Neljä karttapalvelua opetuskäyttöön

Geomedian opetukseen yläkouluissa ja lukioissa on tarjolla useampikin karttapalvelu, joilla on mahdollista toteuttaa monenlaisia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Mutta mikä palvelu soveltuu omaan opetustyyliin parhaiten? Tässä kirjoituksessa vertailemme neljää kouluissa yleisesti käytössä olevaa karttapalvelua: Paikkatietoikkunaa, ArcGIS Onlinea, Google Mapsia ja QGIS-palvelua.

Näiden karttapalveluiden käytöstä on tehty video-oppaita, jotka löytyvät Kartta.nyt -palvelun Youtube-kanavalta palveluiden nimillä olevilta soittolistoilta.

Ohjeita Paikkatietoikkunan ja QGis-palvelun käyttöön on koottu Geopisteen verkkosivuille. ArcGIS Onlineen liittyviä harjoituksia on GIS for Schools -sivustolla.

 

Paikkatietoikkuna

Maanmittauslaitoksen maksuton selainpohjainen karttapalvelu. Palvelun peruskäyttö ei vaadi kirjautumista. Erikoistoiminnot, kuten karttojen julkaisu muilla verkkosivuilla, edellyttää kuitenkin kirjautumista. 

Paikkatietoikkunan aloitusnäkymä.

+ Paikkatietoikkunassa on käytössä valtava määrä suomalaisia paikkatietoaineistoja.

+ Palvelussa voi katsella eri organisaatioiden tuottamia paikkatietoja, esimerkiksi Tilastokeskuksen väestötietoja alueittain tai Suomen ympäristökeskuksen maanpeiteaineistoja.

+ Teemakarttoja voi tehdä itse ja omia karttoja voi julkiasta muilla sivuilla.

+ Myös koordinaattimuunnokset onnistuvat.

– Opiskelijoiden yhteisten karttaesitysten tekeminen ei onnistu.

– Analyysityökalua ei enää tueta.

 

ArcGIS Online

Monipuolinen kaupallinen kouluille maksuton selainpohjainen paikkatieto-ohjelmisto karttojen ja sovellusten tekemiseen sekä tiedon analysointiin ja visualisointiin. Käyttöön tarvitaan koulukohtainen ArcGIS-tili, jossa on käyttöoikeus opettajille ja oppilaille. ​Koulukohtainen pääkäyttäjä hallinnoi kaikkien koulun käyttäjien käyttäjätunnuksia. Arc GIS Onlinessa on Map viewer -kartankatseluohjelma, jonka perustoimintoja voi käyttää täysin kirjautumatta. 

Map Viewer on Arc GIS Online -palvelun helppokäyttöinen kartankatseluohjelma.

+ Palvelu sisältää kattavan aineistopankin ja suuren määrän sekä paikallisia että globaaleja aineistoja, joita voidaan hyödyntää omien ja yhteisten karttojen sekä sovellusten tekemisessä.

+ Käyttäjät voivat tuoda palveluun myös omia aineistojaan, jotka ovat edelleen muokattavissa ja jaettavissa ohjelman avulla.

+ ArGIS Onlineen liittyy lisäsovelluksia, joita hyödyntämällä saa peruspalvelua hyödynnettyä monipuolisemmin.

+ Erittäin monipuoliset mahdollisuudet karttojen julkaisemiseen verkossa.​

+ Map Viewer on erittäin helppokäyttöinen osa ArcGIS Onlinesta, joka toimii mainiosti ensi askeleen palveluna ArcGIS Onlinen käyttöön. Maps Viewerissä on mahdollista katsella koko palvelun tarjoamia kartta-aineistoja ja mitata matkoja. Map Vieweriin kirjautuessa voi luoda monenlaisia omia karttoja sekä tulostaa ja tallentaa niitä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi karttaesitysten tekemisen projektitöiden liitteeksi. Map Vieweriin voit kirjautua myös Facebook- ja Google-tunnuksilla.

– Arc GIS Onlinen käytön opetteluun kannattaa varata reilusti aikaa.

 

 

Google Maps / Google My Maps

Helposti käyttöönotettava kaupallinen ja maksuton karttapalvelu, joka on ennestään tuttu oppijoille. Google Maps on karttapalvelun julkinen puoli, jonka käyttö ei vaadi kirjautumista. Se on tarkoitettu reittioppaaksi ja paikkojen katseluun. Google My Maps vaatii kirjautumisen Google-tunnuksilla. My Mapsiin voi tallentaa henkilökohtaisia ja valitulle ryhmälle jaettuja karttoja.    

Google My Mapsissa on omien ja jaettujen kartaesitysten laatiminen helppoa. Havaintoja voi jakaa helposti eri karttatasoille.

