Kaupunkiakatemian tammikuun aamukahvit houkuttelivat 22.1.2016 Laiturille kuutisenkymmentä henkilöä keskustelemaan ”maahanmuutosta ja pakolaisuudesta voimavarana”. Tilaisuudessa kuultiin neljä tietoiskua maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutumisesta Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela paneutui alustuksessaan Helsingin väestöennusteisiin. Hän muistutti, että Helsingin väestörakenne poikkeaa muusta Suomesta, sillä maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Helsingin vieraskielisen väestön odotetaan kasvavan selvästi nopeammin kuin edellisissä, vuonna 2012 tehdyissä ennusteissa on oletettu. Nykyisten ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus Helsingin väestöstä ylittää viidenneksen viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Haahtelan mukaan maahanmuuttajille tulisi tarjota laadukkaita palveluita, jotta he voisivat työllistyä ja integroitua paikallisyhteisöön nykyistä nopeammin, ja tukea siten osaltaan kaupungin myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä.

Helsingin yliopiston tutkija Lotta Haikkola pohti puheenvuorossaan, “miksi vain suomalainen osaaminen on osaamista”. Hän jakoi Haahtelan huolen siitä, että maahanmuuttajat joutuvat odottamaan kauan ennen kuin he saavat työtä. Haikkolan mukaan maahanmuuttajien on lisäksi vaikea päästä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin, sillä heidän ulkomailla suorittamiaan tutkintoja ei välttämättä tunnusteta Suomessa. Yleisessä keskustelussa korostetaan maahanmuuttajien kokemuksen, koulutuksen ja kielitaidon puutteita. Tällainen “puute-ajattelu” johtaa käytännössä siihen siihen, että maahanmuuttajat ohjataan töiden sijaan pitkiin koulutusreitteihin tai kursseille, jotka eivät paranna heidän työllistymisensä edellytyksiä.

Tutkija Kaisa Schmidt-Thomé sekä IDBM-opiskelijat Jonna Härmävaara ja Oona Casalegno Aalto-yliopistosta esittivät, että maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille tulisi tarjota mielekästä tekemistä ja aktiivinen rooli paikallisyhteisössä. Schmidt-Thomé esitteli Refugees for Co-creative Cities -hanketta, jonka tarkoitus on valjastaa turvapaikanhakijoiden osaaminen ja työinto yhteiskehittelyhankkeiden käyttövoimaksi. Esimerkit Suomesta ja Euroopasta osoittivat, kuinka tulokkaiden luovuus ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa voi tuottaa parempaa kaupunkia sekä parantaa esimerkiksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden majoittumis- ja asumisjärjestelyjä.

Härmävaara ja Casalegno tutustuttivat yleisön yrittäjyyttä tukevaan aktiviteettihubiin, jonka IDBM-opiskelijaryhmä on kehittänyt yhteistyössä Suomeen saapuneiden pakolaisten ja Aalto Global Impactin kanssa. Tulevana keväänä pilotoitava hubi tasoittaa pakolaisten tietä yrittäjiksi tarjoamalla heille muun muassa vertaistukea, koulutusta ja mutkattomia kohtaamisia julkisen sektorin toimijoiden ja yrittäjien kanssa.

Yleisön kommentit vahvistivat puhujien esittämää näkemystä, jonka mukaan maahanmuuttajia ei pitäisi käsitellä ongelmajoukkona, johon kohdistetaan toimenpiteitä. Sen sijaan heille tulisi antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallisyhteisön toimintaan sekä saada oma äänensä kuuluviin. Tilaisuuden lopuksi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen kutsui teemasta kiinnostuneet kirjoittamaan aikakauskirja Terran maahanmuuttajien kotoutumista koskevaan erikoisnumeroon. Lisätietoja teemanumerosta voi kysyä sähköpostitse Petteri Muukkoselta tai Terran päätoimittaja Hannu Linkolalta (etunimi.sukunimi (a) helsinki.fi).

Lämmin kiitos kaikille aamukahvien osallistujille! Esitykset ovat katseltavissa ja ladattavissa täältä.

Kaupunkiakatemian seuraavat aamukahvit järjestetään Laiturilla pe 19.2. Teemana on tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuus. Tilaisuudessa esitellään yrityksiä ja kaupungin käytössä olevia palveluita, jotka ovat käynnistyneet Aalto-yliopiston ja kaupungin yhteistyöhankkeiden tuloksina Innovatiivinen kaupunki-ohjelman puitteissa. Lisätietoa julkaistaan Kaupunkiakatemian blogissa ja sosiaalisen median kanavissa lähempänä päivämäärää.

Kaupunkiakatemian opiskelijat esittelivät 15.1.2016 Helsingin Vanhalla Raatihuoneella ideoitaan Myllypuroon rakennettavan Metropolian kampuksen kehittämiseksi. Koko Myllypuro hyötyisi alueen asukkaiden ja Metropolian opiskelijoiden yhteistoiminnasta, viherrakentamisesta sekä kampuksen ja ostarin välisestä vuorovaikutuksesta, opiskelijat muistuttivat.

Milla Kallio, Elina Pirhonen ja Taina Suonio tarkastelivat Myllypuron kampusta kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. He ehdottivat, että Myllypuroa brändättäisiin ”hyvinvoinnin mekkana” hyödyntämällä olemassa olevia liikuntapalveluja sekä kampukselle keskitettäviä sosiaali- ja terveysalan palveluja ja koulutusta. Brändiä voitaisiin tukea rakentamalla viherkattoja ja -seiniä, jotka ylläpitäisivät ja lisäisivät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Ryhmän mukaan esimerkiksi yrttien kasvattaminen katoilla ja seinillä tarjoaisi opiskelijoille ja asukkaille luontevan vuorovaikutuksen muodon. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää elämäntapaa voitaisiin edistää myös Myllypuron ostarilla järjestettävillä opiskelijatapahtumilla, erilaisilla työpajoilla sekä ostarin ja kampuksen välistä yhteyttä korostavilla tilallisilla ratkaisuilla. Ryhmän esitykseen voi tutustua täällä.

Annukka Ilonen, Pinja Myllykoski ja Säde Palmu pohtivat kampuksen toimivuutta Myllypuron asukkaiden ja Metropolian opiskelijoiden näkökulmasta. Heidän suunnittelukonseptinsa perustui viiden kuvitteellisen käyttäjätyypin – Seija Seniorin, Natasha Nuoren, Omar Opiskelijan, Anton Asukkaan ja Seppo Syrjäytyneen – tarpeisiin ja tapoihin hyödyntää alueen palveluja. Ryhmä ehdotti, että Myllypuron ostarin tyhjään liiketilaan perustettaisiin kahvila Myllynkivi, joka toisi palan kampusta ostarille. Opiskelijoiden ylläpitämä kahvila kytkeytyisi Myllypuron jo ennestään aktiiviseen toimintaan ja tukisi siten kampuksen opiskelijoiden ja Myllypuron asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Myllynkivessä opiskelijat voisivat fasilitoida tapahtumia itähelsinkiläisten yhteisöjen kanssa, ja myllypurolaiset voisivat nauttia kampuksen yleisöluentotarjonnasta esimerkiksi striimattujen lähetysten välityksellä. Ryhmän esitykseen voi tutustua täällä.

Tutkimuskurssin päätöstilaisuuden yleisö koostui noin 20 kaupunkisuunnitteluun ja kampuskehittämiseen paneutuneesta ammattilaisesta, jotka edustivat Helsingin kaupunkia, Metropolia Ammattikorkeakoulua, Helsingin yliopistoa ja Aalto-yliopistoa. Opiskelijoiden esitysten jälkeen yleisö ja opiskelijat kävivät vilkasta keskustelua muun muassa viherkattojen rakentamisen hyödyistä ja kustannuksista sekä erilaisten väestöryhmien ja toimijoiden yhteistoiminnan edellytyksistä.

Kaupunkiakatemian tutkimuskurssin tarkoitus oli pilotoida Kaupunkiakatemian maisteritason opetusta ja kehittää toimintamallia, jossa työtä tehdään monitieteisesti, tekemällä oppien ja yhteiskehittelyn (co-creation) menetelmään tukeutuen, eli ottamalla opiskelijat, tutkijat, kaupunkisuunnittelijat ja kaupunkilaiset mukaan tuottamaan tietoa sekä etsimään parhaita toimintatapoja viihtyisän ja toimivan kaupunkiympäristön luomiseksi. Viiden opintopisteen laajuisella kurssilla opiskelijat harjoittelivat pienryhmissä tutkimuksen ja asiantuntemuksen soveltamista tapausesimerkkiin. Myllypuro-casen kautta kurssi kytkeytyi kampuskehittämiseen, joka on yksi Kaupunkiakatemian ydinteemoista.

Ryhmätyöskentelyä tukivat jatkuva raportointi kurssiblogissa sekä interaktiiviset luennot ja harjoitukset, joiden aikana opiskelijat saivat tilaisuuden kuulla ja haastatella Myllypuron, pääkaupunkiseudun ja kampusten kehittämiseen paneutuneita asiantuntijoita sekä Metropolian uuden kampuksen sidosryhmiä. Kurssin päätöstilaisuuden tarkoitus oli esitellä kurssin antia kaupunkivaikuttajille, joilla on mahdollisuus hyödyntää ideoita päätöksenteossaan ja suunnittelutyössään.