Aineistojen yhdistämistä ja diagrammien kanssa tuskailua

Ja niin kolmas luento koittaa, siirrytään suoraan asiaan! Aloitimme aineistolla Afrikan maista ja ensimmäinen tehtävä oli saada valtavasta aineistosta hieman yksinkertaisempi. Se onnistui dissolve-työkalun avulla, tekemällä jokaisesta maasta oman rivinsä, useamman sijaan. Harjoittelimme myös exel-muotoisen aineiston tuomista ohjelmaan ja yhdistämistä olemassa olevan aineiston kanssa. Exelistä aineistojen tuominen oli melko yksinkertaista hyvien ohjeiden avulla, mutta vaati hieman hienosäätöä ja muutaman tuskan hetken kun oikeita nappuloita ei löytynyt heti.

Seuraavaksi harjoittelimme eri aineistojen tiettyjen ominaisuuksien yhdistämistä omiksi tasoikseen. Esimerkiksi Afrikan kartalta löytyvien timanttien ja öljyn sijainti suhteessa alueella tapahtuneisiin konflikteihin. Alla kartassa (Kuva 1.) Afrikan kartta ja siellä esiintyvät muuttujat.

Kuva 1: Afrikka, siellä esiintyneet konfliktit, timanttikaivokset ja öljykaivokset.

Itsenäisesti harjoituksia tehdessä tuotimme valmiista aineistosta Suomen järvisyysprosentin (Kuva 2.) sekä tulvaindeksin (Kuva 3.) Ensimmäistä, järvisyydestä kertovaa karttaa oli hieman vaikea saada visuaalisesti ymmärrettäväksi ilman että se olisi vain täynnä epämääräisiä viivoja ilman suuntaa tai tarkoitusta. Lopulta turhauttavan pitkän hienosäädön jälkeen kartasta tuli melko selkeä ja lisäsin selkeyden vuoksi vielä pylväiden rinnalle viivan osoittamaan pylvään alkupäätä. Pylväät karttaan luotiin diagrammi-työkalulla ohjelmassa, joka aiheutti myös harmia vaikeaselkoisuudellaan.

Toisessa kartassa (Kuva 3.) taas kuvataan tulvaindeksiä, josta kanssaopiskelija Enni Pyysalo kertoi hienosti omassa blogissaan: “Punaisella oleva tulvaindeksi kertoo kuinka suuri on vuoden suurin tulva suhteessa normaaliin vesimäärään verrattuna. Järvisyys näyttäisi olevan suurinta alueilla, joissa tulvaindeksi on pieni.”. Tämä oli mielestäni hyvä ja selkeä kuvaus tulvaindeksistä ja sen merkityksestä. Tulvaindeksi oli melko helppo tuottaa koropleettikartaksi edellisten kurssikertojen kokemuksella. Kohtasin kuitenkin taas ikuisen murheeni, desimaalit. Yhden sijasta niitä on kartassa taas neljä..? Ehkä neljännellä luennolla opin olla viljelemättä niitä? Toinen outo päähänpisto oli ilmoittaa tulvaindeksi prosentteina?? Miksi? En tiedä?

Kuva 2: Suomen järvisyys esitettynä pylväinä.
Kuva 3: Suomen tulvaindeksi, virheellisesti prosentteina eikä tavallisina lukuina.

 

Lähteet:

Pyysalo, E. (29.1.2020). Kurssikerta 3 – Tietojen yhdistämistä ja diagrammeja (Luettu 5.2.2020) https://blogs.helsinki.fi/enxen/2020/01/29/kk3/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *