Viikko 6: Pilkkuja, interpolointia, poissaoloja ja hasardeja

Itsenäistä opiskelua tällä kertaa

Toiseksi viimeinen kurssikerta alkaa heikosti, kun selviää, etten pääse tällä kurssikerralla kampukselle. Tällä kertaa kävi nyt niin, että kurssikerran asiat jäävät itsenäisesti opiskeltaviksi. No, ei siinä sitte.

Onneksi viime vuoden zoom-videotallenteet auttavat selventämään word-ohjetta tehokkaasti, eikä aihe vaikuta ainakaan ylitsepääsemättömän vaikealta. Myös muiden kurssilaisten blogit johdattavat hyvin kurssikerran aiheisiin. Esimerkiksi Saara Aaltosen, Tuomas Hartikaisen ja Elida Peuhun blogit antoivat minulle hyvän kuvan kurssikerran ulkoilutehtävästä, jossa kerättiin aineistoa Kumpulan ympäristöstä mm. viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyen. Kunkin blogeissa oli myös hienosti havainnollistavia kuvia heidän tuotoksistaan. Aineiston keruussa käytettiin Epicollect5-sovellusta, jonka käyttöön tutustun itse myöhemmin! Kiitos muille kurssilaisille hienoista blogeista tältä kurssikerralta, poissaolijakin pääsi hyvin kärryille! 😀

hasardit

Kurssin itsenäistehtävänä oli luoda kolme erilaista karttaa liittyen hasardeihin. Tavoitteena oli, että niitä voisi käyttää opettajana tuntiopetuksessa. Halusin kokeilla erilaisia tietokantoja ja aineistoja, joten kokeilin viedä QGIS:iin aineistot niin tulivuorista, maanjäristyksistä kuin meteoriiteista. Maanjäristykset ja meteoriitit sain kartalle näkymään melko vaivatta, mutta hankaluuksia aiheutti tulivuoriaineiston tiedostotyyppi, .tsv. Lopulta sain tiedoston muunnetuksi .csv -tyyppiseksi käyttämällä ilmaista muuntajaa. Varmasti sen olisi voinut tehdä itsekin, mutta tässä tilanteessa ilmainen muunnin internetissä toimi loistavasti! Haasteista oli myös saada oikea karttaprojektio toimimaan kartalla, mutta senkin sain selvitettyä pienen klikkailun jälkeen.

Käytin tässä tehtävässä seuraavanlaisia aineistoja: tulivuoret ovat vuoden 1964 jälkeen räjähtäneitä, meteoriittitietokannassa ovat kaikki tunnetut meteoriitit ja maanjäristykset ovat vuoden 1964 jälkeen tapahtuneita yli 6 richterin suuruisia. Meteoriittitietokanta oli niin suuri (yli 45 tuhatta riviä), siinä oli muutamia inhimillisiä kesätyöläisen virheitä (tuorein meteoriitti oli pudonnut vuonna 2101), ja lisäksi osa meteoriiteista oli pudonnut tuntemattomana vuonna ja massa oli tuntematon/0, että päätin keskittyä enemmän maanjäristyksiin ja tulivuoriin, joissa on niissäkin jo paljon kuvattavaa.

Maanjäristyksiä

Seuraava haaste tuli, kun halusin lisätä kartalle litosfäärilaattojen rajat. Etsin ainakin puolisen tuntia eri lähteistä litosfäärilaattojen rajoja sopivassa tiedostomuodossa, mutta en kyllä löytänyt sellaista mistään! Muut kurssilaiset olivat kyllä löytäneet, esim. Roosa Kotilainen oli omassa blogissaan laittanut siististi litosfäärilaattojen rajat yhteen tulivuorten kanssa. En löytänyt sopivaa tiedostoa edes hänen mainitsemaltaan Natural Earth -sivustolta. Olenko vähän tyhmä.

Halusin kokeilla, miltä interpolointi näyttäisi maanjäristysten kanssa. Koko maapallon sijaan päätin jättää interpoloinnin ulkopuolelle Pohjois- ja Etelä-Amerikan ihan siitä syystä, että algoritmi suorittamisessa kesti todella kauan (ilman Amerikkojakin tässä meni melkein 15 minuuttia).  Litosfäärilaattojen sijaan sain ladatuksi Natural Earth -sivustolta valtioiden rajat, jotka auttavat paljon tuloksen analysointia.

Kuvan 1 kartta on hyvinkin kokeellinen. Tutkin yli kuuden magnitudin maanjäristyksiä aikaväliltä 1964-2022. Katselin muiden kurssilaisten tekemiä karttoja ja halusin kokeilla, miltä interpolointi näyttäisi tässä yhteydessä. Tuotos on mielenkiintoinen. En käyttäisi tätä karttaa opetustilanteessa kuin ehkä korkeintaan havainnollistamaan maanjäristysten järjestyneisyyttä litosfäärilaattojen mukaan. Siinäkin tilanteessa lisäisin todellakin litosfäärilaattojen rajat näkymään kartalla. Itseäni häiritsee se, että suurin osa kartasta on samaa vihreää kuin interpoloinnin toinen luokka. Jos osaisin, vaihtaisin sen ehdottomasti hieman eriväriseksi. Aaltosen tekemä kartta näyttää paljon siistimmältä, ja tässä helpottaa luultavasti pienempi aineisto (hän on ottanut aikaväliksi yhden viikon). Pidänkin Aaltosen kartoista paljon enemmän kuin omistani, sillä hänen karttansa ovat selkeämpiä!

