhden kurssikerran aikana ehdittiin käydä ohjelman komentoja! Myös ohjeet olivat todella selkeät ja niiden avulla oli helppo päästä takaisin mukaan, vaikka olisikin tipahtanut kyydistä. Näin ajatteli myös Pilvi Toijonen, joka kurssiblogissaankin sanoo kartan tekemisen olevan yllättävän helppoa hyvillä ohjeilla.
HELCOM ja typpipäästöt, ajatuksia
Kuvassa 1 on esitettynä HELCOM-maiden typpipäästöjen osuudet Itämereen päätyvästä typestä. HELCOM on järjestö, jonka jäsenet ovat allekirjoittaneet yhteisen sopimuksen Itämeren merielämän suojelemiseksi. Kuten Senja Mäkiaho kirjoittaa blogissaan, karttakuva visualisoi hyvin kunkin typpipäästön lähdemaan osallisuutta. Mäkiaho kirjoittaa oivallisesti myös, ettei kartasta ole erotettu jokia, jotka myös tuovat typpeä Itämereen.
Kartasta ei myöskään käy ilmi, onko typpipäästöt kultakin maalta koko maan alalta, vai ovatko päästöjen lähteet pistemäisiä ja lähempänä rannikkoa. Esimerkiksi Puola on suuri maa, ja myös sen typpipäästöt ovat HELCOM-maista suurimmat, kuten kartasta näkee, mutta johtuvatko Puolan suuret päästömäärät pelkästään maan koosta, vai onko Puolalla Itämeren rannalla joitakin merkittäviä pistemäisiä typpilähteitä? Kartta ei kerro tätä.
Samaistun suuresti Heta Suutarin blogikirjoituksen loppusanoihin ensimmäisen viikon hyvästä pohjustuksesta kurssille. Olen Suutarin tavoin motivoitunut oppimaan käyttämään paikkatieto-ohjelmia. Kaiken kaikkiaan ensimmäiseltä kurssikerralta jäi hyvä maku suuhun, ja mielestäni tällainen oppimispäiväkirja-tyyppinen ratkaisu kurssin toteutuksena on mielenkiintoinen. Koen tämän jo nyt hieman työlääksi, mutta toisaalta mielestäni kirjoittaminen on aina hyödyllistä, eikä kirjoittamaan oikein opi muuten kuin kirjoittamalla.
EDIT: Viidennen kurssikerran jälkeen tähän palattuani totean, että koin tuolloin ensimmäisellä kurssikerralla HELCOM-kartan tekemisen aivan liian vaikeaksi. En myöskään saanut oikein aikaiseksi sen tekemistä, ja nyt kun sen sain tehtyä tasan kuukautta myöhemmin, tuntui kuin olisi taas oppinut jotain uutta. Bufferivyöhykkeiden luomisen harjoittelun jälkeen oli mukava harjoitella taas attribuuttitaulukon muokkaamista! Jaa, jäi siitä kartasta näköjään pois Euroopan muut maat. No, ei se ainakaan omaan silmään näytä noinkaan liian pahalta 🙂 Muut maathan saa helposti näkyviin lisäämällä uuden ‘administrative boundaries’- layerin näkyviin HELCOM-maiden alle.
Kertauksen iloksi sain viiiimeinkin tehtyä kurssikerran toisen harjoituksen Suomen kunnista. Kuvassa 2 on esitetty ruotsinkielisten suhteellinen osuus väestöstä vuonna 2015. Näillä tiedoilla tämän kartan tekemiseen ei mennyt juurikaan aikaa, vaikeinta oli löytää asetus, jolla layoutin saa käännettyä vaakatasosta pystyyn.
Lähteet:
Mäkiaho, S. (2022), Senjan seikkailut GIS maailmassa: Ensimmäinen GISotku, https://blogs.helsinki.fi/senjamak/2022/01/24/ensimmainen-gisotku/ (luettu 25.1.2022)
Suutari, H. (2022), Heta VS GIS: 1. viikko: tutustuminen, https://blogs.helsinki.fi/suutarih/2022/01/21/1-viikko-tutustuminen/ (luettu 25.1.2022)
Toijonen, P. (2022), Pilvin GIS-blogi: 1. kurssikerta: QGIS tutuksi, https://blogs.helsinki.fi/pilvitoi/2022/01/24/ensimmainen-kurssikerta/ (luettu 22.3.2022)