Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa

Ruutuja, rastereja ja vektoreja

Tallennuksen vaikeuksien seurauksena olen todennut, että kurssilla käytävät asiat ymmärtää parhaiten, kun ne tekee uudestaan itsekseen. Tällä kertaa tein tietoisen päätöksen tallennuksen suhteen ja leikin kotikoneella QGIS:ssillä. Eri toiminnot ovat itsessään selkeitä, mutta aina ei muista, mistä löytyy mikäkin komento ja mitä komentoa käytettiin missäkin tilanteessa. Kun oikea komento löytyy, sen käyttö on melko ymmärrettävää.

Tällä viikolla tutustuttiin ruutukarttojen tekemiseen ja esittämiseen. Aineistona käytettiin pääkaupunkiseudun väestötietokantaa vuodelta 2015. Ensimmäisessä harjoituksessa luotiin ruudukko aineistoon PKS-alueiden kuntien päälle. Ruudukon tekeminen oli yllättävän helppoa draw on canvas -komennolla. Aluksi ajattelin, että ruudukon piirtäminen itse olisi vaikeaa, mutta se olikin todella yksinkertaista.

Kuvissa 1, 2 ja 3 on esitetty ruotsinkielisten osuuksia pääkaupunkiseudulla. Kuvien ruudukon yhden ruudun koko on yksi neliökilometri, ja ruutuja on ainoastaan alueilla, joilla on asukkaita.. Punaisella näkyy alueet, joilla on eniten ruotsinkielisiä ja sinisillä vähiten. Kartan tekeminen oli melko helppoa, ja vertailun ja mielenkiinnon vuoksi tein 3 erilaista tulkintaa ruotsinkielisistä pääkaupunkiseudulla.

Kuva 1. Ruotsinkielisten lukumäärä neliökilometrin alueella pääkaupunkiseudulla. Punaisella alueella on eniten ruotsinkielisiä ja sinisellä vähiten tai ei yhtään. Suurin ruotsinkielisten keskittymä on Helsingin keskustan alueella. QGIS.

Kuvassa 1 on esitetty ruotsinkielisten absoluuttinen lukumäärä, eli ruotsinkielisten laskettu lukumäärä ruudun alueella. On hyvä huomioida luokkien pienet koot: vertailun vuoksi vuonna 2015 Helsingissä oli 620 715 asukasta (Mäki & Vuori). Vaikka kuvaa 1 tarkasteltaessa ruotsinkielisten osuus siis näyttää suurelta joillain alueilla, saattaa ruotsinkielisten osuus olla hyvinkin pieni.

 

Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus alueen väestöstä pääkaupunkiseudun alueella. QGIS.

Kuvassa 2 on esitetty ruotsinkielisten osuus prosentteina kunkin ruudun alueen väestöstä. Ensimmäisen kuvan tekemisen jälkeen piti ihan hieraista silmiä, että voiko kuva 2 pitää todella paikkaansa. Hetken pohdinnan jälkeen mietin mm. mittakaavaa, pk-seudun asukaslukua ja kuvien luokkien kokoja. Yhden ruudun koko on 1 neliökilometri, joten jos lähialueella asuu useampi ruotsinkielinen, nousee yksi alue nopeasti muiden ylitse. Myös pk-seudun suuri väkiluku ja väestöntiheyden pieneneminen rajoja kohti mentäessä näkyvät, kun tarkastellaan prosenttiosuuksia. Luonnollisesti alueilla, joilla asuu enemmän ihmisiä on myös enemmän ruotsinkielisiä (kuva 1), mutta se ei tarkoita, että ruotsinkielisten osuus kasvaisi. Päinvastoin, alueilla joilla on pieni väestöntiheys korostuu ruotsinkielisten osuus.

En heti myöskään tajunnut, että pienin luokka ei ole 0%. Kuvien 1 ja 2 välillä jäi häiritsemään kuitenkin pienin ja suurin luokka. Attribuuttitaulun  mukaan on ruutuja, joilla ei ole yhtään ruotsinkielistä tai toisaalta on pelkästään ruotsinkielisiä asukkaita.

 

Kuva 3. Ruotsinkielisten osuus (%) pääkaupunkiseudun alueella siten, että on huomioitu alueet, joilla ruotsinkielisiä on 0% tai 100%. QGIS.

Kuvassa 3 olen siis hieman leikkinyt luokkien kanssa ja erotellut erikseen alueet, joilla ei ole yhtäkään ruotsinkielistä tai toisaalta on pelkästään ruotsinkielisiä. Tästä syystä myös luokkia on kuvien 1 ja 2 kartoista poiketen seitsemän viiden sijaan. Kuvan 3 kaltainen tulkinta korostaa ainakin minulle sitä, kuinka suurimmalla osalla pääkaupunkiseudun ruudukolla asutetusta alueesta asuu ainakin 1 ruotsinkielinen. Eri luokkien lisääntyminen keskusalueesta pois mentäessä selittyy sillä, että väestöntiheys pienenee ja näin kokonaisväkiluku vähenee.

