Pyhää kaupungissa – pientutkimus Helsingin metroasemalla

Satu Kovanen, April McMahon & Sara Virtanen

Mikä on sinulle pyhää? Entäpä mikä on kaupunkilaisille pyhää? Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi pyhän käsitteen moninaisuus ja sen määrittelemisen vaikeus. Yksilö voi määritellä, mikä hänelle on pyhää, sen sijaan, että olisi yksi yleinen ja kaikille sopiva pyhä. Päätimme lähteä tutkimaan, mitä kaupunkilaiset ajattelivat asiasta. Lähestyimme asiaa katugallupin kautta.

Halusimme kerätä tietoa kyselemällä ihmisiltä, mikä on heille pyhää. Askartelimme kyltit, joissa luki “Mikä on sinulle pyhää?” Kylteistä kävi myös ilmi, että olemme opiskelijoita Helsingin Yliopistossa. Halusimme tällä osoittaa tulevamme katsomusvapaasta lähtökulmasta ja näin mahdollistamaan eri katsomuksista tulevat vastaukset. Päätimme mennä Hakaniemen metroasemalle kylttien kanssa, jossa olimme noin kaksi tuntia. Pyrimme siihen, että vastaaminen olisi hyvin vapaaehtoista ja helppoa. Seisoskellessamme metroaseman sivulla, ohikulkijat pystyivät melko helposti lukemaan kylttejämme ja pysähtyä kanssamme keskustelemaan.  

Ennen paikalle menoa aineistonkeruu jännitti, sillä aineistonkeruuseen liittyi paljon muuttujia: muun muassa paikka, ihmiset, sekä kellonaika. Tuntien suomalaisen perusluonteen, jännityksen aiheena oli muun muassa se, miten ihmiset uskaltavat lähestyä ja tulla vastaamaan katugallupiin. Ennakkoajatuksena oli, että ei ollut täysin selkeää, kuinka paljon vastauksia tulisimme saamaan, joten lähdimme avoimin mielin keräämään aineistoa. Ajattelimme meille tulevan enimmäkseen, tai ehkä jopa pelkästään, kristillisperäisiä vastauksia ja vähemmän sekulaariperäisiä vastauksia. Ajattelimme, että pyhä-sana liitetään kristillisyyteen, joka saattaa herättää monenlaisia tunteita eri lähtökohdista tulleilla ihmisillä. Pohdimme myös, että kaupunkikontekstissa ylimääräisten ärsykkeiden ulossulkeminen on luontevaa. Ihminen sulkee useammin niin sanottuja ylimääräisiä virikkeitä pois, sillä kaupungissa voi olla paljolti vastaanotettavaa informaatiota, joten ihmismieli säästää resursseja keskittymällä siinä hetkessä olevaan oleelliseen informaatioon.  

Saimme oletettua vähemmän katsomuksellisia vastauksia, ja enemmän sekulaareja vastauksia. Kategorisoimme vastaukset seitsemään eri kategoriaan: paikka, tunnetila, ihmissuhde/ihminen, rituaali, uskonnollinen teema, itseen kohdistuva pyhä sekä tavara. Paikkakategoriaan kuului kirkko, luonto. Tunnetilaan luokittelimme kunnioituksen ja vapauden sekä rauhan. Ihmissuhde/ihminen kategoriaan liitimme perhe, ystäväsiteet, lapset, lapsenlapset sekä Erika Vikmanin. Yhdistelmänä tunnetilaa ja ihmissuhteita liitimme toisten kanssa olemisen. Rituaalikategoriaan yhdistimme iltarukouksen sekä sunnuntain. Uskonnolliseen teemaan tulivat enkelit, Jumala, sekä Pyhä Henki. Itseen kohdistuvaa pyhää olivat itsemääräytyvyys, koskemattomuus, arvomaailma, itsestä huolehtiminen sekä itsevarmuus. Tavaraan luokittelimme potkulaudan.  

Vastausten joukossa oli monia vastauksia, mitä ajattelimmekin tulevan vastaan. Erityisesti vastauksista kirkko, luonto sekä perhe ovat yleisesti merkityksellisinä ja pyhinä pidettyjä asioita. Vastauksien joukossa oli myös muutamia jokerivastauksia, kuten Erika Vikman ja potkulauta, jotka ovat taas olleet juuri kyseiselle yksilölle pyhää. Saamamme vastaukset siis heijastavatkin melko hyvin pyhän moninaisuuden, sisältäen sekä yleisesti pidettyjä tärkeitä arvoja sekä yksilön omia mielenkiinnon kohteita. Tämän lisäksi saamamme vastaukset voidaan karkeasti jakaa uskonnollisiksi ja sekulaareiksi vastauksiksi, joka ilmentää pyhän käsitteen laaja-alaisuutta.  

