Luento kuusi, hasardeja kartalla

Kuudes luento alkoi tuulisessa kevätsäässä omaa dataa tuottaen. Käytimme Epicollect5-sovellusta ja keräsimme pisteitä kampuksen lähimaastosta. Sovellus hyödynsi puhelimen paikannusta ja yhdisti syötetyn tiedon pisteeseen kartalla. Pisteistä tuotettu tieto käsitteli alueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kun data oli kerätty, siirryimme luokkaan tuottamaan siitä jonkinlaista järkevää materiaalia. Pisteaineisto siirrettiin kartalle ja interpoloitiin “heatmap”-tyyliseksi, josta on helppo havaita datan mukaan viihtyisät ja turvalliset alueet.

Blogissa tänään kuitenkin aiheena erilaiset hasardit kartalla esitettynä. Karttojen tarkoituksena oli toimia mahdollisimman opetus-ystävällisinä. Käytetty data ladattiin eri järjestöjen nettisivuilta, yksinkertaisesti lataamalla tai muutaman excelin muotoisen mutkan kautta tuotettuna. Valitsin kolme eri hasardia ja tuotin kolme eri karttaa, joissa jokaisessa esiintyy yksi hasardi parhaalla näkemälläni tavalla.

Aineistoa etsiessäni, varsinkin tulivuorenpurkaukset aiheutti päänvaivaa. Moni löytämäni data oli aivan liian laajaa, ei sisältänyt tarvitsemaani tietoa, tai oli muulla tavalla liian sekalaista tähän tarkoitukseen. Monen epäonnistuneen CSV-tiedoston jälkeen kuitenkin löysin NOAA.n sivuilta oikeanlaisen listauksen ja käytin sitä.

 

Kartta 1 – Maanjäristykset

Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1.) on esitettynä yli 5,4 magnitudin maanjäristykset vuodelta 2019. Kartassa on esitettynä vain yli 5,4 magnitudin järistykset, sillä pienimmätkin järistykset mukaan lukien kartasta ei olisi saanut selvää. Kuten järistysten muodosta huomaa, ne asettuvat melko tarkasti litosfäärilaattojen reunoille. Varsinkin Kaakkois-Aasian ja Atlantin keskiselänteen alueella niitä on runsaasti. Suurimpia, yli 7 magnitudin järistyksiä on esiintynyt Indonesiassa, sekä Andien vuoristossa. Opetusmielessä karttaan voisi lisätä vielä litosfäärilaattojen rajat selventämään ja kenties isoimmat kaupungit, hasardin tuottaman vahingon pohtimisen avuksi. Esimerkiksi Aino Sainiuksen blogipostauksessa “Hikoilua ja hasardeja” liitosfäärilaattojen rajat on esitetty hienosti.

Kuva 1: Yli 4,7 magnitudin maanjäristykset vuonna 2019. (Lähde: United States Geological Survey)

Kartta 2 – Tulivuoret

Seuraavassa kartassa (Kuva 2.) on esitettynä tulivuorenpurkaukset vuodelta 2019. Purkaukset ovat luokiteltu niiden räjähtävyyden mukaan, jota mittaa VEI (Volcanic Exposivity Index). Maanjäristykset ja tulivuoret ovat kartoissa samalta ajanjaksolta, mutta maanjäristyksiä esiintyy huomattavasti enemmän. Karttaa voisi kuvata kenties myös alueen tuhon ja evakuoitujen ihmisten määrän perusteella. Päätin kuitenkin kuvata kaikki purkaukset vuoden ajalta, jotta niitä voisi verrata maanjäristyksiin (Kuva 1.). Opetuskäytössä kartalla luokitteleva VEI kuvaa hyvin erityyppisiä tulivuoria, esimerkiksi Havaijilla purkautunut Kilauea on hyvin rauhallinen, rakopurkauksen tyyppinen ja siksi sillä on hyvin matala VE-indeksi.

Kuva 2: Tulivuorenpurkaukset vuonna 2019 luokiteltuna räjähtävyyden (VEI) mukaan. (Lähde: NOAA Volcano location database)

Kartta 3 – Meteoriitit

Kolmannessa kartassa kuvataan meteoriittien iskeytymistä Maahan. Kartassa on esitettynä massaltaan yli 100g kappaleet, koko siltä ajalta kun iskuja ollaan listattu, vuoteen 2013 asti. Pienempiä kappaleita esiintyi niin suuri määrä, että rajasin määrää hieman. Kartassa on kuvattuna myös Pohjois-Amerikan alue, sillä iskut ovat keskittyneet niin vierekkäin, ettei koko maailman kartasta saisi mitään selvää. Kartasta, varsinkin opetusmielessä on hyvä tehdä huomio, että ensi silmäyksellä näyttää kuin meteoriitteja iskeytyisi vain mantereelle, suurien ihmisjoukkojen sekaan. Todellisuudessa mereen, tai keskellä erämaata laskeutuneita meteoriitteja ei huomata, joten havainnot ovat suurilta osin ihmisten asuttamilla alueilla. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka kartta saattaa “valehdella” ja tulisi pohtia esitettävää asiaa myös hieman kartan ulkopuolelta.

Kuva 3: Yli 100g meteoriittien törmäyskohdat vuoteen 2013 asti. (Lähde: NASA)

 

 

Lähteet:

Earthquake Catalog (2020). United States Geological Survey, Virginia. 1.3.2020 <https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/>

Meteorite landings (2018). NASA, Washington. 1.3.2020 <https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh>

Sainius, A. (25.2.2020). Hikoilua ja hasardeja.<https://blogs.helsinki.fi/sainius/2020/02/25/38/> (Luettu 3.1.2020)

The Significant Volcanic Eruption Database (2020). National Geophysical Data Center, NOAA. 1.3.2020 <https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/servlet/ShowDatasets?dataset=102557&search_look=50&display_look=50>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *