About Deleted User

Special user account.

Kaupunkiakatemian opiskelijat kehittivät Helsinki Labin toimintamallia

WP_20160414_12_07_56_Rich

Kaupunkiakatemian opiskelijat työstivät kevään 2016 aikana Helsingin kaupungintalon aulaan avattavan Helsinki Labin toimintakonseptia, ja esittelivät 26.5.2016 kaupungintalolla kiinnostavia tuloksiaan. Helsinki Labin on tarkoitus olla sekä kehittäjäyhteisö että avoin kaupunkilaboratorio, joka muodostaa kohtaamispaikan kaupungin kehittämishankkeille. Lab tukee muotoilun, digitaalisten mahdollisuuksien ja osallistamisen hyödyntämistä kaupungin kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä kehittämisen käyttäjälähtöisyyttä. Lab on myös näyteikkuna kaupungin kehittämistyöhön ja mahdollistaa myös muiden tahojen mukaan tulon. Samalla avoin kehittäminen tulee näkyväksi ja koettavaksi reaaliaikaisesti.

Kaupunkiakatemian “Katutila ja katujen kulttuurit” -kaupunkimuotoilu -kurssilla kuusi monialaista ryhmää kehitti Helsinki Labin konseptia erilaisten käyttäjäryhmien kautta. Opiskelijat olivat mm. pohtineet, miten Kaupunkiakatemian opiskelijat itse voisivat osallistua Labiin. Kyselytutkimuksen avulla selvisi, että opiskelijat ovat hyvinkin kiinnostuneita Helsinki Labista ja osallistuisivat mielellään kaupungin kehittämiseen projektien, kurssitöiden, blogikirjoitusten, työharjoittelun tai palkallisen työn kautta. Opiskelijat voisivat tuoda monitieteistä lisäarvoa Labille. Kurssin päätösseminaarissa ehdotettiin sähköistä työkalua, jonka kautta voisi tuoda esille menossa olevia kehittämisprojekteja ja niihin liittyviä tietotarpeita sekä tehtäväkokonaisuuksia, joita voitaisiin yhdistää tutkijoiden ja opiskelijoiden kiinnostusaloihin.
WP_20160526_14_48_02_Rich

Kurssilaiset olivat myös miettineet Labin toimintaa pidemmällä elinkaarella ja tarkastelleet kaupunkilaisten osallistumistoiveita ja -mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa. Yksi ryhmä oli ideoinut, miten Helsinki Labin toimintoja tulisi sijoittaa kaupungintalon aulaan toimivalla tavalla. Kyselytutkimuksen avulla oli myös selvitetty kaupungin henkilökunnan suhdetta Helsinki Labiin, ja esityksessä todettiin, että Labin toimintaa tulisi brändätä myös kaupungin sisällä. Kaupunkilaisten osallistumisen edistämiseksi ehdotettiin “momentteja” eli muotoilu- tai osallistumisseteleitä, joilla Lab voisi jakaa resursseja, kohdistaa työpanosta ja antaa mandaatteja kehittämiseen kaupungin organisaatiossa tai muille toimijoille.

Kurssin lopputulokset ja muuta materiaalia löytyy opiskelijoiden blogista: https://blogs.aalto.fi/kaupunkimuotoilu

Lisätietoja antaa: Antti Pirinen antti.pirinen (a) aalto.fi

Teksti: Ida Björkbacka 

Aamukahvit 3.6.2016: Pyöräliikenne

Kaupunkiakatemian kesäkuun aamukahvien aiheena oli pyöräliikenne. Helsingin kaupungin strategisina tavoitteina valtuustokaudella 2013–2016 on ollut edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä sekä parantaa jalankulku- ja pyöräilyverkostojen jatkuvuutta ja turvallisuutta.


20160603_084632

Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoi uudesta pyöräliikenteen suunnitteluohjeesta sekä sen taustalla olevasta suunnittelufilosofiasta. Vuosikymmeniä kaupunkiliikennesuunnittelua etenkin Pohjoismaissa on hallinnut ajatus eri liikennemuotojen vahvasta erottelusta turvallisuussyistä: pyöräilijät on ohjattu mieluummin pois valtaväyliltä omille kevyen liikenteen reiteilleen. Uudella suunnittelufilosofialla viitataankin siihen, että pyörän katsotaan olevan ajoneuvo muiden joukossa, ja pyöräliikenne halutaan mahdollistaa myös keskeisillä liikenneväylillä – toki edelleen turvallisuudesta huolehtien ja pyöräväylät selkeästi merkiten.

20160603_085621

Pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kaupunkisuunnitteluvirastosta puhui myös liikennesuunnittelussa tapahtuneesta muutoksesta: Helsingin kaupungin liikkumisen kehittämisohjelmassa on prioriteettijärjestykseksi linjattu 1) jalankulku, 2) pyöräliikenne, 3) joukkoliikenne, 4) logistiikka ja vasta viimeisenä 5) henkilöautoilu. Helsingin kaupungin väestön voimakas kasvu luo paineita liikkumisen kehittämiselle ja sujuvoittamiselle. Kaupungin pyöräliikenneverkostoa laajennetaan vuosittain taloudellisten resurssien mukaan, ja tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä toteuttaa esimerkiksi kattava keskusta-alueen pyöräverkko sekä pitkien yhteyksien baana-verkko. Tavoitteena on myös talvipyöräreittien kehittäminen, jota kokeiltiin jo talvella 2015–16 reitillä Baana – Helsinginkatu – Oulunkylä. Myös uudet kaupunkipyörät ovat olleet erittäin suosittuja, ja 10 000 rekisteröityneen käyttäjän tavoite saavutettiin jo heti keväällä 2016. Aamukahvikeskusteluissa nostettiin esille kivijalkaliikkeiden eteen soveltuvan pyöräparkkikonseptin tarpeellisuus erityisesti kantakaupungissa. Aihe voitaisiin viedä esimerkiksi opiskelijoiden ideoitavaksi.

20160603_091354

Ainokaisa Tarnanen Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta kertoi lopputyöstään, joka koskee pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnusta pääkaupunkiseudulla. Gradutyön tavoitteena on tuottaa realistisempi saavutettavuusmalli pyöräliikenteelle, joka tuottaisi siten myös parempaa vertailutietoa suhteessa muihin kulkumuotoihin. Tutkimuksessaan Tarnanen on keskittynyt tarkastelemaan pyöräilyn nopeuteen ja reittivalintoihin vaikuttavista tekijöistä matkan pituutta, reitillä sijaitsevia liikennevaloja, risteyksiä sekä korkeuseroja. Aineistona on opiskelijoiden ”pyöräilemä” gps-data vuodelta 2011 yhdistettynä korkeusmalliin sekä tietoihin kaupungin pyörätieverkostosta ja liikennevaloista. Alustavien tulosten mukaan erityisesti liikennevaloristeykset hidastavat matka-aikoja, mutta esimerkiksi korkeuseroilla ei aina ollut selvää yhteyttä nopeuden muutokseen. Työn lopputuotteena tulee olemaan pyöräilyn reitityksen paikkatietomalli, joka huomioi matka-ajan laskennassa ympäristötekijöiden aiheuttamat hidasteet ja mahdolliset reitin valinnan rajoitteet.


20160603_093345[6] copy

Aalto-yliopiston liikennetekniikan apulaisprofessori Milos Mladenovic käsitteli esityksessään liikennesuunnittelua transit oriented development (TOD) -käsitteen ja suunnittelumallin kautta. Käsitteellä viitataan eri toimintoja sekoittavaan maankäyttöön, jota sovelletaan tiiviin kaupunkiympäristön liikenteen solmukohtien suunnittelussa ja kehittämisessä. Suunnittelu tähtää kestävien liikenneratkaisujen kuten joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämiseen. Mladenovic kertoi pääkaupunkiseudulla tehdystä tutkimuksestaan, jossa selvitettiin maankäytön suunnittelun vaikutusta valittuihin liikkumismuotoihin (kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja yksityisautoilu). Tutkimuksen tuloksena oli, että monipuolinen, sekoittava maankäyttö ei sinänsä vaikuttanut pyöräilyyn lisäävästi, mutta palvelujen sijoittuminen ja saatavuus vaikutti. Tiiviys ja hyvät joukkoliikenneyhteydet puolestaan jopa vähensivät pyöräilyn todennäköisyyttä liikkumismuotona. Liikkujien taustamuuttujista nousi esille mielenkiintoinen seikka: pyöräilijöistä suurin osa oli miehiä ja korkeilla tuloilla oli yhteys pyöräilyn lisääntymiseen.

