Helsingin yliopisto
Tekijät: Adele, Ronja, Julia ja Jennika
23. syyskuuta 2021 Helsingissä, Turussa ja Oulussa järjestettiin Uskontojen rauhankävely -tapahtuma. Tapahtuman järjesti uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi. Järjestön tavoitteena on lisätä uskontojen välistä vuoropuhelua ja edistää yhteiskuntarauhaa sekä uskonnonvapautta. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin kuudennen kerran. Tapahtuma oli toteutettu yhteistyössä YK:n Nuorten rauhanviikon kanssa. Tapahtuman teemana olivat tällä kertaa ilmastoteot.
Syyskuisena iltapäivänä kymmeniä ihmisiä oli kokoontunut Helsingin synagogan eteen valmiina kävelemään yhteiskuntarauhan puolesta. Synagogalta matka jatkui kohti Islamilaisen Yhdyskunnan moskeijaa, ja päättyi Tuomiokirkkoseurakunnan Vanhalle kirkolle. Oli helppo huomata, että paikalla oli monien eri uskontoperinteiden edustajia. Jollain oli päässä kipa, jollain oli hijab, ja olipa joukossa ortodoksipappikin. Tunnelma oli kunnioittava, rauhallinen ja yhteisöllinen. Ihmiset juttelivat keskenään hyväntuulisina, ja kävelyn aikana syntyikin hyviä kohtaamisia. Tapahtumassa sai konkreettisesti huomata, että eri uskontojen edustajat voivat toimia yhdessä ja edistää yhteistä asiaa.
Tapahtumassa sai konkreettisesti huomata, että eri uskontojen edustajat voivat toimia yhdessä ja edistää yhteistä asiaa.
Vanhan kirkon edustalla kuultiin puheenvuoroja. Puhujina olivat kansanedustaja Suldaan Said Ahmed, piispa Kaisamari Hintikka sekä YK-nuorten edustajat Camilla Ojala ja Karoliina Vaakanainen. Koska tapahtuma järjestettiin osana YK:n Nuorten rauhanviikkoa, puheenvuoroissa korostui erityisesti nuorten osuus ilmastokysymyksen aktiivisina toimijoina.
Mutta mitä oikeastaan tutkimme ilmiöstä tarkemmin? Mikä aiheessa tuntui mielenkiintoiselta ryhmämme mielestä? No selitetäänpä tarkemmin. Uskontojen rauhankävelytapahtuma nosti siis ryhmämme mielenkiinnon selvittää, ymmärtää ja tutkia tarkemmin uskontojen kohtaamista ja vuoropuhelua erityisesti kaupunkitilassa. Päätimme myös tarkastella, mihin suurempaan ilmiöön uskontojen rauhankävely tapahtuma liittyy ja pohjautuu. Tätä tarkastelimme erityisesti tämän vuoden tapahtuman teemoja peilaten: uskontojen välisen rauhan edistämisen ja mediassa esillä olleen ajankohtaiseen aiheen, ilmastonmuutokseen näkökulmista käsin. Samalla yritämme ymmärtämään, miten uskontojen rauhankävelyn teemat liittyvät kaupungin ja uskonnon kontekstiin sekä kaupungin ja uskontojen väliseen suhteeseen.
Koska uskontojen rauhankävely tapahtuma järjestettiin Helsingissä sopivasti syyskuun lopussa, päätimme että ainakin yhden ryhmäläisen olisi hyvä osallistua ja tehdä havaintoja paikan päällä. Näin tutustuimme tapahtumaan tarkemmin havainnoinnin ja osallistumisen merkeissä, jolloin samalla saimme tapahtumasta omakohtaista lisätietoa ja kokemuksia sekä kuvamateriaalia blogiamme varten. Tämän lisäksi tutkimme aihetta myös tieteellisen kirjallisuuden, kaupunki uskonnon kontekstina-kurssin oppimateriaalien sekä uutisten ja tapahtuman nettisivuilta löytyvän tiedon perusteella.
Uskontojen rauhankävely tapahtuma on loistava esimerkki uskonnon ja kaupungin suhteesta. Kaupunki antaa uskonnoille tilaa kasvaa omina yhteisöinään, mutta kaupungit mahdollistavat myös uskontojen välisen keskustelun, teot ja tapahtumat. Uskontojen rauhankävely järjestettiin tänä vuonna Helsingissä, Turussa sekä Oulussa. Suuret kaupungit mahdollistavat tällaiset tapahtumat. Kaupungit mahdollistavat ekumenian ja uskontodialogin. Tapahtumassa erikoista on myös se, että tapahtuman uskonnollisesta aiheesta huolimatta, se vetoaa myös uskonnottomiin yksilöihin ja vetää ihmisiä taustasta riippumatta kävelemään yhdessä kaikkien rauhan puolesta. Tämän lisäksi kaupunki antaa upeasti jalansijaa tällaiselle tapahtumalle ja suuremman asukaslukunsa vuoksi myös osallistujamäärä on todennäköisesti suurempi kuin jos se tapahtuma järjestettäisiin pienemmillä paikkakunnilla.
Tapahtumassa erikoista on myös se, että tapahtuman uskonnollisesta aiheesta huolimatta, se vetoaa myös uskonnottomiin yksilöihin ja vetää ihmisiä taustasta riippumatta kävelemään yhdessä kaikkien rauhan puolesta.
Kaupungeissa uskonnollinen monimuotoisuus on laajimmillaan, sillä esimerkiksi sekulaarin kaupungin käsitettä, modernisaatiota ja kaupungistumista peilaamalla uskonnollinen kenttä kaupungissa on luonut uusia innovatiivisia toimintatapoja toteuttaa uskontoa ja uskonnollisuutta. Samalla uskonto on ainakin tältä osin saanut kaupungissa yhteiskunnallisen roolin, jossa uskonto/uskonnot osallistuvat yhteiskunnassa tapahtuvaan keskusteluun. Samalla ne tuovat näkemyksiään ja teologisia pohdintoja aiheeseen liittyen, koskien esimerkiksi juuri ilmastonmuutosta, uskontojen välistä rauhaa ja rauhanrakentamista.
Rauhan edistäminen uskontojen piirissä on yksi uskonto kentän tärkeimmistä aiheista. Monet uskonnolliset tapahtumat ovat historiassa olleet kaikkea muuta kuin rauhallisia. Sotia on käyty, ja käydään edelleen, oman uskon puolesta. Monet uskonnolliset liikkeet ovat myös pyrkineet pakko käännyttämiseen ja sen kautta erikoisempia uskonnollisia ryhmiä on pienentynyt tai jopa kadonnut. Uskontojen rauhankävely on painava sekä joillekin arka aihe yhä tänä päivänä. Vaikka Suomessa saattaisi tuntua siltä, että positiivinen sekä negatiivinen uskonnonvapaus toteutuu, ei todellisuus ole aivan näin. Totta kai Suomessa uskonnonvapaus toteutuu melko hyvin, mutta silti on vielä taisteltava rauhan puolesta sekä meidän, että muiden vuoksi. Uskonnollisen rauhan edistäminen on erityisen tärkeää sellaisten valtioiden puolesta, joissa uskonnonvapaus ei ole itsestäänselvyys. Ilmastoäkökulma on myös todella tärkeä aihe uskonnollisen rauhan saavuttamiseksi. Erityisesti nykypäivän nuoret kokevat suurta ilmastoahdistusta ja siksi uskonnollisten yhteisöjen pitäisi tehdä kaikkensa lievittääkseen tätä ahdistusta sekä nuorissa, että kaikissa kansalaisissa.
Yhteiskunnalliset tekijät ja kansainväliset ongelmakohdat, ovat haasteita uskontojen väliselle rauhanrakentamiselle. Tämän takia eri uskontoperinteet ja niiden keskinäinen toiminta ovat olennaisia tekijöitä etsiessä ratkaisuja ja toimintatapoja pinnalla oleviin asioihin. Samalla eri uskontojen välinen vuoropuhelu vähentää uskontojen välistä jännitettä ja auttaa pohtimaan yhdessä merkityksellisiä asioita.
Havainnot ihmistoiminnan vaikutuksesta maapallon ekosysteemiin pakottavat myös eri uskonnot ottamaan kantaa ja toimimaan ilmaston sekä ympäristön hyväksi. Tämän takia ilmastonmuutos on ollut nyt runsaasti tapetilla. Ilmastotilanne puhuttaa ja tänä syksynä otsikoihin on noussut ilmaston puolesta mieltään osoittanut liike, Elokapina. Elokapina ei ole kuitenkaan ainoa ryhmä, joka pyrkii toiminnallaan tuomaan esille ilmaston tilannetta. Myös tämän vuoden rauhan kävelyn teemana toimi ilmastoteot. Tapahtuman puheissa korostuu, ettei kaikkea vastuuta ilmastosta voi sysätä vain yhdelle sukupolvelle. Vasemmistoliiton kansanedustaja, Suldaan Said Ahmed, ilmoittaa puheessaan, että poliittisella päätöksenteolla on merkittävä osuus ilmastomuutoksen aspektissa. Rauhan kävelyn yksi tavoite onkin tänä vuonna myös yhdistää ilmastonmuutosta kaikkien yhteiseksi asiaksi uskonnosta ja asemasta riippumatta. Näin ilmastonmuutoksesta tulee myös kaikkien yhteinen asia, jonka pitäisi enemmänkin yhdistää kuin ajaa ihmisiä erilleen.
Tapahtuman puheissa korostuu, ettei kaikkea vastuuta ilmastosta voi sysätä vain yhdelle sukupolvelle.
Koska uskontoperinteet ja niiden keskinäinen toiminta sekä uskonnolliset arvot vaikuttavat lähes ympäri maapalloa edes jossain määrin ihmisten uskomuksiin, eettisiin käsityksiin ja siten konkreettiseen toimintaan, on uskontojen käymä keskustelu ja malli olennainen osa moniulotteista muutosta.
Lähdekirjallisuus ja muu materiaali:
Antila, Hanna (2021) Uskontojen rauhankävelyllä esitettiin yhteinen huoli ilmastosta – ”Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun”, kansanedustaja Suldaan Said Ahmed muistuttaa. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/uskontojen-rauhankavelylla-esitettiin-yhteinen-huoli-ilmastosta-ilmastonmuutoksen-torjunta-ei-saa-johtaa-eriarvoisuuden-kasvuun-kansanedustaja-suldaan-said-ahmed-muistuttaa#90f60994
Emerson, Knight Johnson (2018)
Pesonen Heikki, Tuula Sakaranaho (toim.) (2020) Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia. Tallinna: Gaudeamus Oy
Kaupunki uskonnon kontekstina kurssin luentomateriaali Grönlund, Henrietta.
Kuvamateriaali: Ronja