Miten kaupunkiympäristö sitten vaikuttaa näihin vastauksiin? Kuten edellä totesimme, kaupunkilaiselle on luontevaa sulkea ulkopuoliset ja ylimääräiset virikkeet. Tämä näkyy esimerkiksi saamassamme vastausmäärässä. Kahden tunnin aikana saimme noin 15 vastausta, joka on ohikulkijoihin nähden melko pieni määrä. Vastaajien joukosta pystyi tunnistamaan, että monilla oli jollain tapaa jo rikkoutunut arjen kiireisyys, jonka takia he olivat myös jääneet keskustelemaan kanssamme. Esimerkiksi yhdellä vastaajista oli mennyt potkulauta rikki, jonka takia joutui pysähtymään läheisyyteemme ja näin ollen myös huomasi kysymyksemme. Henkilö huomautti itsekin, ettei olisi kiireen keskellä normaalisti pysähtynyt.  

Kaupunkikonteksti on voinut myös vaikuttaa vastausten kirjavuuteen. Kaupunki tarjoaa moninaisen ympäristön ja lukuisia mahdollisuuksia katsomuksellisuuden toteuttamiseen. Vastaajissa ei vaikuttanut olevan paljoa uskonnollista kirjoa, mutta kaupunkikontekstissa on suurempi todennäköisyys katsomukselliseen moninaisuuteen kuin jossakin pienemmässä kaupungissa tai kylässä. Esimerkiksi asuinalueella, jossa on selkeä enemmistöuskonto, vastaukset saattaisivat olla homogeenisempiä.   

Käyttämämme gallupmenetelmä itsessään tuo ongelmia, sillä edellytimme vastaajilta vain vastausta esittämäämme kysymykseen, emmekä näin ollen tiedä vastaajista muuta tietoa. Näin ollen emme voi tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi vastaajien ulkonäön tai näkyvien uskonnollisten merkkien perusteella. Aineistonkerääjinä pyrimme vastausten keruussa objektiivisuuteen, mutta kuitenkin eri asiat vaikuttivat tiedonkeruuseen. Esimerkiksi askartelemamme pahvikyltit saattoivat vaikuttaa siihen, miten ohikulkijoille käy ilmi, miltä taholta olemme. Kuten aikaisemmin mainitsimme, kirjoitimme kyltteihin olevamme Helsingin yliopiston opiskelijoita. Pahvikylttien ulkonäkö saattoi vaikuttaa siihen, minkälaisen kuvan annoimme ohikulkijoille. Tähän yhdistettynä se, kuinka kaupunkikontekstissa ihminen karsii ärsykkeitä, nopea vilkaisu pahvikylttiemme suuntaan ja pyhä-sanan lukeminen on saattanut antaa myös tietynlaisen kuvan ohikulkijoille.  

Tuloksemme vastasi jonkin verran hypoteesiamme. Odotetusti saimme kristillisiä, mutta myös muitakin vastauksia. Muuttuva ympäristö myös vaikutti paljolti vastauksiimme, kuten oletimme. Päämuuttujina toimi selkeästi paikka, aika sekä ihmiset. Katukyselyllä oli hyvät ja huonot puolensa aineistonkeruussa. Gallup toi mahdollisuuden kerätä materiaalia matalalla kynnyksellä ja nopeasti annettavia vastauksia, mutta materiaalin laadullisuus ei välttämättä ole yhtä syvällistä kuin esimerkiksi haastattelussa. Pyhän käsitteen monitahoisuus yhdistettynä kaupungin laaja-alaisuuteen ja kiireellisyyteen luo itsessään suuren tutkimusaiheen, joka myös vaatii moniulotteista tutkimusta. Täten gallup itsessään toimi tiedonkeruumenetelmänä, kun haluaa selvittää yksilöiden käsitystä pyhästä, mutta kokonaisuudessaan aihetta voisi tutkia hyvin eri menetelmin ja eri laadullisuus- ja laajuustasoilla. Entä sinä, rakas lukija, mikä on sinulle pyhää?