Kuuden magnitudin maanjäristyksiä on myös enemmän kuin yli seitsemän, joten tämännäköisenä kartta korostaa juurikin kuuden magnitudin maanjäristysalueita! Mielenkiintoista, mitä kaikkea värien valitseminen tekee.

Kuva 1. Euroopan, Aasian ja Afrikan alueella tapahtuneiden maanjäristysten magnitudit interpoloituna vuosien 1964-2022 väliltä. Maanjäristysdata USGS.

Kuvassa 2 tein kokeellisen version lisäksi hieman perinteisemmän kartan yli 6 magnitudin maanjäristyksistä koko maapallolla. Eri magnitudiluokat on myös esitetty erivärisinä, mikä helpottaa kuvan katsomista. Selkeyden lisäämiseksi lisäsin myös valtioiden rajat. Tällaista karttaa voisi käyttää opetustilanteessa esimerkiksi peruskoululaisen johdatuksessa litosfääriin ja laattatektoniikkateoriaan. Jos löytäisin, lisäisin tietysti varsinaiset litosfäärilaattojen rajat myös tähänkin karttaan. Tällainen kartta toimisi myös ihmismaantieteen puolella peruskoulussa ja lukiossa. Kartan yhteydessä voisi käydä esimerkiksi pahimpien maanjäristysalueiden taloutta ja hyvinvointia.

Kuva 2. Maapallon yli kuuden magnitudin maanjäristyksen vuosien 1964-2022 välillä. Data USGS.

Kuvaa 2 vastaavaa karttaa on käytetty esimerkiksi brittiläisen koulun kotitehtävässä liittyen laattatektoniikkaan. Tämän linkin takaa löytyy kyseinen kotitehtävä, jossa on esim. kuvan 3 kartta. Nopealla haulla internetistä löytyy todella suuri määrä vastaavanlaisia kuvia.

Kuva 3. Maanjäristyksiä ja tulivuoria. Kuvakaappaus brittiläiskoulun kahdeksasluokkalaisten kotitehtävästä. Lähde https://www.magnusacademy.co.uk/wp-content/uploads/2020/05/Year-8-Plate-tectonics.pdf
Tulivuoria

Maanjäristysten lisäksi tein todella perustasoisen kartan tulivuorista. Mielenkiinnosta valitsin kuvassa 4 vuosien 1964-2022 välillä aktiiviset tulivuoret, jotka ovat veden alla tai yli 5 kilometriä korkeita. Yhteensä kohteita on 48. Pelkän tulivuoriaineiston käyttämisestä ei saa paljoa irti kartan teossa, muuten kuin se suhteen mitä haluaa kartallaan esittää. Tulivuorien kuvaaminen sopisi tosi hyvin yhdistettynä muihin aineistoihin.

Kuva 4. Maapallon vuosien 1964-2022 välillä olleet aktiiviset tulivuoret, jotka ovat vedenpinnan alapuolella tai ovat yli 5 kilometriä korkeita. Lähde National Central for Environmental Information (NCEI).
Jälkipyykki

Mitä tämän blogipostauksen tekemisestä jäi käteen? Päällimmäisenä se, että pidän muiden kurssilaisten kartoista enemmän kuin omistani. Haastavimmalta tuntuu näiden hasardikarttojen tekemisessä se, että löytää oikeanlaisia aineistoja ja keksii sopivan teeman, josta kartan tekee. Yritin etsiä muutamia erilaisia aineistoja, mutta en loppujen lopuksi oikeastaan löytänyt kovin hyviä. Koen, että osaan tehdä ihan toimivia karttoja, mutta en oikein löydä motivaatiota tekemään niitä sellaisista aiheista, jotka vaativat enemmän aineistojen etsimistä. Toivottavasti ensi viikolla löytäisin hieman enemmän motivaatiota.

Vähän myös sellainen fiilis, että nämä blogipostaukset poukkoilevat sinne tänne, eikä tekstissä oikein ole selkeää rakennetta. Tuntuu myös, että “kulissien taakse” jää paljon sellaista, mitä en osaa kirjoittaa. Käytän eri tehtäviin aika paljon aikaa, mutta en oikein osaa sanoittaa tekemääni.

Ensi viikkoon, viimosta viedään!

 

Lähteet:

Aaltonen, S. (2022), Saara goes GIS: KK6: Pistetietoa ja interpolointia, https://blogs.helsinki.fi/aaltosaa/2022/02/25/kk6-pistetietoa-ja-interpolointia/ (luettu 26.2.2022)

Hartikainen, T. (2022), Maa-gis-ta menoa: 6. Kurssikerta, https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/2022/02/22/6-kurssikerta/ (luettu 26.2.2022)

Kotilainen, R. (2022), Roosan blogi: Viikko 6: Ulkoilua ja hasardeja, https://blogs.helsinki.fi/rokoro/2022/02/24/viikko-6-ulkoilua-ja-hasardeja/ (luettu 26.2.2022)

Peuhu, E. (2022), Geoinformatiikan menetelmät: Ulkoilua ja katastrofeja, https://blogs.helsinki.fi/elida/?p=223 (luettu 26.2.2022)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *