Posts

Posted on

Ekologisesti kestävä hyvinvointi

Oppiaineet, joihin tehtävä liittyy: biologia, eritysesti BI2.1. Ekologian perusteet ja maantiede, erityisesti GE4 Geomedia: karttaesityksen laatiminen, kartanlukutaito ja kartta-aineistoihin tutustuminen.

Paikkatietotaidot:  Yhteisen karttaesityksen laatiminen, pistekohteiden tallentaminen kartalle. Tehtävään soveltuvat karttapalvelut, joihin voi tallentaa omaa tietoa ja jakaa sirtä muille, esimerkiksi PaikkaOppi, ArcGIS Online tai Google My Maps.

Tehtävän tarkoitus: opitaan ekosysteemipalvelukäsite ja hahmotetaan monimuotoisen, puhtaan ja terveellisen ympäristön merkitystä nuoren kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Toimivat ekosysteemit ovat elintärkeitä ihmiskunnan ja jokaisen ihmisen hyvinvoinnille. Ekosysteemien erilaisia hyötyjä ja merkityksiä hyvinvoinnille kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

  1. Tutustu ekosysteemipalveluihin.
  2. Selvitä karttapalvelun avulla omassa kunnassa paikkoja, joiden ekologinen monimuotoisuus (biodiversiteetti) on suurta. Tehtävänäsi on miettiä millaisista kartta-aineistoista on hyötyä tässä tehtävässä.
  3. Mieti, mitkä näistä paikoista tukevat erityisesti sinun omaa jokapäiväistä hyvinvointiasi.
  4. Tallenna pistekohteina paikat yhteiseen karttaesitykseen. Kuvaile kohteeseen lyhyesti, millainen merkitys niillä on fyysisen ja henkisen hyvinvointisi kannalta.
  5. Tarkastelkaa valmista karttaesitystä lopuksi yhdessä.
  6. Voit jatkaa tehtävää ja tarkastella karttaesitystä: A) Miten monimuotoiset, puhtaat ja terveelliset paikat ovat sijoittuneet kaupunkirakenteeseen? B) Ovatko kaikki tiivisti rakennetun ympäristön ulkopuolella vai sekä urbaanilla että löyhemmin rakennetulla alueella? C) Sijaitsevatko paikat kaukana toisistaan vai vierekkäin?

Vaihtoehto 1: Biodiversiteetiltaan monimuotoisten paikkojen sijaan voit selvittää ekosysteemipalveluita koulun lähiympäristössä.

Vaihtoehto 2: Sama tehtävä on mahdollista tehdä myös koko Suomen näkökulmasta. Tällöin on kiinnostava tarkastella valmiista esityksestä, sijaitsevatko monimuotoiset, puhtaat ja terveelliset paikat kauaksi suurista asutuskeskittymistä vai myös niiden lähelle ja keskelle.

Posted on

Kansalaishavaintojen avulla autat ympäristötutkimusta

Suvi Hatunen, Suomen ympäristökeskus SYKE

Oletko jo tutustunut mahdollisuuteen kerätä kansalaishavaintoja omasta lähiympäristöstäsi?

Kansalaishavaintoja voi tehdä kuka tahansa ja havainnointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällaista tiedonkeruutapaa kutsutaan joukkoistamiseksi. Useimmiten havainnot ovat paikkaan sidottuja, eli niissä hyödynnetään paikkatietoja. Paikan lisäksi havainnossa kuvataan havaittavan ilmiön ominaisuuksia.

Koska kansalaishavaintopalvelut ja –sovellukset ovat valmiina verkkosivuilla tai mobiiliapplikaatioina, on niiden käyttöönotto helppoa. Käyttäjän ei siis tarvitse osata itse luoda paikkatietoaineistoa tai miettiä mitä tietoja pitäisi kerätä.

Havaintoja tekemällä kuka hyvänsä – vaikka kokonainen koululuokka – voi osallistua ympäristön seurantaan liittyvään tutkimukseen.

Kansalaishavaintoja käytetään mm. täydentämään viranomaisten mittauksia tai varmentamaan mallien laskelmia. Pitkäaikaisesta seurannasta on hyötyä, kun halutaan tarkastella vaikka järven rehevöitymistä tai kunnostustöiden vaikutusta.

Koululuokka voi osallistua helposti ympäristön seurantaan liittyvään tutkimukseen tekemällä kansalaishavaintoja.

Kansalaishavaintojen laatua voidaan tarkastella esimerkiksi vertaamalla saman alueen havaintoja toisiinsa, viranomaisten mittauksiin tai muutoin kerättyyn tietoon. Näin muista havainnoista selkeästi poikkeavat havainnot löytyvät havaintojoukosta ja ne saadaan tarvittaessa eliminoitua.

Kansalaishavainnot.fi –sivustolta löytyy listattuna kansalaishavaintokyselyjä ja –kampanjoita eri tutkimuslaitoksilta ja kansalaisjärjestöiltä Suomessa. Näin kevättalvella ajankohtainen on SYKEn ja Luonto-Liiton järjestämä Talviseuranta-kampanja, jossa voi ilmoittaa havaintojaan lumi- ja jäätilanteesta sekä talvisista eläin- ja lintulajeista.

Lista kansalaishavaintokyselyistä ja –kampanjoista löytyy osoitteesta Kansalaishavainnot.fi.

Lumien ja jäiden sulettua voi havainnoida vaikka levätilannetta tai vieraslajeja. Rantojen roskaisuutta taas voi havainnoida ympäri vuoden. Erityisesti vesillä ja rannoilla liikkujien kannattaa tutustua Järvi-meriwikin Havaintolähettiin, jolla voi ilmoittaa em. levä- ja roskahavaintojen lisäksi useita muitakin vesiin liittyviä havaintoja.

Ota siis rohkeasti puhelin taskuun ja lähde luontoon liikkumaan, havaintojasi kaivataan!

 

SYKEn kansalaishavaintoasiantuntijoiden tukiosoite (havaitsijoille): havaitsemaan [at] ymparisto.fi

Posted on

Post it

Biologian ja maantieteen opettaja Maria Pirinen, Vihdin lukio

Olen antanut BI2-kurssilla ensimmäiseksi pohdintatehtäväksi kirjoittaa post it-lappuun lapsesi tulevaisuuden utopia/dystopiaviestin sinulle, vanhemmalle. Lapsesi on ihmetellyt koulumatkallaan jotain ja liimannut lapun jääkaapin oveen odottamaan kotiinpaluutasi.

Opiskelija jää tunnin loputtua luokan perälle pakkaamaan hitaasti reppuaan – se on usein merkki siitä, että haluaa jäädä open kanssa juttelemaan.

Kuule ope, ei mulla ole iloja on vain murheita tulevaisuudesta ja ne ei mahdu noin pienelle lapulle. Paitsi, että on tää kaikki, niin se vasta ahdistaa, kun me ollaan ne, jotka joutuu siivoamaan tämän kaiken pois.

Riittämättömyyden tunne iskee opeenkin: pitää tehdä vielä enemmän, pitää helpottaa tätä ahdistusta.

Maantieteen Geomedia-kurssilla teimme keväällä 2018 osallistumis- ja vaikuttamisprojektin yhdessä Vihdin kunnan kanssa. Tähän samaan saumaan osui ArcGisOnlinen pilotointitprojekti, johon innolla tartuin, joten paikkatiedon visualisointi oli ihan kuuminta hottia.

Teimme karttaesityksen joukkoliikenteen palvelulupauksesta kunnanhallitukselle, uuden asuinalueen palveluesittelyn ja tutkimme Nummelan vaaranpaikkoja ja viihtyisyyttä. Opiskelijat tykkäsivät, kunnan päättäjät tykkäsivät ja opekin oli tyytyväinen.

Tapasimme kuntatiimimme kanssa tammikuussa 2019 aloittaaksemme uuden projektin. Aiheeksi valikoitui nopeasti nuorten ilmastoahdistuksen vähentäminen.

Open ilmasto-opas tarjosi miltei valmiin konseptin pyöräilyvaikuttamisesta.

  • Miksi nuoret pyöräilevät niin vähän?
  • Voisimmeko lisätä pyöräilyä kouluun?
  • Kuinka paljon päästöt vähenisivät, jos autoliikenne vähenisi?
  • Mitä päättäjät tekisivät kuullessaan nuorten mielipiteet?
  • Saisimmeko aikaan päätöksiä #fridaysforfuture-hengessä?

Vihdin lukio sijaitsee Nummelanharjulla Hanko-Hyvinkää-tien ja Nummelan keskustan välissä. Koulukeskuksessa on myös yläkoulu. Yhteensä lukiossa ja yläkoulussa on opiskelijoita ja henkilökuntaa n. 1000. Aamuruuhkat ovat valtavat: henkilöautorinki pyörii saattoliikenneväylällä reippaasti yli kymmenen minuuttia.

Tilanne tulee vielä pahenemaan, kun ELY-keskus sulkee kesällä 2019 Hiidenvedentien liittymän Hanko-Hyvinkää-tieltä sen vaarallisuuden vuoksi. Kaikki autoliikenne tulee sen jälkeen kulkemaan Nummelan keskustan kautta.

Kuinka moni meistä voisi tulla kouluun/töihin muuten kuin autolla?

Mitä siis teemme? Kyselyt ilmastonmuutoksesta ja pyöräilytottumuksista, Nummelan pyöräparkkien – niin koulussa kuin markettien pihoilla – ja pyöräteiden kartoitus.

Kaikki tämä tieto, tilastot, graafit ja kartat yhdistetään ArcGisOnlinen tarinakartoiksi. Tulokset ja nuorten terveiset – utopiat ja dystopiatkin – viedään kunnanvaltuuston kokoukseen 3.6.19.

Jätetään viesti jääkaapin oveen. Nyt.

 

Katso Vihdin nuorten vaikuttamisprojekti Kokeilun paikasta nimellä Nuoret ilmastonmuuttajat.

 

 

Posted on

Esitys ITK:ssa

Paikkatietotekniikasta on tullut kymmenen vuoden aikana olennainen osa yhteiskuntaa ja yksi tärkeä tapa ajatella, hallita ja jakaa tietoa. Samalla erilaisten paikkatietoa hyödyntävien sovellusten ja palveluiden määrä on kasvanut huomattavasti arjessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja työelämän eri aloilla.

Paikkatiedon peruskäyttötaitojen voidaan katsoa olevan osa kansalaisten monilukutaitoa, josta on selvää hyötyä opiskeluissa ja myöhemmin työelämässä.

Myös koulukäyttöön suunnattujen paikkatietoa hyödyntävien palveluiden määrä on lisääntynyt. Erilaisia paikkatietoa hyödyntäviä oppimisen palveluita tarvitaan esimerkiksi ulkona oppimiseen ja liikunnan tueksi joko pelillisesti ilman pelillisiä elementtejä, paikkatietoanalyyseihin, viestintällisiin tarkoituksiin ja toisaalta paikkatiedon perusteiden harjoitteluun.

Eri organisaatiot ja yritykset tarjoavat nykyisin paljon avointa tietoa. Sen löytäminen ja hyödyntäminen ei vain ole vielä kovin helppoa tavalliselle kansalaiselle tai nuorelle.

Näihin tarpeisiin vastaamiseksi aloittaa “Paikkatieto ja avoin data” –hanke virallisesti vuodenvaihteessa 2018˗2019. Se on suunnattu pääasiassa lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Katso Paikkatieto ja avoin data-esitys täältä.