Aamukahvit jatkuvat jälleen syksyllä, ja ensimmäinen tilaisuus järjestetään keskiviikkona 7.9.2016 yhdessä Ilmastokatu -hankkeen kanssa. Ilmastokadun aamukahveilla esitellään Helsingin Iso Roobertinkadulla tehtäviä ilmastotekoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä tuodaan esille ajankohtaista tutkimustietoa. Aurinkoisena päivänä aamukahvit keitetään ja puhelinten akut ladataan ulkona aurinkosähköllä!

Puhujien esityskalvot pdf-muodossa löytyvät osoitteesta:
https://blogs.helsinki.fi/kaupunkiakatemia/kaupunkiakatemian-aamukahvien-diaesitykset/

Teksti: Annina Ala-Outinen

KAUPUNKIAKATEMIA-SIVUAINEEN HAKUAIKAA JATKETTU 27.5. ASTI

Kaupunkiakatemia-sivuaineessa on vielä vapaita paikkoja. Voit hakea sivuaineeseen pe 27.5. mennessä.

Mene osoitteeseen https://haku.joopas.fi > Hae / ilmoittaudu sivuaine- ja verkosto-opintoihin > Valitse opinnot > Kaupunkiakatemia-sivuaineopinnot. Täytä palvelusta löytyvä lomake ja lisää liitteeksi enintään yhden sivun mittainen motivaatiokirje, jossa kuvaat lyhyesti omia taustaopintojasi, kiinnostuksen kohteitasi kaupunkiteemaan liittyen ja sitä, miten sivuaine niveltyy osaksi opintopolkuasi ja urasuunnitelmiasi.

Kaupunkiakatemia on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhdessä toteuttama monialainen sivuaine, jossa tarkastellaan ajankohtaisia kaupunkitutkimukseen ja -suunnitteluun sekä kaupunkielämään liittyviä kysymyksiä. Kaupunkia lähestytään monitieteisenä kokonaisuutena yli oppiaineiden rajojen.

Sivuaineen laajuus on 15–25 op. Se koostuu pakollisesta johdantokurssista (2 op) ja vaihtoehtoisista kursseista (13–23 op), joita opiskelijan tulee ottaa molemmista yliopistoista. Sivuaine jakautuu koko lukuvuodelle. Se soveltuu toisen ja kolmannen vuoden kandidaattiopiskelijoille.

Kokonaisuuteen kuuluvat kurssit (ks. tarkemmin: https://blogs.helsinki.fi/kaupunkiakatemia/opinnot/)

– Johdatus Kaupunkiakatemiaan (HY, maantiede/aluetiede) 2 op

– Yksityiset ja julkiset tilat (Aalto ARTS, arkkitehtuuri) 5 op

– Kaupunkisosiologia (HY, sosiologia) 3–5 op

– Kaupunkiekologian perusteet (HY, ympäristötieteet) 3 op

– Maankäytön suunnittelun perusteet (Aalto ENG, maankäyttötieteet) 5 op

– Paikkatiedot ja kaupunkitutkimus (HY, maantiede) 3 op

– Katutila ja katujen kulttuurit (Aalto ARTS, muotoilu) 4 op

Kaupunkiakatemia-sivuaineen kohderyhmä ovat Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja muotoilun pääaineiden kandidaattiopiskelijat sekä Helsingin yliopiston sosiologian pääaineen, ympäristömuutoksen ja -politiikan ja ympäristöekologian pääaineiden sekä maantieteen koulutusohjelman, ensisijaisesti aluetieteen pääaineen kandidaattiopiskelijat. Opiskelijaksi otetaan myös muita Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kandidaattiopiskelijoita. Vuosittain valitaan enintään 40 opiskelijaa.

Opiskelijat sivuaineeseen valitaan 15.6.2016 mennessä. Opetus alkaa johdantokurssilla syyskuussa.

LISÄTIETOJA:

http://blogs.aalto.fi/kaupunkiakatemia

https://blogs.helsinki.fi/kaupunkiakatemia

Aalto-yliopisto: antti.pirinen@aalto.fi

Helsingin yliopisto: jussi.kulonpalo@helsinki.fi

Kaupunkiakatemian aamukahvit 3.6.2016 klo 8, TEEMA: PYÖRÄLIIKENNE

Tervetuloa Kaupunkiakatemian kesäkuun aamukahveille!

TEEMA: PYÖRÄLIIKENNE
Perjantai 3.6.2016 klo 8–10
Paikka: Laituri (Narinkka2) http://laituri.hel.fi/

Baana+Bicycle+highway+Finland

Helsingin kaupungin strategisina tavoitteina valtuustokaudella 2013–2016 on ollut edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä sekä parantaa jalankulku- ja pyöräilyverkostojen jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut uuden pyöräliikenteen suunnitteluohjeen, ja sen ympärille rakennettu näyttely avattiin huhtikuussa Laiturilla. Pyöräliikenne Helsingissä-näyttely (14.4.2016 – 1.10.2016) http://laituri.hel.fi/nayttelyt/158


KAUPUNKIAKATEMIAN AAMUKAHVIEN OHJELMA

klo
8.00 Tarjolla kahvia ja pientä aamupalaa

8.20 Tervetulotoivotus ja tilaisuuden esittely

8.30 HELSINGIN PYÖRÄLIIKENTEEN SUUNNITTELUOHJE- SUUNNITTELUN UUSI FILOSOFIA JA TEKNISET RATKAISUT
(Niko Palo, liikenneinsinööri kaupunkisuunnitteluvirasto)

8.45 PYÖRÄLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN HELSINGISSÄ
(Reetta Keisanen, pyöräilykoordinaattori kaupunkisuunnitteluvirasto)

9.00 PYÖRÄILYN MATKA-AIKOJEN JA REITTIVALINTOJEN PAIKKATIETOPOHJAINEN MALLINNUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
(Ainokaisa Tarnanen, opiskelija Helsingin yliopisto)

9.15 BIKING AS A TRAVEL MODE IN TRANSIT-ORIENTED DEVELOPMENT
(Milos Mladenovic, professori Aalto-yliopisto)

Kaupunkiakatemia on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyöverkosto, jossa edistetään kaupunkisuunnittelun, kaupunkikehittämisen ja kaupunkitutkimuksen vuorovaikutusta ja yhteissuunnittelua.

Aamukahvit Facebookissa
https://www.facebook.com/events/1561783827455038/

KAUPUNKIAKATEMIA – AALTO-YLIOPISTON JA HELSINGIN YLIOPISTON YHTEINEN SIVUAINEKOKONAISUUS

IMG_20140802_175302

– Haluatko monipuoliset tiedot kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun perusteista?

– Haluatko kehittää kriittistä, uutta luovaa lähestymistapaa kaupungistumisen ajankohtaisiin ongelmiin?

– Kiinnostaako vuorovaikutus sosiologien, maantieteilijöiden, ympäristötieteilijöiden, yhdyskuntasuunnittelijoiden, arkkitehtien ja muotoilijoiden kanssa?

Kaupunkiakatemia on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhdessä toteuttama monialainen sivuaine, jossa tarkastellaan ajankohtaisia kaupunkitutkimukseen ja -suunnitteluun sekä kaupunkielämään liittyviä kysymyksiä. Kaupunkia lähestytään monitieteisenä kokonaisuutena yli oppiaineiden rajojen.

Sivuaineen laajuus on 15–25 op. Se koostuu pakollisesta johdantokurssista (2 op) ja vaihtoehtoisista kursseista (13–23 op), joita opiskelijan tulee ottaa molemmista yliopistoista. Sivuaine jakautuu koko lukuvuodelle. Se soveltuu toisen ja kolmannen vuoden kandidaattiopiskelijoille.

Kokonaisuuteen kuuluvat kurssit (ks. myös https://blogs.aalto.fi/kaupunkiakatemia ja yliopistojen opinto-oppaat):

– Johdatus Kaupunkiakatemiaan (HY, maantiede/aluetiede) 2 op
– Yksityiset ja julkiset tilat (Aalto ARTS, arkkitehtuuri) 5 op
– Kaupunkisosiologia (HY, sosiologia) 3–5 op
– Kaupunkiekologian perusteet (HY, ympäristötieteet) 3 op
– Maankäytön suunnittelun perusteet (Aalto ENG, maankäyttötieteet) 5 op
– Paikkatiedot ja kaupunkitutkimus (HY, maantiede) 3 op
– Katutila ja katujen kulttuurit (Aalto ARTS, muotoilu) 4 op

Kaupunkiakatemia-sivuaineen kohderyhmä ovat Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja muotoilun pääaineiden kandidaattiopiskelijat sekä Helsingin yliopiston sosiologian pääaineen, ympäristömuutoksen ja -politiikan ja ympäristöekologian pääaineiden sekä maantieteen koulutusohjelman, ensisijaisesti aluetieteen pääaineen kandidaattiopiskelijat. Opiskelijaksi otetaan myös muita Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kandidaattiopiskelijoita. Vuosittain valitaan enintään 40 opiskelijaa.

HAKU SYKSYLLÄ 2016 ALKAVAAN SIVUAINEESEEN AVAUTUU 1.5. JA PÄÄTTYY 15.5.2016.

Mene osoitteeseen https://haku.joopas.fi > Hae / ilmoittaudu sivuaine- ja verkosto-opintoihin > Valitse opinnot > Kaupunkiakatemia-sivuaineopinnot. Täytä palvelusta löytyvä lomake ja lisää liitteeksi enintään yhden sivun mittainen motivaatiokirje, jossa kuvaat lyhyesti omia taustaopintojasi, kiinnostuksen kohteitasi kaupunkiteemaan liittyen ja sitä, miten sivuaine niveltyy osaksi opintopolkuasi ja urasuunnitelmiasi.

Opiskelijat sivuaineeseen valitaan 15.6.2016 mennessä. Opetus alkaa johdantokurssilla syyskuussa.

Lisätietoja opintokoordinaattoreilta, sivuaineen opetuksesta vastaavilta professoreilta ja sivuaineen koordinaattoreilta:

Aalto-yliopisto: Antti Pirinen, antti.pirinen@aalto.fi
Helsingin yliopisto: Jussi Kulonpalo, jussi.kulonpalo@helsinki.fi

https://blogs.helsinki.fi/kaupunkiakatemia

http://blogs.aalto.fi/kaupunkiakatemia

Näkökulmia kaupunkibulevardeihin -seminaari

KESKIVIIKKONA 4.5.2016 klo 16.00–18.00

Paikka: Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan
Yrjö-Koskisen katu 3, juhlasali, katutaso 

kbulvd

Miten kaupunkirakennetta tulisi pääkaupunkiseudulla tiivistää?
Mitä näkökulmia tiede tarjoaa kaupungin moottoritieväylien bulevardisointisuunnitelmiin? 


Puheenvuorot:

Tilaisuuden avaus, professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto

Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, Helsingin kaupunki

Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto ja dosentti Anssi Joutsiniemi, Aalto-yliopisto

Professori Kimmo Lapintie, Aalto-yliopisto

Professori Matti Kortteinen, Helsingin yliopisto

Professori Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto

Tutkijatohtori Kati Vierikko, Helsingin yliopisto

Loppupuheenvuoro, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki

Keskustelua ja pientä tarjoilua

 

Tilaisuus on täynnä ja ilmoittautuminen on sulkeutunut.  

 

Kaupunkiakatemian aamukahvit 8.4.2016

Ikääntyneet stadissa

Huhtikuun aamukahveilla kuultiin esityksiä ja keskusteltiin ikääntyneiden liikkumisesta, aktiivisesta kaupunkielämästä ja palveluiden järjestämisestä sekä asennoitumisesta ikääntymiseen.

Aamukahvit_yleiskuva

Meri Pekkanen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta kertoi Stadin ikäohjelmasta. Ohjelmassa esitetään ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, joita toteutetaan vuosina 2015-17. Ikäohjelman tavoitteena on tilkitä puutteita sosiaali- ja terveyspalvelujen perustoiminnassa sekä ohjata palveluiden kehittämistä. Helsingissä pohditaan myös miten asuinalueiden omaehtoista toimintaa voitaisiin edistää siten, että ikääntyneiden lähiyhteisöissä olisi tarjolla myös muuta kuin kaupungin järjestämää ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa tekemistä ja kontakteja.

Erkki Vauramo Soterasta (Aalto-yliopisto) puhui ikääntyneiden hoiva- ja kuntoutuspalveluiden yhteiskunnallisista kustannuksista sekä muutostarpeista. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa, mikä tarkoittaa verotulopohjan heikentymistä ja sitä, että ikääntynyttä kohden käytettävät taloudelliset resurssit pienenevät merkittävällä tavalla. Vauramon mukaan Suomessa kuntoutuspalvelut on uudistettava ja hoivalaitosjärjestelmä uusittava. Kaupunkeihin tulisi myös rakentaa senioreille viihtyisiä palvelukortteleita, joissa keskeistä on aktiivinen ja mielekäs elämä.

Timo Kopomaa Helsingin yliopistosta pohti esityksessään ikääntymisen tuottamaan elämänmuutokseen asennoitumista. Vaikka moni aktiivinen seniori nykyään onkin esim. kulttuuripalveluiden suurkuluttaja, ikääntymiseen voi suhtautua myös hyväksyvästi luopuen. Kaikkien ei tarvitse olla go-go-senioreita.

Ikääntyneiden elämänpiirin pienentyessä pienilläkin asioilla, kuten ruudulta katseltavan live-katu- tai torinäkymän avulla voidaan luoda vaihtelua arkeen. Perinteisten hoivapalveluiden lisäksi tulisi kehittää myös uudenlaisia ikääntyneiden palveluita, esimerkiksi putkiremonttievakkoon joutuvat eläkeläiset tarvitsisivat usein apua muuttotilanteessa.

Panu_Harmo

Panu Harmo Aalto-yliopistosta kertoi esityksessään Ikäbaana-hankkeesta, jolle haetaan parhaillaan sote-palvelujen järjestäjästä kumppania. Ikäbaana hankkeessa tehdään ikääntyneiden verkkoon kytkettyjen erilaisten palveluiden käyttäjäkeskeistä kehittämistä. Keskeisenä menetelmänä on ns. SimLab-prosessisimulointi ja yhteiskehittämisen workshop, jossa kaikki palveluverkoston toimijat innovoivat yhdessä keskustellen palveluprosessiaan. Lopuksi kuultiin roboteista tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen osana. Suhtautuminen robotiikkaan on tutkijan mukaan vielä varautunutta, mutta kun robotti sanan korvaa kysymyksenasettelussa, suhtautuminen muuttuu heti positiivisemmaksi. Myös aamukahviyleisö äänesti tilaisuudessa erilaisissa robotiikkaa koskevissa väittämissä. Robotit koettiin kiinnostaviksi erityisesti teknisten töiden suorittajana, mutta seuralaisena tai tarjoilijana robotit saivat negatiivisemmat arviot.

Helsinki Digital Humanities Hackathon 2016 #DHH16 -course

Helsinki Digital Humanities Hackathon 2016 #DHH16
University of Helsinki & Aalto University
16–20 May 2016

There are still couple of free places at the course and in the urban studies theme group #3 Exploring the Changing Helsinki. Please contact the organizers directly if you are interested in participating. 

This course aims to bring together students and researchers of humanities, social sciences and computer science, for a week of active co-operation in groups under the heading of Digital Humanities.

Digital Humanities, as understood here, is the use of computer science to aid research in the humanities and social sciences (e.g. in fields like linguistics, literature, art, culture, history, sociology, and language philosophy). Currently, data of interest to researchers in the humanities is increasingly available in digital form. However, often the tools and understanding needed to turn that data into relevant conclusions are still lacking.

Here, collaboration across disciplines is essential. People in the humanities and social sciences have an in-depth understanding of their field, and are able to pose challenging research questions that could in theory be answered by digital collections. Computer scientists on the other hand are needed to solve the complex theoretical, algorithm and tool development challenges that currently stand in the way of such research.

The idea of this hackathon is to offer students and researchers from different backgrounds an opportunity to approach digital humanities through hands-on practice.

For more infomation:  http://dhh16.hiit.fi/ 

Groups
GROUP 1: Newspapers
GROUP 2: Finnish public TV broadcasting
GROUP 3: Exploring the changing Helsinki
GROUP 4: Eearly modern english books

 Students from the University of Helsinki: please contact Mikko Tolonen (mikko.tolonen@helsinki.fi) for more details on the credits.

Students from Aalto University: please contact Jukka Suomela for more details on the credits. For Aalto students, this hackathon is an instance of the course CSE-E5001 – Special Course in Software Systems and Technologies.

 If you would still like to participate, please contact the organisers directly.

 

Kaupunkitutkimuksen päivät Helsingissä 28.-29.4.2016

Tervetuloa Kaupunkitutkimuksen päiville 2016! Päivien ohjelma on julkistettu ja ilmoittautuminen avattu. Tämän vuoden teema on Toimijoiden kaupunki, jota pohditaan monititeisesti kahden päivän ajan 28.-29.4. Tieteiden talossa Helsingissä. Päivillä esitetään lähes sata puheenvuoroa aiheesta. Tule mukaan kuuntelemaan huippuesityksiä, keskustelemaan, vaikuttamaan ja verkottumaan!

Lisätietoa: http://www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net/