Google Maps

+ Google Maps tarjoaa katseltavaksi katu- ja satelliittikarttoja sekä mahdollisuuden matkareitin suunnitteluun. Valittavissa myös satelliittinäkymä, maanpinnan muodot -, street view -näkymä ja reaaliaikaisia liikenne- ja COVID-19 -tietoja. Sopii monien arkielämään liittyvien harjoitusten toteuttamiseen.

+ Käyttäjät voivat lisätä piste-, viiva- ja aluekohteita Google Mapsin päälle usealle tasolle. ​

+ Toimii mobiililaitteissa.

+ Karttoja voi jakaa, upottaa toisille verkkosivuille ja tulostaa.

Google My Maps

+ Google My Maps käyttäjät voivat luoda omia ja yhteisiä karttoja henkilökohtaiseen käyttöön ja jaettavaksi.

+ Google Driven käyttäjille tutut jako- ja yhteismuokkausominaisuudet ovat myös MyMaps -karttojen osalta käytössä.

– Taustalle voi valita Googlen oman pohjakartan  tai tuoda uudeksi tasoksi oman tiedoston CSV-, XLSX-,  KML- tai GPX-muodossa.

 

QGIS

QGIS on omalle koneelle ladattava paikkatieto-ohjelmisto, joka sisältää mahdollisuuden tiedon selaamiseen, muokkaamiseen ja analysointiin. Koneelle asennettavana ohjelmana ei tarvitse mitään käyttäjätunnuksia.

QGIS on vapaa avoimen lähdekoodin ohjelmisto.

+ QGISilla voi tehdä paikkatietoanalyyseja ja tuottaa teemakarttoja. Ohjelmistoon ladataan halutut kartta-aineistot. 

+ Parhaimmillaan, kun halutaan piirtämisen lisäksi tehdä analyyseja, ja tehdä aineistoon perustuvia teemakarttoja. Pelkästään karttojen piirtämiseen hieman turhan järeä ohjelmisto.

+ Avoin lähdekoodi, lataaminen ja käyttö maksutonta.

+ Oletuksena ei mitään aineistoa kartan taustalle. Lisäosilla erilaisia taustakarttoja on kuitenkin helppo tuoda ohjelmaan.

​+ Erittäin monipuoliset mahdollisuudet muokata lopulliseen karttanäkymään tulevia elementtejä (mittakaava, selitteet jne.) Tästä on hyötyä etenkin, jos haluaa lopputuloksen kuvatiedostona.

– Karttatasoille on määriteltävä erikseen tallennuskohde, ne eivät tallennut projektin tallentamisen yhteydessä.  Tämä saattaa aiheuttaa alussa sekaannuksia.

– Karttatasoa luotaessa on valittava minkälaisia kohteita sille aikoo piirtää (piste, viiva tai alue). Muita kohdetyyppejä ei voi samalle tasolle luoda. Omien kohteiden piirtämisen työnkulun opetteluun on syytä varata aikaa. 

– Ei kartan julkasemista suoraan verkossa. (Lisäosien avulla mahdollista, mutta huomattavan monimutkaista).

– Yhteisiä karttaesityksiä ei ole mahdollista tuottaa.

 

 

 

 

Huono kartta – hyvä kartta

Virpi Hirvensalo ja Tua Nylén

Tarkoituksella tai tarkoituksetta huonosti toteutetut kartat välittävät lukijalle väärää tietoa tai vääriä mielikuvia siinä missä virheelliset tekstitkin. Niin karttojen tuottaminen kuin lukeminenkin vaativat harjoittelua. Kriittistä näkökulmaa tarvitaan, jotta viesti välittyy oikeana kartan laatijalta lukijalle.

Esimerkkinä huonosti toteutetusta kartasta on Twitterissä vuonna 2019 jaettu karttaesitys Australian tulipaloista. Siinä tulipaloja kuvaavien symbolien koon valinta on epäonnistunut. Lopputuloksena kartta antaa väärän käsityksen tulipalojen laajuudesta – ikään kuin lähes puolet Australian pinta-alasta olisi tulipalojen vallassa! Saat kartan näkyviin napauttamalla Twitterin linkkiä alla.

Tänään kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9. kriittisen geomedialukutaidon tiimimme muistuttaa hyvän kartan elementeistä. Niiden kertaaminen auttaa kartan laatijaa välittämään oikeaa tietoa ja välttämään harhaanjohtavaa karttaviestintää. Karttaelementtien tunteminen helpottaa myös vastaantulevien karttojen kriittistä lukemista.

 

Hyvän kartan elementit.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan yleisemmin siitä, miten nuorten kriittisen lukemisen taitoja tuetaan Critical-hankkeessa, tule maksuttomaan kansainvälisen lukutaitopäivän webinaariin 8.9. klo 14-16 Strategisen tutkimuksen neuvoston verkkosivulla. Samalta sivulta voit käydä myöhemmin katsomassa tallenteen tapahtumasta. 

Kuva hyvän kartan elementeistä: Tua Nylén.