Neljännellä luennolla aiheena oli ruutuaineistot. Käytimme pohjatietona asukastietoja Helsingistä ja olin kovin yllättynyt, kuinka yksityiskohtaista tietoa asukkaista on saatavilla.
Ensimmäisenä harjoituksena tein ruutukartan, joka kuvaa väestöntiheyttä Helsingin alueella (Kuva 1.). Kartasta tuli melko yksinkertainen, väestöntiheys on sen verran yleinen muuttuja, että siitä on varmasti tehty kartta tai toinenkin. Toiseksi tein samalla idealla kartan ruotsinkielisten ihmisten jakautumista Helsingissä (Kuva 2.). Kartasta voi selvästi hahmottaa alueet, joissa ruotsinkielisiä asuu merkittävä määrä. Esimerkiksi Kauniainen, Etelä-Helsinki ja Lauttasaari. Venla Moisio totesi blogissaan, että “..pienituloiset maahanmuuttajat asettuvat asumaan halvemman vuokratason alueille, eli esimerkiksi Itä-Helsinkiin..”, mikä ilmenee myös omassa kartassani ruotsinkielisten vähäisenä määränä Itä-Helsingissä. Molemmissa kartoissa valitsin ruutukooksi 250m x 250m, sillä 100 neliömetrin ruudut vaikuttivat liian pieniltä ja valitsemaani kokoa suuremmat taas hävittäisivät kenties osan tiedon yksityiskohtaisuudesta. Koin varsinkin jälkimmäistä karttaa tehdessäni hieman vaikeuksia ruutujen jakamisen kanssa. On mielestäni hieman vaikea hahmottaa, mikä jaottelutapa luokissa olisi paras ja informatiivsin. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen valmiisiin karttoihin ja varsinkin jälkimmäistä oli mielenkiintoista tehdä.
Ruututeemakartat ovat mielestäni käteviä kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta sanoisin silti, että absoluuttisten tietojen käsittelyssä myös tavallinen koropleettikartta ajaa asian. Ruututeemakarttaa voisi kenties käyttää, kun tarkasttellaan aluetta, joka on symmetrinen, tasainen ja jakautuu helposti saman kokoisiin ruutuihin. Kenties esimerkiksi tontteja tai rakennuksia vertaillessa ruutukartta on sopiva.
Seuraavaksi vuorossa oli rasteriaineiston yhdistäminen ja korkeuskäyrien ja rinnevarjostuksen muodostaminen. Nämä sujuivat melko vaivattomasti hyvien ohjeiden avulla. Tarkoituksena oli verrata itse tehtyjä korkeuskäyriä Maanmittauslaitoksen peruskarttalehden korkeuskäyriin. Molemmat ovat 5 metrin välein eroja kuvaavia. Kuten kuvasta (Kuva 3.) näkyy, eroja karttojen välillä kyllä on, kun hieman tarkastelee. Huomasin vasta jälkikäteen, että itse tehdyt käyrät olisi voinut merkata kuvaan selkeämmin, että eron huomaisi helpommin. Lisäsin selvyyden vuoksi vielä tarkan kuvan korkeuskäyristä (Kuva 4.), jossa käyrät ovat eri väreillä ja erot huomaa tarkemmin.
Lähteet:
Moisio, V. (5.2.2020). Viikko 4 – Ruudukoiden hyödyntämistä ja rasteriaineistoihin tutustumista. (Luettu 27.2.2020) <https://blogs.helsinki.fi/moivenla/2020/02/05/viikko-4-ruudukoiden-hyodyntamista-ja-rasteriaineistoihin-tutustumista/>