Karttojen luettavuudesta: olen samaa mieltä Elida Peuhun kanssa siitä, että karttaa on vaikea tulkita, kun maan muodot jäävät ruudukon alle. Peuhu lisäsi omaan karttaansa pääkaupunkiseudun pienalueet, jotka ainakin minusta selkeyttivät karttaa! QGIS:n “spectral” color ramp ei välttämättä ole paras sen puna-vihreyden vuoksi. Jeanette Hatanpää valitsi minusta omassa kartassaan tosi sopivat värit. Kuvassa 1 on myös käytetty eri pohjaa kuin kuvissa 2 ja 3, joten mm. värit eroavat hieman. Mittakaava on kuitenkin sama.

Ruututeemakartta voi olla hyvin havainnollistava ja mielenkiintoinen. Kolmen hyvin erilaisen kuvan tuottamisen ja kokeilun jälkeen voin kuitenkin todeta, että jos ruututeemakarttaa halutaan käyttää, kannattaa siinä käytetyt esitystyylit miettiä tosi tarkkaan halutun teeman mukaan. Esimerkiksi ruotsinkielisten suhteen voisi miettiä mm. halutaanko esittää pelkästään ruotsinkielisten määriä, verrata niitä johonkin ja miettiä ruotsinkielisten sijoittumista alueellisesti. Milla Sigg myös huomauttaa hyvin tunnillakin esille tulleen pointin: draw on canvas -komennolla kaikkien ruudukosta tuli hieman erilainen, joten eri ruudukoille tehtyjä teemakarttoja ei voi vertailla keskenään.

Perinteiseen koropleettikarttaan verrattuna ruututeemakartan hyöty/haitta voi olla se, että ruututeemakartalla on mahdollista vertailla samankokoisia alueita keskenään symmetrisesti. Tämä voi johtaa ikäviin yleistyksiin ja väärinkäsityksiin. Nea Tiainen kirjoittaa blogissaan osuvasti: “Ruututeemakartta halkoo väkivaltaisesti alueen nätteihin ruutuihin ottamatta huomioon asuinalueiden sijaintia tai asutusten keskittymiä. Se vääristää ja pelkistää mielestäni liikaa aineistoa, kun yksittäinen asuinalue voi pahimmassa tapauksessa jakautua 4 eri osaan.”  Erittäin osuva havainto! Valitusta teemasta riippuen väitän kuitenkin, että symmetrisyys voi olla joissain tilanteissa myös etu.

 

Pornaisten kunta, valmistelua ensi kerralle

Kurssikerran lopuksi valmistelimme hieman ensi kerran aineistoa. Tähän kuului Pornaisten ydinalueen rajaaminen sekä tärkeimpien teiden ja asuinrakennusten digitoiminen. Monelle tuli varmasti tässä kohdassa pienet flashbackit Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssille. QGIS:n digitoimisominaisuudet eivät tosin ole yhtä hyvät kuin CorelDraw:n, ja sen huomasi. Onneksi digitoitavia kohteita ei ollut kovin paljoa, mutta kyllä se klikkailujen ääni raikasi tietokoneluokassa!

Kuvassa 4 on valmis tuotettu aineisto ensi kertaa varten. Toivottavasti opin lopulta tallentamaan QGIS:n projektit oikein, mutta onneksi kuva 4 ei ole liian työläs tehdä uudelleen tarvittaessa. Tiedoston tallentaminen ahdistaa myös Kerttu Mäckiliniä, kuten hän blogissaan kirjoittaa.

Kuva 4. Pornaisten alue rajattuna ja tärkeimmät tiet sekä asuinrakennukset digitoituna. QGIS

 

Lähteet

Hatanpää, J. (2022), Fiilis on GIS: Lasermiekkailua ja laserkeilausta, https://blogs.helsinki.fi/hatanjea/2022/02/08/lasermiekkailua-ja-laserkeilausta/ (luettu 9.2.2022)

Mäcklin, K. (2022), Gis ja Kerttu: Viikko 4 – ruutuja ja rastereita, https://blogs.helsinki.fi/kmacklin/2022/02/15/viikko-4-ruutuja-ja-rastereita/ (luettu 22.3.2022)

Mäki, N. & Vuori, P. (2016), HELSINGIN VÄESTÖ VUODENVAIHTEESSA 2015/2016 JA VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2015, Helsingin kaupungin tietokanta https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_06_28_Tilastoja_23_Maki_Vuori.pdf (luettu 9.2.2022)

Peuhu, E. (2022), Geoinformatiikan menetelmät: Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja, https://blogs.helsinki.fi/elida/?p=176 (luettu 9.2.2022)

Sigg, M. (2022), Matkalla geoinformatiikan osaajaksi: Piste- ja ruutuaineistoja sekä kartan digitointia, https://blogs.helsinki.fi/milsigg/2022/02/09/piste-ja-ruutuaineistot-kurssikerta-4/ (luettu 9.2.2022)

Tiainen, N. (2022), Melkein GIS-guru siis itsekkin: Viikko 4. Ruutuja ja PTSD oireita, https://blogs.helsinki.fi/tiainea/2022/02/09/viikko-4-ruutuja-ja-ptsd-oireita/ (luettu 9.2.2022)

3 thoughts on “Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *